1960-luvun puolivälissä Isojoen kunnassa oli koulu lähes joka kylässä. Nyt on vain kirkolla Koulukolmio, jossa naapurimme lapset saavat perusopetuksensa.
Jotain samanalaista kouluverkon kehitystä voi nähdä Kauhajoellakin.
Isjoella tuon koulujen alasajon ymmärtää hyvin, kun tietää että 1964 Isojoen meijeriin tuli maitoa 720 maidontoimittajalta. Nyt Isojoella on alle 20 maitotilaa.
Jos oletamme, että keskimäärin kullakin maidontoimittajatilalla oli 1964 väkeä vaikka isäntä, emäntä ja kaksi lasta, voi arvella noin 2800 ihmisen asuneen eri kylillä. Nyt 20 tilaa työllistää ja ruokkii optimistisesti arvaillen 100 ihmistä. Heistäkin mahdolliset palkatut saattavat asua etäämmällä kylästä.
Kun lisäksi ikäluokat ovat kovasti pienenneet noista ajoista, voi olettaa Isojoen kyläkuntien väen vähentyneen todella niin rajusti, ettei kyläkouluille vaan enää oikein riittänyt oppilaita. Edes kansankynttilät eivät enää vuosikymmeniin ole laajasti asuneet kyläkouluillaan.
Kenen syy siis on kyläkoulujen katoaminen?
Jotain samanalaista kouluverkon kehitystä voi nähdä Kauhajoellakin.
Isjoella tuon koulujen alasajon ymmärtää hyvin, kun tietää että 1964 Isojoen meijeriin tuli maitoa 720 maidontoimittajalta. Nyt Isojoella on alle 20 maitotilaa.
Jos oletamme, että keskimäärin kullakin maidontoimittajatilalla oli 1964 väkeä vaikka isäntä, emäntä ja kaksi lasta, voi arvella noin 2800 ihmisen asuneen eri kylillä. Nyt 20 tilaa työllistää ja ruokkii optimistisesti arvaillen 100 ihmistä. Heistäkin mahdolliset palkatut saattavat asua etäämmällä kylästä.
Kun lisäksi ikäluokat ovat kovasti pienenneet noista ajoista, voi olettaa Isojoen kyläkuntien väen vähentyneen todella niin rajusti, ettei kyläkouluille vaan enää oikein riittänyt oppilaita. Edes kansankynttilät eivät enää vuosikymmeniin ole laajasti asuneet kyläkouluillaan.
Kenen syy siis on kyläkoulujen katoaminen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
yhteydet kylille?
Luulisi jonkun kirjoittavan isojokisten surkeasta asemasta!