Christian Felber: "Näkyvä käsi. Kohti yhteishyvän taloutta". Julkaistu 2013, sivuja 217.
1.700 luvun lopulla engl. taloustieteilijä Adam Smith perusti oppinsa "näkymättömään käteen", markkinavoimiin. Markkinavoimien vapaudessa talous kehittyisi suotuisimmin.
Nykyinen markkinatalous näyttäytyy armottomana. Kilpailu on raakaa yksilöiden ja yritysten välillä. Paljon mainostettu win-win eli voitto-voitto talous merkitsee yhden voittoa ja toisen häviötä.
Felber: "...antropologiset oletukset, joihin markkinatalouden (kapitalistinen!) teoria perustuu, on useaan kertaan kumottu tieteellisesti epäpätevinä."
Felberillä onkin esittää vaihtoehto. Se on yhteistyö. Ihmiskunta ei olekaan eikä sen onni ole olla keskenään taistelevia susia. Ihmiskunnan edistys on sittenkin perustunut ihmisten keskinäiseen yhteistyöhön.
Felberin ajattelu kyseenalaistaa perin pohjin uusliberalistisen talouspoltiikan.
Sitä voisi ilmaista lyhellä lauseella "Ihminen on tärkeämpi kuin kone."
1.700 luvun lopulla engl. taloustieteilijä Adam Smith perusti oppinsa "näkymättömään käteen", markkinavoimiin. Markkinavoimien vapaudessa talous kehittyisi suotuisimmin.
Nykyinen markkinatalous näyttäytyy armottomana. Kilpailu on raakaa yksilöiden ja yritysten välillä. Paljon mainostettu win-win eli voitto-voitto talous merkitsee yhden voittoa ja toisen häviötä.
Felber: "...antropologiset oletukset, joihin markkinatalouden (kapitalistinen!) teoria perustuu, on useaan kertaan kumottu tieteellisesti epäpätevinä."
Felberillä onkin esittää vaihtoehto. Se on yhteistyö. Ihmiskunta ei olekaan eikä sen onni ole olla keskenään taistelevia susia. Ihmiskunnan edistys on sittenkin perustunut ihmisten keskinäiseen yhteistyöhön.
Felberin ajattelu kyseenalaistaa perin pohjin uusliberalistisen talouspoltiikan.
Sitä voisi ilmaista lyhellä lauseella "Ihminen on tärkeämpi kuin kone."
Vastaukset 14
Vanhimmat
jaa. mitä se yhteistyö tarkoittanee?
HEI!
Sellainen Yhteisöllisyyspuhe, josta Te S.partakus puhutte, niin tuo kehiin ainakin 90-prosenttisella varmuudella erittäin kovan tason MUSTA PÖRSSI rp:n. Niin ja miksi olen tuonut kehiin oman käsityskantani YHTEISÖLLISYYS-asiasta?
Ainakin minulle on jäänyt täydelliseen hämäryyteen se, että mitä kaikkea YHTEISÖLLISYYS Sosiaalifilosofia rp:n avulla tutkittuna ja tulkittuna voisi tarkoittaa. En osaa vastata, mutta osaatteko Te Pyhä Toveri S.partakus? Onko nyt pakko ottaa kehiin vain ja ainoastaan MORAALIFILOSOFIA ei siis SOSIAALIFILOSOFIA rp:tä?
Minusta on Pyhä S-partakus syytä todeta se asia, että KYLLÄ myös erilaisilla Liiketaloudellisilla Monopoleilla kuten kaikella sillä, joka jotenkin on liitettävissä elinkeinoelämässä erilaisiin Monopolitoimiin, niin MORALITEETTI eli Moraalifilosofia on kunnossa, mutta jostain ihmesyystä sekä Porvarillinen että Kommunistinen MONOPOLI käyttäytyy samalla tavalla Talouselämän ympäristössä, siis näiden Monopoliyritysten palvelutoiminta on aina romahtanut erittäin kovalla tavalla. Vaikka Moraliteetti eli Moraalifilosofia aatteellisena julistuksena Monopolitalouksissa on suorastaan ylevää, niin MIKSI nyt sitten nämä ns. Ylevät yritykset ovat kiinnostuneet vain siitä, että mitä jää viivan alle, mutta ovat ajaneet valmistamiensa tuotteiden laatutason suorastaan täysin alle kaiken arvostelun? Olisikohan nyt syytä muistaa se asia, että jos Liiketulos ei ole täysin varma ja että markkinoilla on kilpailua ja vaihtoehtoja, niin tämä saa aikaan sen, että yritykset eivät päästä porteistaan ulos pelkkää paskaa ja sontaa vaan ovat kiinnostuneet myös laatutasosta, vaikka tämä alentaa viivan alle tulevaa tulosta?
Kovin on omaperäinen tulkinta tuo s.p:n yhteistyö = sosialismi!
Olen tehnyt yhteistyötä useiden henkilöiden ja yritysten kanssa vuosikymmeniä koska ei jokainen voi tehdä kaikkea vaan kannattaa tehdä yhteistyötä jossa jokaisella on oma osansa. Ei se silti ollut missään tekemisessä sosialismin kanssa koska homma luisti ja tulosta syntyi. Sosialismissahan tulos on aina jäänyt unhoon.
