Hallitus tinkimässä työllisyystavoitteensa aikataulusta
Useimmat hallituksen ministerit myöntävät joko suoraan tai epäsuorasti, etteivät he enää usko hallituksen työllisyystavoitteen toteutumiseen tällä vaalikaudella eli vuoden 2007 alkuun mennessä.
Helsingin Sanomat esitti kuluneella viikolla kaikille 18 ministerille saman kysymyksen: miten arvioitte, toteutuuko hallituksen tavoite vähintään 100 000 uudesta työpaikasta tällä vaalikaudella?
Yksikään ministereistä ei antanut suoraa vastausta, mutta vastauksista on pääteltävissä, että aikataulua pidetään liian kireänä. Toisaalta kaikki ministerit olivat myös sitä mieltä, ettei tavoitetta ole syytä muuttaa, vaikka siihen päästäisiinkin vasta myöhemmin.
Kaksi ministeriä oli sitä mieltä, että työpaikkojen luomisen rinnalla pitäisi kiinnittää huomiota työn tuottavuuden kasvattamiseen.
Yksi ministeri arvioi, ettei hallitus käytännössä pysty vaikuttamaan työllisyysasteen kohottamiseen.
Useimmat hallituksen ministerit myöntävät joko suoraan tai epäsuorasti, etteivät he enää usko hallituksen työllisyystavoitteen toteutumiseen tällä vaalikaudella eli vuoden 2007 alkuun mennessä.
Helsingin Sanomat esitti kuluneella viikolla kaikille 18 ministerille saman kysymyksen: miten arvioitte, toteutuuko hallituksen tavoite vähintään 100 000 uudesta työpaikasta tällä vaalikaudella?
Yksikään ministereistä ei antanut suoraa vastausta, mutta vastauksista on pääteltävissä, että aikataulua pidetään liian kireänä. Toisaalta kaikki ministerit olivat myös sitä mieltä, ettei tavoitetta ole syytä muuttaa, vaikka siihen päästäisiinkin vasta myöhemmin.
Kaksi ministeriä oli sitä mieltä, että työpaikkojen luomisen rinnalla pitäisi kiinnittää huomiota työn tuottavuuden kasvattamiseen.
Yksi ministeri arvioi, ettei hallitus käytännössä pysty vaikuttamaan työllisyysasteen kohottamiseen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ministereiden haastattelulausunnoissa näkyin usein, että on pääasia päästä vähenemisuralle kuin pitää kiinni jostain aikataulusta. Nyt vähän näyttää, ettei edes ole päästy tälle vähenemisuralle.
Työttömyystilanteen kohentaminen oli Keskustan keskeinen vaaliteema. Pahasti näyttää siltä, että Keskusta on jälleen jerran voimaton täyttämään lupauksiaan. Mikään toinen puolue ei harjoita näin härskiä ja jo valmiiksi katteetonta vaalinaluslupauspolitiikkaa kuin Keskusta.
Keskusta on luvannut paljon hyvää ja kaunista vanhuksille, pääkaupunkiseudulle, kulttuurille ja terveydenhoidolle. Viime aikoina ainoastaan aluepolitiikka on ollut tapetilla:
- Seppo Kääriäisen maanpuolustuksen uusjako 10 vuoden sisällä. 1200 työpaikkaa vähenee ja suuri osa siirtyy maaseudulle eli sinne sun tänne.
- Raimo Volasen (kesk.) työryhmän esittämä 4000-8000 valtion viran siirtäminen kunnille 12 vuoden sisällä.
- Hannes Mannisen suunnitelma pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä kostoksi Helsingille.
- Yliopistojen aloituspaikkojen uusjako pohjoisen hyväksi.
Kepu on väkivaltainen siltarumpupuolue, joka ehkäisee aluetalouden kehittymistä luonnollisella tavalla kannattavuuteen perustuen ja synnyttää autiotaloja kuntakeskuksiin, surkeita "yritysprojekteja", tukirahoilla rikastuneita matkailubisnesmiehiä ja omituisia maatalouden uusia tukia.
Ranskalaisilla viivoilla annoitkin hyvän luettelon niistä mainioista aluepoliittisista toimista, joihin hallitus on ryhtynyt.
