Kysymykseen miksi Stalin teki rauhan maaliskuussa 1940 suomen kanssa, vaikka kaiken järjen mukaan Neuvostoliiton olisi kannattanut jatkaa sotaa, koska Suomen vastarinta oli jo murtumassa, ei ole tyydyttävää vastausta nykyisessä historiankirjoituksessa.
1. Miksi NL:n olisi kannattanut jatkaa sotaa maaliskuussa 1940?
Suomen puolustuskyky oli krittinen maaliskuussa 1940, vaikkakaan ei vielä murtunut. Asiantuntijoiden mukaan Viipurinlahdella jää oli vielä 13.3.40 riittävän vahvaa kestämään panssariajoneuvojen ylimenon. Hyökkäyksen vahvin vaihe oli jo ohi suomalainen puolustus jo vakiintunut alueella. Kuitenkin NL:n olisi ollut mahdollista keskittää lisävoimia alueelle ja jatkaa painostamista vielä ainakin maaliskuun loppuun saakka. Ja toki NL olis voinut siirtää hyökkäyksen painopistettä Viipurin pohjoispuolelle, jossa puna-armeija oli myös saanut aikaan puolustukseen painuman.
Käsitykseni mukaan on selvää, että laajoja alueita Suomen eteläosista olisi huhtikuun loppuun mennessä joutunut puna-armeijan hallintaan. Sellaisessa olosuhteissa ei hyökkääjä normaalisti tee aselepoa. Se jatkaa ratkaisevaan iskuun saakka. NL:lla täytyi olla siis erityinen syy lopettaa hyökkäys kesken ja tehdä välirauha Suomen kanssa. (Myöhempien tietojen perusteella tiedetään, että NL:n aikomus oli valloittaa Suomi syksyllä 1940, mutta Hitler ei hyväksynyt NL:n sotatoimia Suomea vastaan siinä vaiheessa.)
NL:n olisi kannattanut jatkaa kohti Helsinkiä maaliskuussa 1940, mutta ei tehnyt niin.
2. Pelkäsikö NL länsimaiden puuttumista Suomen ja NL:n väliseen sotaan?
Ei. Tätä teoriaa vastaan, missä väitetään Stalinin sopineen välirauhasta Suomen kanssa Ranskan ja Iso-Britannian sotilaallisen väliin tulon vuoksi,ei voida pitää uskottavana. Mainituilla valtioilla oli monta kuukautta aikaa ryhtyä sotilaallisiin toimiin Skandinaviassa joulukuun alusta 1939 alkaen, mutta mitään ei ollut tapahtunut 13.3.40 mennessä.
Ranskalla oli suunnitelmia hyökätä Petsamon alueelle laivastolla, mutta se oli asettanut suunnitelmansa riippuvaiseksi Norjan ja Ranskan antamaan kauttakulkulupaan. Käsittämätöntä voisi tästä sanoa, koska mainitun operaation toteuttaminen ei edellytä Norjan tai Ruotsin alueen käyttämistä.
Myös Iso-Britannialla oli yhdessä Ranskan kanssa suunnitelma hyökätä Narvikin kautta Pohjois-Ruotsiin ja avustaa sitä kautta Suomea. Asiakirjoista havaitaan kuitenkin, että suunnitelman tavoite oli Kiirunan malmivarojen saaminen länsimaiden hallintaan. Toisin sanoen operaatio oli suunnattu ensi sijassa Saksaa vastaan, toisen rintaman avaamiseksi niiden välisessä sodassa. Suomen avustaminen oli toissijaista eikä Iso-Britannia aikonut sen joukkojen saavuttaessa Suomen alueen julistaa sotaa NL:lle. Ranska olisi voinut toteuttaa Petsamoon tehtävän operaationsa tästä hyökkäyksestä riippumatta, jos se olisi todella halunnut auttaa Suomea.
Sekä Ranska että Iso-Britannia odottivat edelleen vielä 5.3.40 Suomen hallituksen virallista avunpyyntöä, mitä Suomi ei koskaan tehnyt. Suomi ei edes koskaan uhannut tehdä avunpyyntöä länsimaille, vaikka sillä olisi voinut kuvitella olevan vaikutusta NL:n sotatoimiin.
Kaikesta edellä sanotusta voidaan vetää johtopäätös, että Stalinilla ei ollut aihetta pelätä länsimaiden todellista puuttumista Suomea vastaan tehtyyn hyökkäykseen. Se ei voinut siten olla välirauhan todellinen syy.
jatkuu...
