Uskonnossa "totuus" on se mihin kukin uskoo. Tieteessä totuus on se mikä todistettu on. Tieteessä on myös teorioita,joita ei totuudeksi väitetäkään. Tieteellinen tieto muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden,jossa asiat liittyvät toisiinsa. Vaikka kaikkia ei vielä ymmärretäkään,sen verran tiedetään,että tässä kokonaisuudessa,yhtenäinen rakenne ja kaiken palautuminen yhteisiin peruslakeihin on tuonnut varmuuden siitä,että luonnossa ei ole tilaa näennäistieteille ja taikauskolle.
Jotka epäilevät luonnonlakien aitoa olemassaoloa,saattaisivat arvella,että ihan samoin kuin maapallon eri osissa asuvat kansat ovat säilyttäneet oman kielensä ja uskontonsa,ne olisivat myös säilyttäneet oman tieteellisen perinteensä,päätyen lopulta aivan toisinlaisiin fysiikan lakeihin kuin mihin Euroopassa päädyttiin. Eli fysiikan lait ovat olemassa omina itsenään.
Tieteellisen tietämyksen päävirran ohella on olemassa erillisiä näennäistieteitä,kuten astrologia ja ennustaminen sekä kreationismi,joihin kristinuskokin syyllistyy. Lisäksi löytyy ajatuksensiirtoa,selvännäkemistä ja telekinetiikkaa. Olisi vuosituhannen sensaattio,jos näiden väitteistä löytyisi jokin totuuden hiven joka todistettu olisi.
Toivottavasti tämä auttaa selventämään uskontojen ja tieteen eron.
Jotka epäilevät luonnonlakien aitoa olemassaoloa,saattaisivat arvella,että ihan samoin kuin maapallon eri osissa asuvat kansat ovat säilyttäneet oman kielensä ja uskontonsa,ne olisivat myös säilyttäneet oman tieteellisen perinteensä,päätyen lopulta aivan toisinlaisiin fysiikan lakeihin kuin mihin Euroopassa päädyttiin. Eli fysiikan lait ovat olemassa omina itsenään.
Tieteellisen tietämyksen päävirran ohella on olemassa erillisiä näennäistieteitä,kuten astrologia ja ennustaminen sekä kreationismi,joihin kristinuskokin syyllistyy. Lisäksi löytyy ajatuksensiirtoa,selvännäkemistä ja telekinetiikkaa. Olisi vuosituhannen sensaattio,jos näiden väitteistä löytyisi jokin totuuden hiven joka todistettu olisi.
Toivottavasti tämä auttaa selventämään uskontojen ja tieteen eron.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Uskon ja tieteen ero on se, että ne käsittelevät eri asioita. Uskoon voi liittyä jotain, mitä tieteen keinoin ei voida käsitellä. Usko voi olla vain uskomus tai se voi perustua tietoon, tieteellisesti todennettavaan tai muuhun tietoon.
Vain ahdasmielinen kuvittelee, ettei ole muuta todellista kuin tiede ja se mitä tiede voi tutkia. Kotipihassa olevaa koivua ei tee todelliseksi se, että se voidaan mitata, se on todellinen vaikka tieteellä ei olisi keinoa sen mittaamiseksi.
Maailmassa on paljon todellisia asioita, joita ei voida tieteellisesti selittää. Joidenkin vaikutuksia voidaan mitata, mutta vain rajallisesti. Tieteemme ei ole vielä huippuunsa kehittynyttä. Maailmankuvan rajaaminen tieteellisesti todennettavaan on siis tietoista ahdasmielisyyttä. Silloin ei voi olla muuta kuin väärässä.
"Maailmassa on paljon todellisia asioita, joita ei voida tieteellisesti selittää."
Jumalauskonnot kuuluu tähän ryhmään, mikä on taas harhaista paskanjauhantaa.
Hyvin aivopestyt uskikset harrastaa tätä harhaista paskanjauhantaa. Tieteelle tämä kertoo hyvin miten tehokkaasti aivopesu toimii.
Kertokaapas uskikset miten uskovaisuutta voi mitata tai tutkia tieteellisesti? Se on mahdollista jos myöntää, että satuolentoihin uskominen on sairaus.