Siltarummusta puheen ollen, Lipponen ja Niinistö olivat varsinaisia siltarumpupoliitikkoja rakentaessaan siltoja ja rumpuja Helsingin seudulle: Kaikkia Heslsinkiin tulevia teitä, Kehä III, II ja I rakennettiin kiihkeästi. Keravan kaupunkirataa, ja oikorataa Riihimäki-Lahti rakennettiin, lentokentälle tehtiin uusi kiitorata ja useita prameita rakennuksia, Vuosaareen ollaan aloittamassa sataman rakentamista, mikä vaatii suuret liikennejärjestelyt.
Näillä silloilla ja rummuilla pojat halusivat houkutella kaiken toiminnan siirtymään Helsingin seudulle. Se tuli valtakunnalle kalliiksi ottaen huomioon vielä liian nopean muuttoliikkeen kurjistamat maakunnat, jonne joudutaan kärräämään valtion ja Helsingin seudun kuntien varoja takaamaan jo perustuslaissa taatut vähimmäispalvelut sinne vielä jääneelle väelle.
Maan tasapainoinen kehittäminen on maalle edullisinta ja erikoisesti se on meidän Helsingin seudun asukkaiden etu.
Onneksemme nykyinen hallitus on luonut kokonaan uuden asenteen tasapainoiselle kehittämiselle. Työttömyys on ripeästi alakanut pienentyä entisillä vaikeilla työttömyysalueilla Pohjois-, Keski ja Itä-Suomessa. Sen sijaan se on valitettavasti lisääntynyt Helsingin seudulla. Tänne Lipposen ja Niinistön toimesta perustettiin löysin perustein liikaa yrityksiä ja työpaikkoja, jotka pienen taantuman tullen pari vuotta sitten piti lopettaa.
täynnä lipposkaunaa, mutta myös selvää valehtelua.
Mikä oikorata on tehty/suunnitteilla välille Riihimäki - Lahti?
Kehätiet III, II, I eivät ole Helsinkiin tulevia teitä vaan sen keskustaa kiertäviä.
Kiitorata olis kai Oivan mukaan pitänyt rakentaa johonkin keskustajohtoisen kunnan kesantopellolle eikä vilkkaimman lentokentän tarpeisiin.
Vuosaaren satama myös kai mielestäsi tulisi tehdä johonkin Kemistä pohjoiseen.
Rakennukset eivät saa olla "prameita" vaan niiden on muistutettava vanhaa ränsistynyttä navettaa.
Siinä Oivan lääkkeet aluepolitiikkaan.
Oivan mainitsemat pääkaupunkiseudun rakennuskohteet eroavat ratkaisevasti tyypillisestä kepulaisesta siltarumpurakentamisesta.
Kaikki Oivan listan kohteet ovat todella tarpeellisia, kun taas kepulaisten siltojen, sun muiden rakentamisen jälkeen joudutaan pohtimaan, että mihin niitä tarvittaisiin.
"Työttömyystilanteen kohentaminen oli Keskustan keskeinen vaaliteema. Pahasti näyttää siltä, että Keskusta on jälleen jerran voimaton täyttämään lupauksiaan. Mikään toinen puolue ei harjoita näin härskiä ja jo valmiiksi katteetonta vaalinaluslupauspolitiikkaa kuin Keskusta."
Melkoista vääristelyä.
Muistatkos, kenen vaaliohjelmassa oli tämä VAATIMUS (tulee mieleen "Me Vaatimme-ohjelma" viime vuosisadan alkupuolelta) sadastatuhannesta uudesta työpaikasta? Entäs mikä puolue asetti kyseisen VAATIMUKSEN hallitusohjelmaan saamisen hallitukseen lähdön kynnyskysymykseksi? Ja minkä puolueen ministerit Kalliomäki ja Filatov ensimmäisenä sanoutuivat irti omista VAATIMUKSISTAAN? (Pienenä vihjeenä sanottakoon, että kyseessä ei ole Keskusta eikä RKP).
On kyseenalaista huudella puskasta syytöksiä, kun itse ollaan jarruna kaikissa työllisyyttä edistävissä toimenpiteissä. Keskusta olisi halunnut veroalen jo keväällä, samoin matalapalkka-alojen työnantajanmaksujen alennukset, mutta tämä toinen suuri hallituspuolue ei millään voi hyväksyä, että Keskusta saisi kunnian työllisyystilanteen parantamisesta. Oma ego ja kannatus ovat tärkeämpiä kuin Suomen etu.