1. Miksi NL:n olisi kannattanut jatkaa sotaa maaliskuussa 1940?
Suomen puolustuskyky oli krittinen maaliskuussa 1940, vaikkakaan ei vielä murtunut. Asiantuntijoiden mukaan Viipurinlahdella jää oli vielä 13.3.40 riittävän vahvaa kestämään panssariajoneuvojen ylimenon. Hyökkäyksen vahvin vaihe oli jo ohi suomalainen puolustus jo vakiintunut alueella. Kuitenkin NL:n olisi ollut mahdollista keskittää lisävoimia alueelle ja jatkaa painostamista vielä ainakin maaliskuun loppuun saakka. Ja toki NL olis voinut siirtää hyökkäyksen painopistettä Viipurin pohjoispuolelle, jossa puna-armeija oli myös saanut aikaan puolustukseen painuman.
Käsitykseni mukaan on selvää, että laajoja alueita Suomen eteläosista olisi huhtikuun loppuun mennessä joutunut puna-armeijan hallintaan. Sellaisessa olosuhteissa ei hyökkääjä normaalisti tee aselepoa. Se jatkaa ratkaisevaan iskuun saakka. NL:lla täytyi olla siis erityinen syy lopettaa hyökkäys kesken ja tehdä välirauha Suomen kanssa. (Myöhempien tietojen perusteella tiedetään, että NL:n aikomus oli valloittaa Suomi syksyllä 1940, mutta Hitler ei hyväksynyt NL:n sotatoimia Suomea vastaan siinä vaiheessa.)
NL:n olisi kannattanut jatkaa kohti Helsinkiä maaliskuussa 1940, mutta ei tehnyt niin.
2. Pelkäsikö NL länsimaiden puuttumista Suomen ja NL:n väliseen sotaan?
Ei. Tätä teoriaa vastaan, missä väitetään Stalinin sopineen välirauhasta Suomen kanssa Ranskan ja Iso-Britannian sotilaallisen väliin tulon vuoksi,ei voida pitää uskottavana. Mainituilla valtioilla oli monta kuukautta aikaa ryhtyä sotilaallisiin toimiin Skandinaviassa joulukuun alusta 1939 alkaen, mutta mitään ei ollut tapahtunut 13.3.40 mennessä.
Ranskalla oli suunnitelmia hyökätä Petsamon alueelle laivastolla, mutta se oli asettanut suunnitelmansa riippuvaiseksi Norjan ja Ranskan antamaan kauttakulkulupaan. Käsittämätöntä voisi tästä sanoa, koska mainitun operaation toteuttaminen ei edellytä Norjan tai Ruotsin alueen käyttämistä.
Myös Iso-Britannialla oli yhdessä Ranskan kanssa suunnitelma hyökätä Narvikin kautta Pohjois-Ruotsiin ja avustaa sitä kautta Suomea. Asiakirjoista havaitaan kuitenkin, että suunnitelman tavoite oli Kiirunan malmivarojen saaminen länsimaiden hallintaan. Toisin sanoen operaatio oli suunnattu ensi sijassa Saksaa vastaan, toisen rintaman avaamiseksi niiden välisessä sodassa. Suomen avustaminen oli toissijaista eikä Iso-Britannia aikonut sen joukkojen saavuttaessa Suomen alueen julistaa sotaa NL:lle. Ranska olisi voinut toteuttaa Petsamoon tehtävän operaationsa tästä hyökkäyksestä riippumatta, jos se olisi todella halunnut auttaa Suomea.
Sekä Ranska että Iso-Britannia odottivat edelleen vielä 5.3.40 Suomen hallituksen virallista avunpyyntöä, mitä Suomi ei koskaan tehnyt. Suomi ei edes koskaan uhannut tehdä avunpyyntöä länsimaille, vaikka sillä olisi voinut kuvitella olevan vaikutusta NL:n sotatoimiin.
Kaikesta edellä sanotusta voidaan vetää johtopäätös, että Stalinilla ei ollut aihetta pelätä länsimaiden todellista puuttumista Suomea vastaan tehtyyn hyökkäykseen. Se ei voinut siten olla välirauhan todellinen syy.
jatkuu...