Esimerkki:
Henkilö sanoo uskovansa jumalaan ja rukoilevansa päivittäin pelastusta ja armoa. Samalla hän kertoo uskovansa, että joku "jeesus"- niminen tyyppi on teloitettu joskus ammoisina aikoina kaikkien siihen asti eläneiden ja sen jälkeen syntyvien ihmisten syntien sovittamiseksi, ja että kyseinen hiippari oli jumalan poika. Alkunsa hän sai "pyhä henki"- nimisen henkiolennon siitettyä neitsytnaisen (joka tosin oli naimisissa, mutta ei ilmeisesti ollut koskaan harrastanut seksiä?) Sittemmin tämä jumalan poika on palannut taivaaseen, jossa jumalakin majailee ja suunnittelee lähettävänsä poikansa takaisin maan päälle taas joskus.
Jos joku keksisi ja esittäisi tällaisen tarinan nykyaikana, niin sellaiseen höpötykseen uskova passitettaisiin samantien suljetulle osastolle.
Voidaan ajatella, että kaksi erilaista mielisairauden muotoa voivat aiheuttaa uskonnollisia kokemuksia.
Toinen on skitsofrenia, jossa henkilöä kuulee ja näkee harhoja, usein käskeviä ja vihaisia. Hänellä on voimakkaita harha-aistimuksia ja erilaisten olentojen läsnäolon, tai tarkkailun alaisuudessa olemisen tuntua.
Toinen on erilaiset persoonallisuuden häiriöt, jossa henkilö kadottaa oman identiteetintajun. Monet insestin tai pedofilian uhrit sairastuvat tähän tautiin. Siinä henkilö rakentaa eräänlaisen suojamuurin todellisuutensa ympärille. Se ilmenee erilaisina sivupersoonina ja henkilö saattaa keskustella näiden persoonien kanssa. Joillakin on vain yksi persoona, joka on "jäänyt päälle" sivuuttaen oman persoonan. Erityisesti erilaiset uskonnolliset ja auktoriteettiset persoonat ovat mahdollisia. Esimerkiksi jos saa ankaran ja piinallisen uskonnollisen kasvatuksen, saattaa sairastuttuaan kuvitella olevansa jeesus tai jumala (tai Elvis tai Napoleon). Joillakin saattaa olla lukuisia erilaisia persoonia sisällään, esimerkiksi herkkä pieni lapsi, kovapintainen ja rääväsuinen nuori ja empaattinen ja auttava mummo.
Skitsofreniaa on tutkittu tieteellisesti jo vuosikymmeniä. On havaittu, että skitsofrenia muistuttaa hyvin läheisesti uskonnollisia kokemuksia. Erilaiset aivosähkökäyrillä tehdyt kokeet osoittavat asian yksiselitteisen selkeästi. Tämän vuoksi olisikin mielenkiintoista tutkia fundamentalistisen uskiksen aivokäyriä uskonnollisen hurmoksen aikana. Todennäköisesti tällöin ilmenisi voimakkaita skitsofreenisen psykoosin piirteitä.
On havaittu, että mielisairaudet periytyvät. Olisi mielenkiintoista tutkia tätäkin puolta psykologiselta kannalta. Voihan olla, että mitään mielisairausgeeniä ei ole, on vain painostava uskonnollinen kasvatus, jossa lapsi pakotetaan epäluonnolliseen, harhaiseen maailmankuvaan. Uskonnollinen kasvatus on yhtä paha asia kuin pedofilia. Molemmilla on taipumus toistua sukupolvesta toiseen.
Kunnioitan niitä rohkeita uskonnollisen kasvatuksen saaneita, jotka uskaltavat repäistä itsensä pois tästä tuhoisasta kierteestä ja luottavat omiin aivoihinsa.
Ja toivon runsaasti voimia pedofilian uhreille.
Mirka tuossa lainasi minunkin aikoinaan kirjoittamaa tekstiä, niin katson velvollisuudeksi myös vastata.
>>Uskon ja tieteen ero on se, että ne käsittelevät eri asioita. Uskoon voi liittyä jotain, mitä tieteen keinoin ei voida käsitellä. Usko voi olla vain uskomus tai se voi perustua tietoon, tieteellisesti todennettavaan tai muuhun tietoon.>Vain ahdasmielinen kuvittelee, ettei ole muuta todellista kuin tiede ja se mitä tiede voi tutkia. >Kotipihassa olevaa koivua ei tee todelliseksi se, että se voidaan mitata, se on todellinen vaikka tieteellä ei olisi keinoa sen mittaamiseksi. >Maailmassa on paljon todellisia asioita, joita ei voida tieteellisesti selittää. Joidenkin vaikutuksia voidaan mitata, mutta vain rajallisesti. Tieteemme ei ole vielä huippuunsa kehittynyttä. Maailmankuvan rajaaminen tieteellisesti todennettavaan on siis tietoista ahdasmielisyyttä. Silloin ei voi olla muuta kuin väärässä.