Yhteistyötä tullaan aina tekemään ja juuri kapitalismi tekee siitä todellisen sammon joka jauhaa hyvää meille kaikille.
Hakusanalla cristian felber:
"Teoksen ydin on vastuullisuuden mittaamiseen kehitetty yhteishyvälaskelma, joka ohjaa toimintaa jo useissa yrityksissä, kunnissa ja järjestöissä Keski-Euroopassa."
Sekä Työeläkeläisellä että Tivolimestarilla oli kiire ampumaan alas ajatukset lukematta aloituksen vihjeitä. Kaikki mikä viittaisi yhteisöllisyyteen on näille persoonille punainen vaate.
Esitän tarkemmin Felberin näkemyksiä, jahka kiireiltäni kerkiän.
Onkos tämä Cristian marxilainen - uskooko hänkin marxin oppeihin vai onko hänellä omia teorioita?
Jos uskoo marxiin niin miten hän sitten uskossaan eroaa esim. sinusta, valehtelija s.partacus?
Jos ei usko marxiin vaan on laatinut kilpailevan uskon niin miksi sitten hehkutat sen puolesta?
......................
Ei yhteisöllisyydessä ole mitään vikaa mutta se ei mitenkään viittaa sosialismiin johon sinä otsikossasi viittasit.
Yhteisöllisyys on yhdessä touhuamista mutta ei mitenkään sosialismia. Olen ikäni touhunnut porukoissa eli yhteisöissä joita voidaan kutsua yrityksiksi tai seuroiksi näkemättä niissä sosialismin siemeniäkään. Seurakunnatkin ovat yhteisöjä eikä niitäkään voi sosialismista syytellä.
Älä yritäkään alkaa hämäämään väärillä ilmaisuilla kuten aikoinaan neuvostokomut demokratiallaan jota ei siinä maassa näkynyt vuosikymmeniin jos on koskaan edes piipahtanut.
"Paljon mainostettu win-win eli voitto-voitto talous merkitsee yhden voittoa ja toisen häviötä."
Eipä tuo Cristian tunnu edes tietävän, mitä win-win tarkoittaa.
Vai sinäkö, valehteleva punikki, sekoitat asiat ja vääristelet jopa Cristianin puheita?
Win-win tarkoittaa, että kumpikin kauppaan osallistuva hyötyy, sekä myyjä että ostaja - muuten ei ole tietenkään kysymys win-win tilanteesta, tollo - ja joku kolmas osapuoli maksaa viulut.
Ehkä kuitenkin on paras, että sinä sekoilet vaan marxin taloustieteen kanssa etkä puutu lainkaan päivän tapahtumiin.
........................
Olis kiva tietää miksi palstan "nauraja" on seonnut. Kotona on varmaan pitänyt kovaa komentoa mielisairas "isä" ja huorahtava äiti. Ja lopulta on naurajakin kadottanut järkensä. Ja nyt sitten siitä kärsii kaikki palstan lukijatkin.
"Ihminen on tärkeämpi kuin kone."
Kun markkinat valtoimenaan perustuvat "näkymättömään käteen" niin Felberillä yhteishyvän talous perustuu näkyvään käteen.
Se on julkinen ja perustuu julkiseen yhteishyvälaskelmaan ja yritys saa yhteishyväpisteluvun.
Felberillä on matriisi, jossa arvoja esitellään ja joiden pääluokat ovat ihmisarvo, solidaarisuus, ekologinen kestävyys, sosiallinen oikeudenmukaisuus, demokraattinen osallistumismahdollisuus ja läpinäkyvyys.
Näillä arvioidaan yritystä rahoituksen. alihankkijoiden, työntekijöiden, asiakkaiden, tuotteiden ja palveluiden sekä ympäröivän yhteiskunnan osalta.
Miinuksia tulee, jos rikko ILON:n työnormeja tai ihmisoikeuksia, polkumyynnistä tai kohtuuttomista tuloeroista.
Ehkä lukijasta tuntuu monimutkaiselta mutta tällaista on jo olemassa. Uusi käytäntö ei lähde raa'asta yritysten pudotuspelistä mutta ei myöskään estä huonosti menestyvää kaatumasta.
Miksi valehtelet palstalla - etkö pärjää Kallelle totuudessa pysymällä?
Älä välitä - yksikään kommunisti ei ole pärjännyt Kallelle 40 vuoteen joten olet hyvässä seurassa.
Joko kohta voit esittää perustellusi tällä esittämällesi väitteele:
""
Ap yritti väittää, että Marx tukee opissaan "laiskan miehen työtä". Kun en Marxin kanssa tukenut häntä, hän alkoi kiukutella.
""
Valehteleva punikki, etkö ole ymmärtänyt valehtelemisen olevan rumaa?
.....................
Felberin "yhteishyvän talouden" perusnäkemyksiä.
- Yrityksen kokoa on rajoitettu.