Vastaukset 40
Vanhimmat
3. Oliko NL:n syyt välirauhaan strategisia?
Suurstrateginen tilanne maailmansodassa oli vaiheessa. Saksan Puolaan tehdyn hyökkäyksen jälkeen syksyllä 1939, Iso-Britannia ja Ranska olivat julistaneet sodan Saksalle. Vaikka NL osallistui myös Puolan vastaiseen sotaan Molotov-Ribbentrop sopimuksen mukaisesti, sille ei länsimaat julistaneet sotaa.
Sen sijaan sota näytti olevan laajenemmassa jossakin vaiheessa kevättä 1940 Skandinaviaan. Stalin oli selvillä Ranskan ja Iso-Britannian suunnitelmista hyökätä Norjaan ja pohjois-Ruotsiin estääkseen Ruotsin rautamalmin toimitukset Saksaan. NL:n etujen mukaista ei olisi ollut sodan laajeneminen Skandinaviaan. Saksa olisi heti jäiden sulaessa Itämerellä iskenyt Ranskan ja Iso-Britannian mahdollisesti tekemien sotatoimien seurauksena Ruotsiin. Saksa olisi turvannut elintärkeän rautamalmin saamisen Ruotsista sotatoimin. Tällöin olisi ollut vaara, että Saksan ja NL:n välille syntyy vastakkain asettelu alueen hallinnasta. Tämän mahdollisuuden Stalin ei halunnut realisoituvan.
Stalinin strategiassa keskeinen päämäärä keväällä 1940 oli saada länsimaat ja Saksa taistelemaan keskenään. Sodan laajeneminen Skandinaviaan ei edistäisi tätä strategista tavoitetta. Päinvastoin se voisi aiheuttaa vastakkain asettelua NL:n ja Saksan välille, koska NL kävisi edelleen sotaa Suomen alueella, mikäli rauhaa ei syntyisi NL:n ja Suomen välille.
Stalin siis pelkästään laski etuja suurstrategiselta kannalta, kannattaako sotaa Suomea vastaan jatkaa vai ei. Hänen laskelmansa tulos oli, että parempi ratkaista Suomen kysymys myöhemmin, kunnes Saksa on keväällä 1940 joutunut Ranskan vastaisessa sodassaan laajoihin sotatoimiin. Yllätys oli sitten Stalinille, kuten koko maailmallekin, että Ranska kukistui niin nopeasti Saksan offensiivin seurauksena kesäkuussa 1940.
Rauha tehtiin Suomen kannalta viime hetkellä.
Neuvostoliitto oli muunmuassa lähettänyt joukkoja Laatokan suunnasta Sortavalaan josta operaatiosta suomalaisilla ei ollut aavistustakaan.
Alle viikossa bolsevikit olisivat olleet suomalaisten selustassa!
Joukkoja ei olisi voinut irroittaa mistään tätä voimaryhmää torjumaan.
Reservejä ei enää ollut!
Mielestäni kaksi asiaa olivat tärkeitä.
1. Vaikka Viipurinlahden jää oli 13.3. vielä kantavaa, alkaa juuri noina päivinä rospuutto purra. Asun juuri samalla leveysasteella ja kyseisinä päivinä etelärinteitten päällystämättömät tiet alkavat pehmetä auringossa. Jatkuva ajo olisi tuhonnut tiet. Säätyyppi olisi voinut lisäksi vaihtua muutamassa päivässä laihaksi ja tuoda vesisateen. Viipurinlahden takana olleet joukot olisivat silloin jääneet ilman huoltoa. Rospuutto olisi tuonut ainakin kuukauden pakollisen tauon hyökkäys toimiin.
2. Länsivaltojen ottama asenne 12.3. oli vakava asia NL:lle. Siis ei voi olla sattumaa, että rauhansopimus syntyi seuraavana päivänä.
1. Viipurinlahden puolustus olisi murtunut ennen rospuuttoa. Säätilan muuttuminen ei olisi tullut Suomen avuksi.
2. Länsimaiden vasta 12.3. tekemillä toimilla ei ollut mitään merkitystä Stalinin ratkaisuille. Joukkojen kuljetukset lännestä Norjaan ja sitä kautta Ruotsiin sekä Suomeen olisivat kestäneet vähintään 30 päivää.
Iso-Britannia ei olisi julistanut sotaa Neuvostoliitolle, vaikka sen joukkoja olisikin päässyt Suomeen. Näin britit olivat itse todennet suomalaisille.