Miksei tietokoneisiin saada ihmisen muistia?
Siis sitä nestesuolimössöä(jota päässä on) joka on aika pettämätön yhdistelmä verrattuna tietokoneisiin.
Ei tarvita bittejä.
Selittäisikö siis tiede esimerkiksi ihmisestä tämmöisenpienen asian.
Sen jälkeen voidaan hermoratojen ,antureiden ja niihin vaikuttavien ärsykkeiden (myös psyykkisten) vaikutus ja toiminta selvitellä.
Tiede on lapsen kengissä.Vaikka vähän tiedetään niin mitä pitäisi tietää?
Jos ajatellaan aikaa.
Miksi aika etenee?Miksi se ei pysähdy?Miksi pitää olla aika?Se ei ole ihmiskeksintö.
Miksi aika loppuu,miksei se lisäänny?
Tieteellä pyritään ymmärtämään asioita mutta se ei vastaa mihinkään kysymyksiin oikeastaan.
Tiede tutkii olemassa olevaa,muttei tyhjänä nollana pysty ymmärtämään miksi niin on kuin on.
Siis miksei ole toisin?
Tiede siis ynnäilee asioita ja tieteelle pitäisikin antaa uusi nimitys ,olemassa olevien ynnäys.
Tiedetään siis sitä mikä tiedetään mutta se ei avaa näin mitään ehdollistavaa.
Ihmisestä ei tiedetä oikeastaan mitään.
Ihminen on sielullinen olento.Missä tiede väittää olevan sielun?Entä mieli?
Ihminen on oletettuna arvona huomattavasti enemän kuin mitä edes käytämme ja sitäkään emme tiedä mitä käytämme.Uskomukset poikineen jauhaa tieteen rattaissa.Mitä on siis tiede? Minusta täysi nolla.
Nykytiede on lisäksi laiskaa ja demokraattista mössöä jossa tuloksia ei voi yksinkertaisesti tulla.Se on aikakautemme sairaus.Mitä teemme tieteellä jolla ei ole arvoa?
Mitä tarkemmaksi tieteen pitäisi mennä sen enemmän se on kuutamolla.
4) Vetoaminen tiedon puutteeseen
Tarkoittaa väitettä, että jos jotakin ei ole todistettu vääräksi, sen täytyy silloin olla oikein - ja päinvastoin.
"UFOt ovat vierailleet maassa tuhansia vuosia - kukaan ei ole todistanut etteikö näin olisi."
"Yhtään konkreettista todistetta UFOista ei ole - niinpä niitä ei ole olemassa."
Yksinkertaisesti sanottuna: todisteen olemattomuus ei ole olemattomuuden todiste.
vaivaudu itse ottamaan selvää asioista, niin ei tarvitsisi kysellä uskontopalstalta tyhmiä kuten nämä?
>>Miksei tietokoneisiin saada ihmisen muistia?>Siis sitä nestesuolimössöä(jota päässä on) joka on aika pettämätön yhdistelmä verrattuna tietokoneisiin.
Ei tarvita bittejä.>Selittäisikö siis tiede esimerkiksi ihmisestä tämmöisenpienen asian. >Sen jälkeen voidaan hermoratojen ,antureiden ja niihin vaikuttavien ärsykkeiden (myös psyykkisten) vaikutus ja toiminta selvitellä. >Tiede on lapsen kengissä.Vaikka vähän tiedetään niin mitä pitäisi tietää? >Jos ajatellaan aikaa.
Miksi aika etenee?Miksi se ei pysähdy?Miksi pitää olla aika?Se ei ole ihmiskeksintö.
Miksi aika loppuu,miksei se lisäänny?>Tieteellä pyritään ymmärtämään asioita mutta se ei vastaa mihinkään kysymyksiin oikeastaan.>Tiede tutkii olemassa olevaa,muttei tyhjänä nollana pysty ymmärtämään miksi niin on kuin on.
Siis miksei ole toisin?
Tiede siis ynnäilee asioita ja tieteelle pitäisikin antaa uusi nimitys ,olemassa olevien ynnäys.
