Perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta järjesti pikkujouluseminaarin Suomen talouden ongelmista.
Julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa Euroopan korkeimpia, nykyään 57 prosenttia BKT:sta menee julkisen sektorin ylläpitämiseen. Myös Suomen talouden kilpailukyky on jäänyt jälkeen Euroopan vahvoista maista ja tunnusluvut alkavat lähestyä kriisin partaalla olevien Italian ja Ranskan tasoa. Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarissa pohdittiin ratkaisuja näihin julkisen talouden ja kilpailukyvyn ongelmiin.
Seminaarissa kauppatieteiden tohtori Kai Järvikare analysoi alkuvuodesta julkaistun Sampo Terhon työryhmän raportin teesejä. Raportissa korostettiin yhteiskunnallisten menojen koostuvan yövartijavaltion tehtävistä, hyvinvointipalveluista ja maailmanparantamisesta. Järvikare korosti kansalaisten ja poliitikkojen välillä olevan suuri näkemysero siitä, mistä päästä julkisia menoja tulisi vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa karsia.
Eurokriisi lisää taloudellista kontrollia
Yhteisvaluuttaan kuuluminen on vienyt omaan kelluvaan valuuttaan liittyvän valuuttajouston, mikä tarkoittaa sitä, että viennin kilpailukyvyn säilyttämiseksi ainoa keino on sisäisellä devalvaatiolla työn kustannusten laskeminen. Pellervon taloustutkimuksen johtaja Pasi Holm alusti seminaarissa eurokriisin nykytilanteesta ja ennusti kriisin lisäävän euromaiden taloudellista kontrollia. Euromaiden välisiin tulonsiirtoihin on jatkossakin kasvavaa painetta ja Suomen tulee hänen mukaansa suhtautua tähän erittäin kriittisesti.
Veropolitiikasta alustanut Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Seppo Kari näki veropolitiikan suurimpana ongelmana suunnitelmattomuuden. Veropoliittisia päätöksiä tehdään hänen mukaansa ilman riittävää valmistelua ja riittäviä vaikutusarvioita. Kari korosti mahdollisimman neutraalin verotuksen tärkeyttä, mikä tarkoittaa verotusta, joka mahdollisimman vähän ohjaa kysyntää ja tarjontaa.
Kunnallisen sektorin palkat jäihin
Omat teesinsä Suomen nostamiseksi takaisin kasvu-uralle esitti Suomen Pankin entinen rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä. Kokonaisveroaste ja verokiila ovat Koskenkylän mukaan suurimpia esteitä taloudelliselle kehitykselle. Julkisten menojen vähentämiseen Koskenkylä esitti lääkkeiksi kunnallisen sektorin palkkamenojen hillitsemistä palkkajäädytyksellä ja positiivisempaa suhtautumista kunnallisten palveluiden ulkoistamiseen.
Koskenkylän mukaan työmarkkinoita tulisi muuttaa joustavammiksi ja ottaa mallia Saksassa kymmenen vuotta sitten tehdyistä reformeista, joiden seurauksena työttömyyttä saatiin vähennettyä merkittävästi. Julkisten menojen vähentäminen tulisi Koskenkylän mielestä tehdä suuren leikkauskuurin sijaan pienissä osissa, usean vuoden aikana.
Julkisen sektorin menojen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa Euroopan korkeimpia, nykyään 57 prosenttia BKT:sta menee julkisen sektorin ylläpitämiseen. Myös Suomen talouden kilpailukyky on jäänyt jälkeen Euroopan vahvoista maista ja tunnusluvut alkavat lähestyä kriisin partaalla olevien Italian ja Ranskan tasoa. Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarissa pohdittiin ratkaisuja näihin julkisen talouden ja kilpailukyvyn ongelmiin.
Seminaarissa kauppatieteiden tohtori Kai Järvikare analysoi alkuvuodesta julkaistun Sampo Terhon työryhmän raportin teesejä. Raportissa korostettiin yhteiskunnallisten menojen koostuvan yövartijavaltion tehtävistä, hyvinvointipalveluista ja maailmanparantamisesta. Järvikare korosti kansalaisten ja poliitikkojen välillä olevan suuri näkemysero siitä, mistä päästä julkisia menoja tulisi vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa karsia.
Eurokriisi lisää taloudellista kontrollia
Yhteisvaluuttaan kuuluminen on vienyt omaan kelluvaan valuuttaan liittyvän valuuttajouston, mikä tarkoittaa sitä, että viennin kilpailukyvyn säilyttämiseksi ainoa keino on sisäisellä devalvaatiolla työn kustannusten laskeminen. Pellervon taloustutkimuksen johtaja Pasi Holm alusti seminaarissa eurokriisin nykytilanteesta ja ennusti kriisin lisäävän euromaiden taloudellista kontrollia. Euromaiden välisiin tulonsiirtoihin on jatkossakin kasvavaa painetta ja Suomen tulee hänen mukaansa suhtautua tähän erittäin kriittisesti.
Veropolitiikasta alustanut Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Seppo Kari näki veropolitiikan suurimpana ongelmana suunnitelmattomuuden. Veropoliittisia päätöksiä tehdään hänen mukaansa ilman riittävää valmistelua ja riittäviä vaikutusarvioita. Kari korosti mahdollisimman neutraalin verotuksen tärkeyttä, mikä tarkoittaa verotusta, joka mahdollisimman vähän ohjaa kysyntää ja tarjontaa.
Kunnallisen sektorin palkat jäihin
Omat teesinsä Suomen nostamiseksi takaisin kasvu-uralle esitti Suomen Pankin entinen rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä. Kokonaisveroaste ja verokiila ovat Koskenkylän mukaan suurimpia esteitä taloudelliselle kehitykselle. Julkisten menojen vähentämiseen Koskenkylä esitti lääkkeiksi kunnallisen sektorin palkkamenojen hillitsemistä palkkajäädytyksellä ja positiivisempaa suhtautumista kunnallisten palveluiden ulkoistamiseen.
Koskenkylän mukaan työmarkkinoita tulisi muuttaa joustavammiksi ja ottaa mallia Saksassa kymmenen vuotta sitten tehdyistä reformeista, joiden seurauksena työttömyyttä saatiin vähennettyä merkittävästi. Julkisten menojen vähentäminen tulisi Koskenkylän mielestä tehdä suuren leikkauskuurin sijaan pienissä osissa, usean vuoden aikana.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No ei ainakaan tuollaisella jotain puolustusvoimien romujen, valmiiksi rikkinäisten f-35 -hävittäjien osilla.... Katainen voi itse sitten sukunsa kanssa maksaa myös Hawk-hävittäjien osia vaan sinne Kataisen suvun paikoille.
F-22 Raptor on mikä pitäisi ottaa.... on täysin naurettavaa ostaa jo valmiiksi rikkonaisia koneita amerikkalaisilta...
Eräs mielenkiintoinen pointti oli tässä nallen jutussa, että kulutusta pitäisi lisätä, se lisäisi rahankiertoa, mutta kun ainoa tapa sitä lisätä olisi sitten, no juurikin näin miten nalle ehdotti, olisi yksi tapa, mutta toisaalta pääomaverotuksen nostaminen 100 prosenttia ajaisi saman, jotta jokainen ökyasunto, loma-asunto lähtisi valtiolle sitten aina vuoden päätyttyä.
Tässä on ideaa kyllä nallen ehdotelmassa, säästäisi huomattavia summia kaikkien papereiden käsittelyssä virastoissa jne, ja ehkä sitten antaisi ajateltavaa, että mihin sijoittaisi sen 20k sitten vaikka aluksi kasvamaankin..