Minusta Keskustalla on tällä hetkellä puhtaat paperit työllisyyskysymyksessä. Yritystä on, mutta SDP (hups, tarkoittaakohan tämä nyt viestiketjun sensuroimista?) haraa kaikessa vastaan. Demarien pehmeä, aktiivinen työvoimapolitiikka on kokeiltu ja huonoksi todettu, sillä on lähinnä passivoivia vaikutuksia. Työllisyyden parantamiseen tarvitaan Suomen oloissa toimenpiteitä, joita ei selvästikään voida toteuttaa niin kauan, kun SDP on hallituksessa.
Jotain voidaan kuitenkin tehdä jo tämän hallituksen aikana. SDP:n täytyisi saada SAK hyväksymään erittäin matalat korotukset sisältävä kaksi-kolmivuotinen TUPO (Brunilan malli 0,5 % korotuksista vuosittain on sekin jo äärirajoilla), ja hallituksen täytyisi tehdä vaalikauden loppuun mennessä n. 2 %-yksikön veronalennukset kautta linjan. Lisäksi matalapalkka-alojen työnantajamaksujen alennukset tulisi toteuttaa viimeistään ensivuoden keväällä.
oikeassa. Jos tuo Oiva on oikeasti tuota mieltä, niin hän on oikea supertollo.
On se kumma kun ihmisten ei anneta itse päättää omista asioistaan ja elää omaa elämäänsä. Aina jonkun vasurin tai "oivan" pitää saada päättää siitä, missä ihmisen pitää elää elämänsä. "Oivien" ideaalimaailmassa puolet Suomen väestöstä asuisi umpi korvessa - alueellisen tasapainon nimssä.
Mitähän helvettiä nuo kepulaiset "oivat" silläkin tarkoittavat? Siis muuta kuin maataloustukia?
Oiva itse tosin on Vantaalle muuttanut "venepakolainen" Porista.
löytyy esimerkki, niin näytä tietosi niin me muut voimme arvioida onko se rakentaminen ollut tarpeeton vai ei.
Ilmeisesti sinun mielestäsi teitä ei tarvita muualla Suomessa kuin Helsingin seudulla.
Näillä silloilla ja rummuilla pojat halusivat houkutella kaiken toiminnan siirtymään Helsingin seudulle.
-------------------
Asioiden järjestys oli päinvastainen.
Ensin alkoi pääkaupunkiseudun yritysten kasvu. Sitten ne tarvitsivat lisää työvoimaa. Sitten syntyi muuttoliike. Ja vasta sitten piti ruveta rakentamaan teitä, asuntoja, satamia...
Se tuli valtakunnalle kalliiksi ottaen huomioon vielä liian nopean muuttoliikkeen kurjistamat maakunnat, jonne joudutaan kärräämään valtion ja Helsingin seudun kuntien varoja takaamaan jo perustuslaissa taatut vähimmäispalvelut sinne vielä jääneelle väelle.
---------------
Tyhjentyneiden kuntien tarpeettomaksi muodostuneen hallintorakenteen ja monessa pienessä kunnassa tehottomasti erillisenä tuotettujen palvelujen kustantaminen on todella kohtuuton taakka pääkaupunkiseudulle.
Ihan ensiksi pitäisi säätää laki, joka pakottaa kaikki esim. alle 8000 asukkaan kunnat yhdistymään naapureihinsa ja sen jälkeen tavoitteeksi on asetettava kuntarakenne jossa ei ole juurikan alle 20 000 asukkaan kuntia.
Tuon jälkeen saatamme päästä siihen tilanteeseen, että verovaroja voidaan järkevästi käyttää hyvinvointipalveluihin eikä kepulaisen tehottomuuden ylläpitämiseen, mitä kepun nykyinen pienkunnat säilyttävä aluepolitiikka tarkoittaa
oikorata.
...Kehäteitä Helsinkiin tuleviksi teiksi. Lue tarkemmin.
Ei sitä uutta kiitorataa olisi tarvittu vielä Helsinki-Vantaa-kentäällekään, ellei Lipposella olisi välkkynyt unelma suuresta eurooppalaisesta metropolista.
Vaikka Helsingin keskustan tavarasatamista olikin hyvä luopua, emme olisi tarvinneet lainkaan Vuosaareen uutta satamaa. Nykyiset Suomenlahden satamat olisivat hyvin riittäneet. Ne käyvät nyt vajaateholla. Mutta Lipposen ajattelussa kaikkihan pitää keskittää Helsinkiin.
