Konkurssit kasvaneet rajusti Suomessa ja työttömyys kasvaa. Mitä tekee hallitus?
Tilastokeskuksen tuorein julkistus:
Konkurssien määrä kasvoi tammi-lokakuussa 5,3 prosenttia edellisvuodesta
22.11.2013
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi - lokakuussa 2013 pantiin vireille 2 681 konkurssia, mikä on 135 konkurssia (5,3 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 13 721, mikä on puolestaan 1 333 henkilöä (10,8 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Konkurssitilaston perusteella voidaan päätellä, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tekevät Suomessa konkurssin, kun valtion tukea saavat pääsääntöisesti suuret teollisuusyritykset. Kun henkilöstön määrä konkurssiyrityksissä on kasvanut lähes puolella, tarkoittanee se sitä, että konkurssiin joutuvat myös keskisuuret yritykset ja työllisyys heikkenee konkurssien myötä rajusti.
Hallituksen pitäisi tehdä esitys kaikkien yritystukien täsmentämiseksi huomioiden työllisyysvaikutus. Nyt useat isot yritykset saavat tukia vuosi toisensa jälkeen, eikä tukien tarpeellisuutta ja työllisyysvaikutuksia tarkisteta. Nokia on ollut suurin tukien saaja ja perusteluina on ollut Nokian Suomeen kotiuttaminen.
Uuden pienyrityksen tuet ovat olemattomat mutta verotus jopa kovempaa kuin isoilla yrityksillä. Pienyritysten kompastuskiviä ovat muun muassa myynnin ja markkinoinnin tuki (jota esimerkiksi maatalousyrittäjät saavat). Maatalousyrittäjien neuvonta- ja tukipalveluista voitaisiin ottaa oppia ja tukea samalla tavoin myös muuta pienyrittäjyyttä. Pienyritykset eivät siirrä tuotantoaan halpatyövoiman maihin (Iittala/Marimekko viimeisempinä esimerkkinä halpatyövoiman hyväksikäytöstä) vaan sinnittelevät viimeiseen asti, ilman tukia, suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
Tilastokeskuksen tuorein julkistus:
Konkurssien määrä kasvoi tammi-lokakuussa 5,3 prosenttia edellisvuodesta
22.11.2013
Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi - lokakuussa 2013 pantiin vireille 2 681 konkurssia, mikä on 135 konkurssia (5,3 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 13 721, mikä on puolestaan 1 333 henkilöä (10,8 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin.
Konkurssitilaston perusteella voidaan päätellä, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset tekevät Suomessa konkurssin, kun valtion tukea saavat pääsääntöisesti suuret teollisuusyritykset. Kun henkilöstön määrä konkurssiyrityksissä on kasvanut lähes puolella, tarkoittanee se sitä, että konkurssiin joutuvat myös keskisuuret yritykset ja työllisyys heikkenee konkurssien myötä rajusti.
Hallituksen pitäisi tehdä esitys kaikkien yritystukien täsmentämiseksi huomioiden työllisyysvaikutus. Nyt useat isot yritykset saavat tukia vuosi toisensa jälkeen, eikä tukien tarpeellisuutta ja työllisyysvaikutuksia tarkisteta. Nokia on ollut suurin tukien saaja ja perusteluina on ollut Nokian Suomeen kotiuttaminen.
Uuden pienyrityksen tuet ovat olemattomat mutta verotus jopa kovempaa kuin isoilla yrityksillä. Pienyritysten kompastuskiviä ovat muun muassa myynnin ja markkinoinnin tuki (jota esimerkiksi maatalousyrittäjät saavat). Maatalousyrittäjien neuvonta- ja tukipalveluista voitaisiin ottaa oppia ja tukea samalla tavoin myös muuta pienyrittäjyyttä. Pienyritykset eivät siirrä tuotantoaan halpatyövoiman maihin (Iittala/Marimekko viimeisempinä esimerkkinä halpatyövoiman hyväksikäytöstä) vaan sinnittelevät viimeiseen asti, ilman tukia, suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
miten täällä voi kukaan alkaa yrittäjäksi kun ei pärjää suuryrityksetkään.
verotus tappaa.
Yrittäjäksi alkaminen vapaaehtoisesti on yhtäkuin menisi tahallaan loukkuun.
Työttömiksi joutuneilla se saattaa olla ainoa ulospääsy edes hetkellisesti työttömyysputkistoista.