Täällä ei nyt oteta rospuuttoa vakavasti. Jokainen metsätöissä traktorin kanssa puuhannut tietää, että maaliskuun lopuilla pellon ylitys metsäpalstalle alkaa olla rapaista puuhaa. Paras mennä aamupakkasella. Jos iskee vielä vesisade, niin täytyy kiinnittää propsinpätkä ketjulla toiseen takapyörään ja laittaa lukko päälle. Muuten fergu tai zetori pysähtyy sinne. 30-luvun tiet olivat kehnosti pohjustettuja. Senaikaiset maantietkin hajosivat kelirikkoaikaan panssarirykmentin alla (huom. PsRkm, ei div tai pat). Pirukaan ei vuoden 1940 sääennusteilla kertonut seuraavan viikon säätä. Kun lisäksi talvi 39-40 oli luminen ja kylmä, niin se rospuutto oli tulossa voimalla. Ensi viikolla tai kolmen tai neljän viikon kuluttua. Mutta se tulisi varmasti kuin kuolema. Sakemannit kokivat sitten itärintaman syys- ja kevätrospuutot ihan viimeisen päälle.
Tiskipoika taas ratekoi. Keskity vaan moppaamaan ratekioiden sijaan.
Looz
Sehän nähtiin Raatteen tien toilailuissa. Heillä ei ollut päteviä upseereja.
Neuvostojoukot olivat saavuttaneet minimitavoittet Suomessa.
Oli edes hieman turvattu Pietarin edustaa ja rauhanehdoissa oli sorvattu sopimusta Hangon alueen vuokrauksesta sotilastukikohdaksi. Virohan oli jo siihen mennessä miehitetty. Näillä eväillä oli tarkoitus pitää Suomenlahtea ja Itämerta valvonnassa.
Lisänä talvisodan loppuun vaikutti länsimaiden painostus sodan lopettamiseksi, ei sekään aivan turhaa ollut.
"Neuvostojoukot olivat saavuttaneet minimitavoittet Suomessa."
Talvisodan alettua Neuvostoliiton MINIMITAVOITE OLI MAAN MIEHITYS!
"Talvisota, Venäjä-tutkimus, Venäjän historia Boris Sokolov, Anton Sklajrov.
Venäläistutkijat epäilevät, ettei Venäjällä voi edelleenkään puhua talvisodasta avoimesti.
Nuorten tutkijoiden tunnustuksen vastikään saaneen murmanskilaisen historian ja yhteiskuntaopin opettajan Anton Skljarovin mielestä Neuvostoliitto pyrki tekemään Suomesta yhden neuvostotasavallan lisää.
- Meidän on tunnustettava, että Stalinin todellinen tarkoitus oli saada Suomi osaksi Neuvostoliittoa. Tämän asian kieltämisellä synnytämme vain epäluottamusta ja epäilyjä naapuriamme kohtaan, sanoo Skljarov Komsomolskaja Pravdan haastattelussa."
Talvisodan alkaessa Viroa EI OLTU MIEHITETTY vaan siltä oli vasta saatu tukikohtia! Näistä tukikohdista NL lensi sopimuksen vastaisesti pommituslentoja Suomeen!
"Lisänä talvisodan loppuun vaikutti länsimaiden painostus sodan lopettamiseksi, ei sekään aivan turhaa ollut."
Olihan joukossa edes yksi asiallinen lause! Stalin pelkäsi länsi-interventiota. Vaikkakaan se ei olisi Suomea ehkä pelastanut niin yksikin vaihdettu laukaus olisi merkinnyt sitä, että Neuvostoliitto olisi ollut de facto sodassa Englannin ja Ranskan kanssa ja siitä ei Stalin välittänyt!
NL:n joutuminen sotaan länsimaiden kanssa ei ollut mitenkään ajankohtainen vaara ajanjaksolla 30.11.39 - 13.3.40. Suomihan ei ollut edes pyytänyt virallisesti apua länneltä, mutta ne vaativat Suomen virallista avunpyyntöä annettavaksi, jotta olisivat voineet kulkea Norjan ja Ruotsin kautta näiden luvalla tai tarvittaessa ilman kauttakulkulupaa.
Stalinilla ei mitään todellista pelkoa joutua sotaan Iso-Britannian tai Ranskan kanssa sotiessaan Suomen kanssa. Se on pelkkä myytti.
Ranska olisi voinut suunnitelmansa mukaan lähettää laivastonsa Petsamon edustalle, mutta tätäkään se ei tehnyt, kun odotti kauttakulkulupaa Norjalta ja Ruotsilta. Käsittämätöntä, koska meri oli vapaa ranskalaisille sotalaivoille Petsamoon saakka.