Tiedetään siis sitä mikä tiedetään mutta se ei avaa näin mitään ehdollistavaa.>Ihmisestä ei tiedetä oikeastaan mitään.Ihminen on oletettuna arvona huomattavasti enemmän kuin mitä edes käytämme ja sitäkään emme tiedä mitä käytämme.Uskomukset poikineen jauhaa tieteen rattaissa.Mitä on siis tiede? Minusta täysi nolla.>Nykytiede on lisäksi laiskaa ja demokraattista mössöä jossa tuloksia ei voi yksinkertaisesti tulla.Se on aikakautemme sairaus.Mitä teemme tieteellä jolla ei ole arvoa?>Mitä tarkemmaksi tieteen pitäisi mennä sen enemmän se on kuutamolla.
Mikseet vaivaudu itse ottamaan selvää asioista, niin ei tarvitsisi kysellä uskontopalstalta tyhmiä kuten nämä?
...Vastauksiasi lukiessani ... ihmettelen että millä yleensäkään ajattelet.
>>Miksei tietokoneisiin saada ihmisen muistia?>Siis sitä nestesuolimössöä(jota päässä on) joka on aika pettämätön yhdistelmä verrattuna tietokoneisiin.
Ei tarvita bittejä.>Selittäisikö siis tiede esimerkiksi ihmisestä tämmöisenpienen asian. >Sen jälkeen voidaan hermoratojen ,antureiden ja niihin vaikuttavien ärsykkeiden (myös psyykkisten) vaikutus ja toiminta selvitellä. >Tiede on lapsen kengissä.Vaikka vähän tiedetään niin mitä pitäisi tietää? >Jos ajatellaan aikaa.
Miksi aika etenee?Miksi se ei pysähdy?Miksi pitää olla aika?Se ei ole ihmiskeksintö.
Miksi aika loppuu,miksei se lisäänny?>Tieteellä pyritään ymmärtämään asioita mutta se ei vastaa mihinkään kysymyksiin oikeastaan.>Tiede tutkii olemassa olevaa,muttei tyhjänä nollana pysty ymmärtämään miksi niin on kuin on.
Siis miksei ole toisin?
Tiede siis ynnäilee asioita ja tieteelle pitäisikin antaa uusi nimitys ,olemassa olevien ynnäys.
Tiedetään siis sitä mikä tiedetään mutta se ei avaa näin mitään ehdollistavaa.>Ihmisestä ei tiedetä oikeastaan mitään.Ihminen on oletettuna arvona huomattavasti enemmän kuin mitä edes käytämme ja sitäkään emme tiedä mitä käytämme.Uskomukset poikineen jauhaa tieteen rattaissa.Mitä on siis tiede? Minusta täysi nolla.>Nykytiede on lisäksi laiskaa ja demokraattista mössöä jossa tuloksia ei voi yksinkertaisesti tulla.Se on aikakautemme sairaus.Mitä teemme tieteellä jolla ei ole arvoa?>Mitä tarkemmaksi tieteen pitäisi mennä sen enemmän se on kuutamolla.
Tiede pyrkii käyttämään niin vähän uskomuksia ja olettamuksia kuin olla ja voi. Tieteessä nämä uskomukset ja olettamukset ovat epävarmuustekijöitä mitkä pitää ottaa huomioon tulosta muodostaessa.
Tiede pyrkii puolueettomasti selvittämään mitä tapahtui ja miten tapahtui. Se ei ota kantaa uskontojen väitteisiin.
Uskonnoissa taas pyritään korostamaan uskomuksia ja esim. uskoon kuuluvia oletuksia. Uskontojen tarjoamat totuudet ovat yleensä juuri näiden olettamuksien ja uskomuksien varassa, ja uskovaiset yrittävät puolueellisesti nähdä oman uskomuksen totuutena vaikka tieto sanoisi toista.
Uskovaisten ja tieteisiin nojaavien ero on se, että tieteisiin nojaava pyrkii etsimään totuutta ja uskovainen pyrkii korostamaan omaa totuutta.
"Jotka epäilevät luonnonlakien aitoa olemassaoloa, saattaisivat arvella, että ihan samoin kuin maapallon eri osissa asuvat kansat ovat säilyttänneet oman kielensä ja uskontonsa, ne olisivat myös säilyttäneet oman tieteellisen perinteensä, päätyen lopulta aivan toisenlaisiin fysiikan lakeihin mihin Euroopassa päädyttiin. Eli fysiikan lait ovat olemassa omina itsenään."