... tarkoituksena on rakentaa tänne esim. liikenneinfraa houkuttelemaan kaiken toiminnan keskittymistä tänne. Muualla maassa annetaan teiden rautateiden ja lentokenttien rappeutua.
...pääkaupunkiseudulla alkoi, kun Lipponen lupasi rakentaa tänne uljaan eurooppalaisen metropolin ja lupasi rakentaa infran, palvelut ja asunnot tänne tuleville yrityksille ja ihmisille.
Pienissä kunnissa ei ole hallintokustannukset suhteessa suuremmat kuin isoissakaan, usein päinvastoin. Palveluja pienet kunnat tuottavat aina yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa silloin kun se on edullisempaa. On tutkittukin, että pienet kunnat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla kuin suuret.
Kuntaliitokset eivät ole ratkaisu maakuntien ahdinkoon. Ahdinko johtuu siitä, että Lipposen hallitusten aikana veronmaksukykyinen väki houkuteltiin tai paremminkin pakoitettiin työn perässä muuttamaan muutamaan kasvukeskukseen. Nyt ahdinko on tullut jo Helsingin seudunkin kuntiin, kun täältä joudutaan viemään varoja peruspalvelujen turvaamiseki liian nopean muuttoliikkeen kurjistamille seuduille.
Noin harhaisia ja totuudelle vieraita kuvitelmia ei juuri maksa vaivaa yrittää enää oikaista, koska tieto ei yleensä pysty tunkeutumaan asenteellisten uskomusten läpi edes tajuntaan saakka saati tullakseen omaksutuksi ja hyväksytyksi.
Hallituksella on ollut käytettävissään sekä Sailaksen että Rehnin työryhmien suositukset ja lisäksi lukematon määrä muita kotimaisia ja kansainvälisiä suosituksia keinoista, joilla työllisyys saataisi paremmaksi.
Hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt asialle yhtään mitään.
Mistä tämä johtuu?
Suurin syy on siinä, että hallituspuolueiden näkemykset keinoista ovat liian kaukana toisistaan. Keskustassa olisi varmasti haluja sellaisten rakenteellisten muutosten aikansaamiseen, jolla pk-yritykset ja palvelualat pystyisivät työllistämään paremmin. Demareille nuo lääkkeet eivät kelpaa.
SDP on aivan liikaa SAK:n ja sen suurten teollisuusliittojen vanki. Tulevat kunnallisvaalit ovat lisäksi panneet sordiinon SDP:n toimintaan. Nyt ei voi tehdä mitään, mikä vaikuttaisi siltä, että hallitus puuttuu "saavutettuihin etuihin". Pelkkä ajatuskin saisi äänestäjät vuotamaan demareista vasemmistoliittoon ja mikä pahinta vallan ay-liikkeessä siirtymään demareilta vasureille.
Ajatuskin vallan menettämisestä on demareille kauhistus. Siksi konservatiivinen ammattiyhdistysliike jarruttaa aivan kaikkia työelämän ja tulopolitiikan uudistuksia, joilla työllisyyttä parannettaisi. Siksi SDP myös niin voimakkaasti ajaa keskitettyä tupoa, koska sen avulla SDP pystyy keskitetysti kontrolloimaan asioita ja estämään sellaiset ratkaisut, jotka vähentäisivät puolueen valtaa
Hallituspuolueiden - keskustan ja SDP:n - eriseuraisuudesta siis johtuu, ettei tarpeellisia toimenpiteitä voida toteuttaa, koska SDP vastustaa niitä. Tästä syystä työllisyys ei parane, vaan hyuononee koko ajan.
Nyt joudutaankin kysymään, missä on keskustan selkäranka. Onko sellaista olemassakaan, vai ennättikö se pehmentyä pelkäksi peräsuoleksi, kun keskusta kahdeksan vuotta mateli SDP:n edessä saadakseen Lipposen suostumaan siihen, että keskusta otettaisi demarihallitukseen kokoomuksen tilalle.
Kokoomuksen välikysymys tulee keskustan kannalta todella parhaaseen saumaan. Välikysymyskeskustelussa keskustan edustajat voivat nostaa esiin kaikki ne työllisyyttä parantavat toimenpiteet, jotka se nyt on joutunut hautaamaan työryhmiin tai siirtämään tulevaisuuteen pois kunnallisvaalien alta, koska SDP on noita asioita vastustanut.
Huono työllisyys on SDP:n ja SAK:n syy.
Keskustan on se nyt osoitettava selvästi, sillä se auttaa parhaiten keskustaa voittamaan kunnallisvaalit.