Syy Ranskan vitkuttelulle oli se, että Suomeen tehtävän austussuunnitelman todellinen tavoite oli Kiirunan malmivarojen saaminen länsimaiden hallintaan. Toisin sanoen operaatio oli suunnattu ensi sijassa Saksaa vastaan, toisen rintaman avaamiseksi niiden välisessä sodassa. Siksi ne eivät olisi ryhtyneet sotaan NL:n kanssa, vaikka olisivat tunkeutuneetkin Norjaan ja Ruotsiin.
Virossa oli 3 laivasto tukikohtaa joissa oli 25.000 miestä eli yhteensä 75000 miestä.
tämä oli Viron miehitys.Suomessa Porkkalassa arvioitiin olevan 30.000 miestä.oliko tämä miehitys.
"Stalinilla ei mitään todellista pelkoa joutua sotaan Iso-Britannian tai Ranskan kanssa sotiessaan Suomen kanssa. Se on pelkkä myytti."
Stalinilla oli täysin reaalinen pelko asiasta. Ei Stalin tiennyt mitään Suomen pyytämisistä, mutta oli kyllä hyvin tietoinen siitä, että Ranska ja Englanti olivat apua tarjonneet.
Avustusretkikunnalle olisi luonnollisin ja nopein reitti kulkenut maitse Suomeen.
Näitä asioita on helppo tutkailla tämän päivän tietämyksen valossa, mutta tosiasia on se, että Jooseppiu tiesi vain, että jotakin tällaista on ilmassa.
Tosiasia on se, että Englanti ja Ranska apua tarjosivat eivätkä tuossa vaiheessa olleet sinun tapaasi peloissaan mahdollisista seuraamuksista.
Jooseppi ei kaivannut lisävihollisia.
Se oli Viron miehitys kesään 1940 saakka, jonka jälkeen neukut panivat kakkosvaihteen päälle ja järjestivät näytösluonteiset vaalit, jonka jälkeen 'Viron kansa' jo anoikin pääsyä onnelliten kansojen perheeseen.
Turha verrata tuota Porkkalaan! Sodan jälkeinen tilanne oli vallan eri!
Neuvostoliiton tiedustelu oli hyvin tietoinen siitä, että Suomi ei ollut edes pyytänyt apua. NL:ssä tiedettiin myös Suomen yhteyksistä Saksaan ja siitä, että Suomi toivoi Saksan puuttuvan talvisotaan.
NL:ssa tiedettiin myöskin, että Ruotsi kieltäytyi kauttakulkuluvan antamisesta länsimaille. Stalinilla ei ollut mitään pelkoa länsimaiden toimista sitä vastaan. Iso-Britannian suunnitelmat Kiirunan malmivarojen valvmiseksikin olivat luultavasti vuotaneet NL:oon.
Turha kuvitella, että Stalin ei olisi tiennyt keskeisin osin, mikä länsimaiden tilanne oli Suomen kysymyksessä. Ne odottivat diplomaattipostia Suomesta, jotta voisivat Suomen avunpyynnöön varjolla aloittaa omat operaationsa.
>>Avustusretkikunnalle olisi luonnollisin ja nopein reitti kulkenut maitse Suomeen.>>
Tässä on jokin lapsus. Maateitse pääsee Ranskasta Suomeen vain Keski-Euroopan halki kulkien Neuvostoliiton alueiden kautta. Sitä et varmaankaan tarkoita. Länsimaiden joukot täytyi laivata Skotlannissa ja siirtää meriteitse Norjaan esim. Narvikiin, josta ne voitaisiin rautateitse kuljettaa Ruotsiin ja Suomeen. Laivasto voisi tehdä maihinnousun myös Petsamossa (joka oli tosin NL:n hallinnassa talvisodan aikana).
>>Tosiasia on se, että Englanti ja Ranska apua tarjosivat eivätkä tuossa vaiheessa olleet sinun tapaasi peloissaan mahdollisista seuraamuksista.>>
Tässä olen samaa mieltä sikäli, että Iso-Britannia ei pelännyt sotaa NL:n kanssa, koska se olisi keskittänyt joukkonsa Pohjois-Ruotsiin Kiirunan lähistölle estääkseen rautamalmin kuljetukset Saksaan. NL:n joukkojen ei ollut määrä edetä yli Torniojoen Ruotsin puolelle. Britit eivät aikoneet julistaa myöskään sotaa NL:lle.