Tuohon pari huomautusta:
Ihmisillä on aina ollut tarve selittää asioiden alkuperä ja tarkoitus. Näitä kutsutaan myyteiksi, ja eri maiden myyteissä on paljon yhteisiä piirteitä. Ei tiedetä, onko niiden taustalla jonkinlainen ihmiskunnan yhteinen menneisyys, lainautuminen kansalta toiselle vai ihmisten yhteinen ajattelutapa.
Monilla kansoilla on myytti, jossa selitetään maailman syntyneen munasta. Tästä ovat kertoneet mm. japanilaiset, Amerikan intiaanit, kiinalaiset, polynesialaiset, tiibettiläiset, sumatralaiset ja havaijilaiset.
Tieto ja tiede ovat kaksi eri asiaa. Heimojen perimätietous säilyttää niiden menneisyyden muistot, ja maan, sen ilmaston, kasvikunnan ja eläimaailman tuntemus on luonnonkansoilla hämmästyttävän laaja.
Kaksi edellytystä täytyy olla olemassa, ennen kuin todellinen tiede voi nähdä päivänvalon. Ensi sijassa on luotava kirjoitus. Sen jälkeen on välttämätön mittojen ja lukujen tuntemus.
Mitä sitten voisi tarkoittaa kansojen oma tieteellinen perinne? Sen kun tietäisi.
>>Kaksi edellytystä täytyy olla olemassa, ennen kuin todellinen tiede voi nähdä päivänvalon. Ensi sijassa on luotava kirjoitus. Sen jälkeen on välttämätön mittojen ja lukujen tuntemus.
Mitä sitten voisi tarkoittaa kansojen oma tieteellinen perinne? Sen kun tietäisi.
Se, että mytologiat ympäri maailman kertovat maailman syntyneen munasta, on mielenkiintoinen tieto, vaan ei ehkä kuitenkaan yllättävä. Tuohon esittämääsi listaanhan kuuluvat myös suomalaiset.
Maailman ihmisillä on hyvin paljon yhteistä menneisyyttä. Onhan ihmissuku suhteellisen nuori ja suppealta alueelta kotoisin, kuten hesarikin asiaa joitakin päiviä sitten selosti.
Kuitenkin myyttien samankaltaista symboliikkaa ympäri maapallon selittää kenties paremmin ympäristön samankaltaisuus.
Ihminenhän on perin lujasti kiinni luonnossa ja se on riittävän samanlainen kaikkialla maapallolla, jotta yhteistä kuvakieltä syntyisi toisistaan riippumatta ja ilman lainaa.
Nuo symbolithan syntyvät ihmisen verratessa tunteitaan ympäristöönsä (luontoon).
Muna uuden elämän symbolina tuntuu luonnolliselta, onhan siinä kaikki uuden elämän ainekset koossa. Ihminenkin syntyy muna(solu)sta.
Mielenkiintoista on sekin, että esim. ortodoksit ovat säilyttäneet tämän pakanuudesta peräisin olevan asian keskeisenä pääsiäissymbolina.
No, sitten tämä maailman synty. Tuskinpa nämä myytitkään yrittävät kertoa, että näkyvä (materiaalinen) maailma olisi munasta syntynyt. Sensijaan aihetta kenties voisi lähestyä niin, että maailma "syntyy" jokaiselle ihmisyksilölle erikseen. Tietoisuus kasvaa vuorosuhteessa ympäristöön.
Samoille laduille voi mielestäni päästä myös Raamatun luomiskertomuksessa, kun mielikuvitustaan hiukan pinnistää.
Kelluuhan ihmisalkiokin pimeydessä ja vedessä, kunnes valkeus tulee jne...
Hyvä, kun otit puheeksi kuvat ja kuvakirjoituksen. Väite on jopa tällainen, että vanhassa maailmassa kaikki elinvoimaiset kirjoitusmuodot olisivat alkaneet kuvakirjoituksella, niin egyptiläisten hieroglyfit, kiinalaisten kirjoitusmerkit ja länsiaasialainen kiilakirjoituskin.
Edelleen mutustelen tuota sanaa tieteellinen perinne. Voiko kansojen omaa perinnettä sanoa tieteelliseksi ( sanan varsinaisessa merkityksessä ) ?
Myös suomalaiset pitää mainita.