Yrität panna työllisyyden huononemisen kokonaan SDP:n piikkiin. Ei onnistu. Kepu on vähintään yhtä syyllinen, koska se on hallituspuolueena hyväksynyt jokaisen asian panematta ollenkaan vastaan silloin, kun olisi ollut aika avata suu.
Ydinvoimaa maatalouden
Kirjoittanut: sijaan, 17.9.2004 klo 13.32
Maataloudessa investoidaan nyt rajusti, kun Kepu on hallituksessa. Koneita, kalustoa ja rakennuksia hankitaan sekä perusparannetaan vuosittain noin 1000 milj. eurolla (6 mrd. mk).
Hollannissa tukien osuus tilojen kokonaistuotosta oli vuonna 2000 noin prosentti. Suomessa Tilastokeskuksen Maatilatalouden yritys-ja tulotilaston mukaan tukien osuus tilan tuloista vuonna 2000 oli 42 prosenttia. Tänä vuonna se on suurempi.
Tertailun vuoksi: paljon puhuttu, työllistävä uusi ydinvoimala on investointina vain runsaan kahden vuoden maatalousinvestoinnit.
Olisiko jo aika siirtyä esihistoriasta huipputekniikkaan? Voisimmeko jo lahdata Mansikin ja antaa peltojen metsittyä?
mielenkiintoista nähdä tuo Hollannin maatalouden riippuvuus tuista.En usko mihinkään prosenttiin,esim maat on Hollannissa vallattu melkein kaikki merestä,pumput pitää ne kuivina,kyllä siellä valtio maksaa nekin kulut.CAP-tuki on lisäksi siellä suurempi kun meillä Suomessa.
Unionissa jaetaan maataloustukia samoilla perusteilla kaikkialla. Se nykyään perustuu yhä enemmän hehtaareihin ja karjan päälukuun. Jos Hollannissa viljellään viljaa ja pidetään karjaa, saavat he varmasti enemmän tukea kuin yksi %. Tulppaanien viljelystä tuskin saakaan tukia.
Muutenkin on sanottu, että läntisen Keski-Euroopan maat, Ranska hamuaa tukia eniten.
Maatalouden tuista puuttuu jotakin. MMM:n sivuilta ei löydy Y:llä. Ä:llä ja Ö:llä alkavaa tukea (ks. alla). Tulkitse tämän vihamielisyyden osoitukseksi viljelijöitä kohtaan.
Ehdotan harkittavaksi Yleistä tukea (maajussin yleisiin kuluihin, euro per veronmaksaja -> maajussin lompsa), Äititukea (ylimääräinen lapsilisä maaseudun kotiäideille piian palkkaamiseen) ja Öljytukea (miikäli öljyn hinta nousee, erotus hyvitetään maanviljelöiden lämmitys- ja kulkukustannuksiin.)
TUET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A
Alkuperäiskasvien viljely (hakulomake 214)
Alma
Alkuperäisrotujen kasvattaminen (hakulomake 218)
Asuntorakentamisen tuki
Asuntotilan hankinnan rahoitustuki
Asuinympäristön parantaminen
C
Cap-tuet
E
Elintarvikeapu avustusjärjestöille
Eläintuet
Emolehmäpalkkio
Emolehmäpalkkion kansallinen lisäpalkkio
Etelä-Suomen kansallinen tuki
Etelä-Suomen kansallinen kotieläintuki
H
Hampun pinta-alatuki
Hedelmä- ja vihannesjalosteita koskevat vientituet
Hedelmien ja vihannes tuottajaorganisaatiotuki
Hevostalouden edistäminen
Hirvivahinkojen korvaaminen
Horisontaalinen tuki
Hyljevahinkojen korvaaminen
Härkäpalkkio
I
Interreg
Interventiovarastointi
J
Jalosteita (non annex I –tuotteet) koskevat vientituet
Juuston yksityinen varastointituki
K
Kalatalouden tuet
Kalkkisuodinojitus (hakulomake 264)
Kansalliset tuet
Kansalliset puutarhatuet
Karitsanlihan yksityinen varastointituki
Kaseiinin ja kaseinaattien tuotantotuki Kasvihuonetuotannon tuki (hakulomake 109)
Kasvinviljelyn kansallinen tuki
Kehittämishankkeisiin myönnettävä tuki (ALMA)
Kehittämishankkeisiin myönnettävä tuki (Tavoite 1)