Ranskan osalta on epävarmenpaa, miten ne olisivat suhtautuneet puna-armeijaan, mutta koska he eivät koskaan lähettäneet suunnittelemaansa laivasto-osastoa Petsamon edustalle, voinemme päätellä, että ei siellä Ranskassakaan kovin tosissaan oltu Suomen auttamisen kanssa.
Josef Stalin ei olisi saanut lisää vihollisia länsimaista vuonna 1940. länsimaat aivoivat avata rintaman Skandinaviassa Saksaa vastaan ja tämä oli myös Stalinin tiedossa.
Todellisuudessa Neuvostoliiton tiedustelu ei ollut tietoinen siitä, että Suomi toteutuuko lännen apu vai ei. Tämä sai Stalinin epävarmaksi!
Josef Stalin olisi voinut saada lisää vihollisia länsimaista vuonna 1940. Länsimaat aikoivat avata avustusrintaman Suomessa ja tämä oli myös Stalinin tiedossa.
Ja sekös sinua vituttaa.
päästä eroon sodasta, joka ei mennyt lainkaan suunnitelmien mukaan. Länsivaltojen tulo Norjaan olisi myös muuttanut tilannetta. Oli mahdollista, että NL olisi joutunut sopimuskumppanista Saksan liittolaiseksi länsivaltoja vastaan. Tällaista riskiä Staölin ei halunnut ottaa.
Suomi voitaisiin hoitaa myöhemmin, kuten välirauhan tapahtumat osoittivat.
Mitään länsimaiden interventioriskiä ei ollut, koska Iso-Britannia ja Ranska odottivat vielä 5.3.1940 Suomen virallista avunpyyntöä tekemättä mitään. Suomi ei koskaan pyytänyt apua niiltä eikä uhannut Neuvostoliittoakaan sillä, että pyytäisi apua lännestä.
Syy välirauhaan oli muulla.
"Mitään länsimaiden interventioriskiä ei ollut, koska Iso-Britannia ja Ranska odottivat vielä 5.3.1940 Suomen virallista avunpyyntöä tekemättä mitään. Suomi ei koskaan pyytänyt apua niiltä eikä uhannut Neuvostoliittoakaan sillä, että pyytäisi apua lännestä."
Mutta tiesikö Neuvostoliitto tästä? Se tiesi VAIN, että apua oli tarjottu! Joosepin kannalta oli se vaara tarjolla, että kohta vastapuolen seassa on lännen joukkoja! On helppo olla viisas jälkiviisauden valossa!
Kyllä NL:ssa tiedettiin, että suomi ei ollut apua edes pyytänyt.
Hyvä on huomata myös se, että Iso-Britannia eikä Ranska kumpikaan esittäneet mitään uhkavaatimusta Neuvostoliitolle, jollei se lopeta sotaa Suomea vastaan. senhän en olisivat voineet tehdä ilman mitään avustusretkikuntia.
Sodan vaaraa länsimaiden ja Neuvostoliiton välillä ei ollut 1940.
"Kyllä NL:ssa tiedettiin, että suomi ei ollut apua edes pyytänyt."
Ei tiedetty. Ei NL:n tiedustelu tiennyt muuta kuin että avusta oli ollut puhetta!
"Sodan vaaraa länsimaiden ja Neuvostoliiton välillä ei ollut 1940. "
Jooseppi uskoi, että oli eikä halunnut asiaa riskeerata!