"Tuli sotka, suora lintu. Lenteä lekuttelevi etsien pesän sijoa, asuinmaata arvaellen. Ei löydä sitä sijoa, kuhun laaatisi pesänsä. liitelevi, laatelevi, arvelee ajattelevi: `Teenkö tuulehen tupani, aalloille asuinsijani? Tuuli kaatavi tupasen, aalto vie asuinsijani.`
Niin silloin veden emonen nosti polvea merestä sotkalle pesän sijaksi, asuinmaaksi armahaksi. Tuo sotka sorea lintu, keksi polven veen emosen, luuli heinämättähäksi, tuoreheksi turpeheksi. Siihen laativi pesänsä, muni kultaisen munansa. Alkoi hautoa munia, päätä polven lämmitellä."
Näinpä on sitten meidän maailmamme syntynyt sotkan munasta.
kuten Kalevalassa kerrotaan.
Muuten se, että meidän maailmamme syntyi sotkan, vesilinnun munasta, ei sekään liene sattumaa. Onhan vesi universaali tunteiden symboli.
"Onhan vesi universaali tunteiden symboli." Vesi edustaa unissakin alitajuntaa sekä syviä ja lämpimiä tunteita.
>>Edelleen mutustelen tuota sanaa tieteellinen perinne. Voiko kansojen omaa perinnettä sanoa tieteelliseksi ( sanan varsinaisessa merkityksessä ) ?
>>Näinpä on sitten meidän maailmamme syntynyt sotkan munasta.
kaikki munatarinat ja valitse sitten niistä itsellesi sopiva palvottava. Näin äkkiseltään ehdottaisin sinulle Erikapaiosta, mutta ehkä myös Metis tai Phanes kävisi.
Niistä tässä: Eetteristä syntyy kaaoksessa muna, joka sittemmin hedelmöittyy tuulesta. Munasta syntyvät vuorostaan Phanes, maailmansisäinen valo, Erikapaios, luomisvoima ja Metis, tietäminen. Munan kuorista Phanos luo taivaan ja maan.
"Ihmisillä on aina ollut tarve selittää asioiden alkuperä ja tarkoitus. Näitä kutsutaan myyteiksi, ja eri maiden myyteissä on paljon yhteisiä piirteitä. "
Eikös tieteen piiriin kuulu kuin rajoitettu tiede?
Eikö tiede ole mitenkään totuudellista?
Eikö siis tiede pyri tarkistamaan alkuperää ja tarkoitusta? Esim liikenne onnettomuuden?
Entä terveydessä?
Minusta te puhutte aivan pehmosia.
"Ihmisillä on aina ollut tarve selittää asioiden alkuperä ja tarkoitus. Näitä kutsutaan myyteiksi, ja eri maiden myyteissä on paljon yhteisiä piirteitä."
"Minusta te puhutte aivan pehmosia."
Pehmosia taitaa oppia sitten puhumaan koko Suomen kansa, kun yhdeksäsluokkalaisparat joutuvat lukemaan myyteistä äidinkielen oppikirjastaan Kalevalaa käsiteltäessä. Mutta tuollaiset asiat unohtuvat tietenkin helposti koulun jälkeen.
rittää kun "palvon omaa munaani", en tarvitse muiden "munia" ja sitähän vaimonikin on "palvonut" kymmeniä vuosia, ja "palvontariittejä" on viellä riittänyt ja uskoa siihen.
Usko on siis meidän perheessä kohdallaan ainakin toistaiseksi, kuten myös sexi.
Miten itse olet valinnut "munatarinasi" palvottavaksi?
koe tarpeelliseksi ajatella ja puhua "pehmoisia", on syytä huolestua.
Vaan suolapatsaitahan tässä maailmassa riittä'ä, ei kai voi mitään.
alkoi Gonzalesin munatarinoilla, ja minä jatkoin, kun sattui tuo aiheesta kertova koulukirja olemaan olemaan lähettyvillä. Kannattaisi itse kunkin vilkaista vähän useammin vanhoja koulukirjojaan, sillä niistä saattaa löytyä uskomattomia viisauksia.
Et taida ollakaan niin tosikkomainen, kuin olen luullut. Hyvä, että vaimosi on tyytyväinen.
>>Kannattaisi itse kunkin vilkaista vähän useammin vanhoja koulukirjojaan, sillä niistä saattaa löytyä uskomattomia viisauksia.>Et taida ollakaan niin tosikkomainen, kuin olen luullut. Hyvä, että vaimosi on tyytyväinen.
Niin se valitettavasti on.Kai se on epätäydellisen täydellistä sitten kokonaisuutena.