Tässä ei ole nyt tietoa, kuinka Felber suhtautuu koneelliseen suurtuotantoon joka
mielestäni syntyy luonnollisesti ja on välttämätön.
- Luonnon ja maan yksityisomistus on lakkautettu.
- Globaali finanssikeinottelujärjestelmä lopetetaan.
Tämä tarkoittanee pörssikursseilla keinottelua, veronkiertoa ym.
- Lainoista ei peritä korkoa.
- Pankkijärjestelmä omistuksineen demokratisoidaan.
Saksassa ja Itävallassa on Sparda niminen pankki ja sen omistavat kaikki tiliasiakkaat. Vastaa käsittääkseni likelle samaa kuin alueelliset osuuspankit ja jotka eivät lähteneet 90 alussa hakemaan pikavoittoja, eivätkä myös tarvinneet valtion tukiaisia kuten yksityiset liikepankit.
Pankin johdon ja keskivertotyöläisen palkkojen suhde saa olla enintään 6:1.
Lenin esitti joskus 1920-1921 spesialistien tai korkeimman valtiollisen johdon ja keskityöläisen palkkasuhteeksi 5:1.
Sparda on pieni pankki Saksassa mutta Suomeen nähden aika mittava. Sillä on 240.000 tiliasiakasta ja taseen loppusumma 6 mrd. euroa.
Sparda on todellinen esimerkki osuuskunnasta ja se toimii ilman kapitalistia.
Voiko sosialismia rakentaa kapitalismin sisälle?
Felberin tietojen perusteella osuustoiminnallisia tai "yhteishyvän" talousmuotoisia yrityksiä on ympäri maailmaa.
Espanjan baskimaalla on Mondragon-yhtymä. Siihen kuuluu 256 yritystä. Päätökset tehdään demokraattisesti. Osinkoja ei jaeta. Tulos jaetaan työläisille tai ohjataan "yhteishyvän keskusrahastoon".
Tilanne, jossa yrityksen tulos sijoitetaan tuotantoon tai jaetaan työläisille, on aivan uutta. Yhtä uutta on työläisten suora osallistuminen yritysten hallintoon.
On huomattava, että kaupan alalla on ollut jo kauan osuustoimintaliikettä ja tietynlaisia koneiden yhteisomistuksia mm. maaseudulla.
Nyt on esiintymässä tuotannollista osuustoimintaa oji yksityiskapitalistin voitonsaalistusta.
Kansan parissa ilmenee palkka- ym etujen puolustamisen lisäksi tuotannossa ilmiö - työläisen tiedostus kohoaa luokasta sinänsä luokaksi itseään varten/Karl Marx-.
Uudenlaisen yrityskuvio leviää yli valtioiden rajojen ja se on organisoitumassa. Mallia tukee 1350 yritystä 22 valtiossa.
Ensimmäisen yhteishyvälaskelman on tehnyt 155 yritystä kuudessa valtiossa.
Tuen ilmaisseita järjestöjä 166 ja yhteishyväkuntia viisi.
Yhteishyväajattelu täten kansainvälistyy.
Tässä onkin hyvä kysymys, voiko työläiset hyväksyvä yritystoiminta menestyä maailmassa jossa raaka kilpailu ja toisen nujertaminen on hyve ja työläisen riistoasteen kohottaminen siunaus.
Ihmiset kuitenkin yrittävät ihmimillistä tuotantoa. Se ei ole sosialismia kapitalismin sisällä. Se on parhaimmillaan kansalaisten etsimistä vaihtoehtoa raa'alle kapitalismille. Siinä saattaa olla kapitalismin sisällä uuden korkeamman tuotantotavan ituja vanhan kohdussa.
Meillähän ei tarvitse moista hyväksyä jos ei ole halua. Kuka tahansa jolla on riittävät pätevyydet ja kyvyt sekä intoa tehdä ympyräisiä päiviä muutama vuosi voi aloittaa yrityksen joko yksin tai kumppaneiden kanssa millä yritysmuodolla vain haluavat vaikka osuustoiminnallisena tai osakeyhtiönä jos ei muuta tule mieleen.
Olen tuohon itsekin sortunut aikoinaan ja pärjännyt kohtuudella vaikka ensimmäisten vuosien tuntiansiot eivät päätä pakottaneetkaan. Voin kuitenkin sanoa, loppu hyvin, kaikki hyvin kuten vanha kansa tuppasi asian ilmaisemaan. Työt on tehty, palkat saatu ja yrityskin on jo uusissa käsissä.
Jos yritykset haluavat niin vapaitahan ne ovat yhdistymään kuten tuossa esimerkissäsi ja vapaata on perustaa noita osuustoiminnallisia yrityksiä joten en oikein ymmärrä mitä uutta noissa on? Vaikka olisi millainen hyvähyvätili niin yritysten on pidettävä huolta omasta taloudestaan kuten työntekijöidensäkin talouksista. Jos työntekijät ovat olleet myös sijoittajina on selvää, että he nauttivat yritysten aikaansaannoksista, mitä ihmettä siinä on? Jos ne pyörivät lainapääomilla niin varmuudella ne maksavat sekä lyhennykset että käypää korkoa lainoistaan.