Moskova ilmoitti 29. tammikuuta 1940 Ruotsin hallitukselle, ettei periaatteessa ollut estettä tehdä rauhaa Helsingin hallituksen kanssa.[60] Samana päivänä Stalin sanoi omilleen, että brittien oli turha pitää "venäläisiä tyhminä ... karhuina, joiden pää toimii huonosti."[61]
Neuvostoliitto yritti rauhoitella paitsi Ruotsia myös brittejä ja jopa saada heitä välittäjiksi. Molotov torjui "naurettavana" väitteen, että Neuvostoliitto olisi liittoutumassa Saksan kanssa länttä vastaan.[62] Samaan aikaan valmisteltiin uusi suurhyökkäys, jotta Suomi voitaisiin pakottaa riittävän ankariin ehtoihin ja pelastaa puna-armeijan sotamaineesta se mikä pelastettavissa oli. Kun se alkoi 11. helmikuuta, kävi ilmi, että Mannerheim oli ollut aivan liian optimistinen. Suomalaisten oli pakko vetäytyä ja uuden tutkimuksen mukaan romahdus oli lähellä.[63]
Mutta Stalinilta puuttui aikaa. NKVD:n Pariisin rezidentura pommitti häntä hälyttävillä (ja liioitelluilla) tiedoilla. Mainittiin valtavia määriä Suomeen jo lähetettyjä lentokoneita (Ranskasta 176, Britanniasta 164, Yhdysvalloista 44, Italiasta 35),[64] tiedettiin valmiista suunnitelmista lähettää itse Suomeen kolme divisioonaa, jotka Ruotsi päästäisi läpi huolimatta näennäisestä puolueettomuudestaan,[65] kerrottiin pakolaispuolalaisten tulevan mukaan ja Ranskan armeijan intendentuuran jo jakaneen 20.000 lumipukua ja saman verran vuoristoreppuja,[66] ja sitä rataa.
Vasta 14. maaliskuuta NKVD sai Pariisista ensi kertaa tarkkaa tietoa lännen apuhankkeen vakavista vaikeuksista.
http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm#_ftnref64
Mahtavat muukalaislegioonat olisivat iskeneet Suomussalmelta itään ja lyöneet ukranian 44. divisioonan.
Mutta uhkavaatimusta länsimaat eivät tehneet. Suunnitelmat on suunnitelmia. Sota syttyy osapuolten välille vasta, kun saadaan aikaan vaatimus ja sille jokin todellinen sotatoimi.
Ranska ei milloinkaan lähettänyt laivastoaan Petsamon edustalle eikä pommittanut Bakun öljykenttiä, joita se suunnitteli tekevänsä.
Uhkaa lännen interventiosta ei ollut keväällä 1940.
Tuon perusteella Kreml kuitenkin rauhan teki. Tosiasiat ei itkullasi muutu surkimus.
Miksi neukkulaa olisi tarkkispoika pitänyt alkaa uhkailemaan. Olihan tiskipojan kotihökkelin lähellä Lieksassa SS osasto.
"Mutta uhkavaatimusta länsimaat eivät tehneet. Suunnitelmat on suunnitelmia. Sota syttyy osapuolten välille vasta, kun saadaan aikaan vaatimus ja sille jokin todellinen sotatoimi."
Missä tällainen sääntö on luotu ja kiveen hakattu? Marraskuun 30. 1939 neukkujoukot vyöryivät Suomen rajan yli. Unohtuiko se uhkavaatimus. Myös Saksan idän sotaretki alkoi ilman mitään uhkavaatimusta!
"Ranska ei milloinkaan lähettänyt laivastoaan Petsamon edustalle eikä pommittanut Bakun öljykenttiä, joita se suunnitteli tekevänsä."
Entä sitten? Kuitenkin, jos englantilaisten ja ranskalaisten etuosasto olisi kerinnyt Suomeen ja vaihtanut laukauksia Puna-armeijan kanssa niin olisi ollut de facto uusi sota ilman mitään vaatimuksia.
Tarkkispoika on nyt kovasti kiinni muodollisuuksissa vaikkei niistä kiinnipito häirinnyt yleensä diktaattoreita!
"Uhkaa lännen interventiosta ei ollut keväällä 1940."
Kusilammikko uskoi, että oli. Se riitti!
Neuvostoliitto pelkäsi Suomeä, siksi! ;)
Yksi ennenlausumaton teoria on tämä: Neukku tiesi hyvän vakoilunsa ansiosta, että lännessä on alkamassa sota keväällä. Tai kyllä kai jokainen täysijärkinen tiesi ilman vakoiluakin, että tulevana kesänä lännen sota ratkaistaan tavalla tai toisella. Josko Stalin ajatteli, että on parempi neukulle kun tai jos sen rajoilla ei käydä sotaa eivätkä sen joukot ole kiinni sodissa vaan valmiit suojaamaan omia rajoja. Olihan sekin mahdollisuus, että Saksa ja länsi tekevät rauhan ilman taisteluita ja sota alkaakin idässä.
Suomen rintamalla oli kiinni niin valtavat joukot, että ne piti saada miehittämään Baltiaa, kuten tapahtuikin, ja lisävoimiksi Puolaan.