Kehittämishankkeisiin myönnettävä tuki (LEADER)
Kehittämishankkeisiin myönnettävä tuki (POMO)
Kemianteollisuudessa käytettävän sokerin tuotantotuki
Keräilytuotteet, metsämarja ja sienet
Kosteikon ja laskeutusaltaan perustaminen ja hoito (hakulomake 262)
Koulumaitotuki
Koulutushankkeiden rahoitus
Kuivattujen rehujen tuotantotuki
Kylien kehittämishankkeiden rahoitus
L
Laajaperäistämispalkkio
Lannan käytön tehostaminen (hakulomake 216)
Leader
Luonnon monimuotoisuuden edistäminen (hakulomake 252)
Luonnonhaittakorvaus
Luonnonmukainen tuotanto (hakulomake 215)
Luopumistuki
Lähialueyhteistyöhankkeiden rahoitus
M
Maataloustuotteiden menekinedistäminen
Maatilojen investointituet
Maiseman kehittäminen ja hoito (hakulomake 251)
Maitoa ja maitotuotteita koskevat vientituet
Mehiläistalouden tuet
Menekinedistäminen
Metsämarjat, sienet ja muut keräilytuotteet Metsämarjojen ja -metsäsienten varastointituki (hakulomake 237)
Metsätalouden kehittämishankkeiden rahoitus
Metsävahinkojen korvaaminen
Munia koskevat vientituet
N
Naudanlihaa, elävät nautaeläimiä koskevat vientituet
Naudanlihan varastointituki
Non food -tukijärjestelmä
Nuorten viljelijöiden aloitustuki Nuorten viljelijöiden hehtaarituki
O
Oliiviöljyä koskevat vientituet
P
Palkokasvien pinta-alatuki
Pellavan pinta-alatuki
Pellonkuivatuksen tuki
Pellonmetsitys
Peltojen tehostettu kalkitus (hakulomake 264)
Peltokasvien tuki
Peltotuet
Perinnebiotooppi (hakulomake 253)
Perunantuotannon kansallinen tuki
Petoeläinvahinkojen korvaaminen
Pienten tuottajien tuki
Pohjavesialueiden peltoviljely (hakulomake 261)
Pohjoinen hehtaarituki
Pohjoinen kotieläintuki
Pomo
Poroeläintuki
Porotalouden tuet
Puutarhatuet Puutarhatuotteiden varastointituki (hakulomake 228)
R
Rasvattoman maitojauheen varastointituki
Rehuseostuki
Rypälemehun jalostustuki
S
Satovahinkokorvaus
Sianlihaa koskevat vientituet
Sianlihan yksityinen varastointituki
Siementuotannon tuki (EU)
Sienet, metsämarja ja muut keräilytuotteet
Siipikarjaa koskevat vientituet
Sokeria koskevat vientituet
Sokerin puhdistamotuki
Sokerin yksityinen varastointituki
Sonnipalkkio
Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito (hakulomake 211)
Säätösalaojitus, säätökastelu ja kuivatusvesien kierrätys (hakulomake 263)
T
Tasaustuki
Tavoite I
Tehostettu peltojen kalkitus (hakulomake 264)
Teollisuusvoituki
Teurastuspalkkio (EU)
Teurastuspalkkion lisätuki (EU)
Tulvavahinkojen korvaaminen
Tuoreita hedelmiä ja vihanneksia koskevat vientituet
Turkistarhauksen rakennusinvestointituet
Tutkimusrahoitus
Tärkkelyksen tuotantotuki
U
Uuhipalkkio
Uuhipalkkion LFA-lisä
Uuhipalkkion lisätuki
Uusien elinkeinojen kehittämishankkeiden rahoitus
Y
Yksityinen varastointi
Yleinen hehtaarituki
Ympäristötuki (sitoumuslomake 111)
Ympäristötuen erityistukisopimukset
Yrityskohtaiset tuet
Yritysten investointituki
Yritysten kehittämistuki
Yritysten käynnistystuki
V
Valtakunnalliset maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeet
Vientituet
Viiniä koskevat vientituet
Viljaa ja viljatuotteita koskevat vientituet
Viljan varastointituki
Voin varastointituki
Voin yksityinen varastointituki
----
Y, Ä, Ö???
ole mikään maatalouden tukilista,vaan siinä on kaikki mahdolliset tuet pantu aakkosjärjästykseen,yritystuet,järjästöille,ym.ym.