Varsin mahdollinen näkemys. On selvää, että neukku tarvitsi kesän suuria tapahtumia odotellessaan tänne keskitetyt n. 600 000 miestä ja tuhannet tankit ja tykit jossain muualla kuten juuri Baltian miehitykseen.
keskitetty lähes miljoona miestä ja suunnaton materiaalimäärä.
Toisaalta se oli tuskin kolmannes puna-armeijan vahvuudesta.
Suomen rintamalla oli noin 3 000 psv, mutta koko määrä oli yli 20 000.
Neukku olisi voinut heti huhtikuussa Tanskan ja Norjan sodan alettua huoletta kenenkään estämättä hyökätä Suomeen mutta ei vaan hyökännyt. Uusi raja olisi ollut sille hyvin edullinen, paljon parempi tilanne kuin mitä oli 13. maaliskuuta. Jos ei koko Suomen valtausta olisikaan tavoitellut niin jotain Kymi-jokilinjaa.
Mikähän pidätteli ?
voimat vähissä, ja länsivallat haittana.......
"Mikähän pidätteli ?"
Keskittäytyi Viron, Latvian ja Liettuan miehitykjkseen ja niiden siviiliväen keruuseen Siperian glageille!
Vasta syksyllä 1940 tokeni sen verran, että halusi "saattaa Talvisodan päätökseen" eli ajoi Suomen Saksan kelkkaan!
Kyllä vaikuttimena oli varmastikin lähestyvä kelirikko, jonka alkua kukaan ei voinut tietää. Laatokan pohjoispuolen joukot olivat pääasiassa yhden huoltotien varassa joka tasan tarkkaan olisi katkennut täydellisesti ties miten pitkäksi aikaa. Se olisi ollut suomalaisille hyvä mesta tehdä vastahyökkäys.
Toinen juttu oli varmaan se, että Stalin ja ehkä moni muukin kyllästyi niin pitkään sotaan näin pientä maata vastaan ja alkoivat tuntea häpeää maailman silmissä. Silloin oli edullista lopettaa sota jo senkin takia kun sai rauhalla paljon enemmän mitä oli sotimalla yli 3 kuukaudessa saanut.
Tämä Stalinin häpeä on yksi suuri vaikuttava tekijä rauhaan pääsyssä. Ratteen tien taistelut päättyivät 7.1.-40. Siitä ei mennyt kovin montaa päivää, kun ensimmäiset rauhantunnustelut alkoivat epävirallisesti Tukholmassa. Stalin oli raivonnut omille kenraaleilleen Raatteen tien katastrofista. Hän pui katkerana asiaa vielä huhtikuussa järjestetyssä seminaarissa talvisodan kokemuksista.
Stalin ei voinut käsittää, miten puna-aemeija ei pärjännyt pienelle valtiolle.
Jos Stalin olisi tiennyt, että Saksa valloittaa Ranskan seuraavana kesänä, niin tuskin rauhaa olisi tullut. Ennen talvisotaa puna-armeija ei ollut käynyt kuin Halhin-Golissa oikeat taistelut, mihin se ryhtyi Summassa, ja Zukov oli ainut kenraali, jolla oli kokemusta uudesta taisteluohjesäännöstä, mikä perustui panssareihin ja pommittajiin. Mannerheim-linja oli täynnä panssariesteitä, Suomen rauhaan pakottamisesta tuli kallis, NL ei pitänyt Suomen hallitusta rehellisenä, ja rauhan tultua Ryti olisi helppo vaihtaa.
koska sota oli johtanut poliittiseen ja sotilaalliseen haaksirikkoon.
Lisäksi länsivaltojen sekaantuminen olisi muuttanut poliittisen tilanteen täysin ja johtanut ehkä sotaan länsivaltojen kanssa.
Stalin halusi rauhoittaa tilanteen ja tyytyi Puna-armeijan kunnian säilyttämiseen sekä muuten melko kohtuullisiin rauhanehtoihin, niin kovilta kuin ne suomalaisista tuntuivatkin. Samalla Stalin kylvi seuraavan sodan siemenet.
------Lisäksi länsivaltojen sekaantuminen olisi muuttanut poliittisen tilanteen täysin ja johtanut ehkä sotaan länsivaltojen kanssa-----
Haha, aivan hupijuttu. Länsivallatko muka olisivat alkaneet sotimaan samaan aikaan sekä N-liittoa että Saksaa vastaan. Eivät ne itseään niin vahvoiksi kuvitelleet, että olisivat uskoneet sellaisesta sodasta hengissä selviävänsä.