Olen 28 vuotias duunari pk-seudulta. Lainaa on ollut pahimmillaan yli 150 000 euroa, nyt toki hiukan vähemmän, ehkä 135 keur.
Ansiotulot mulla vaihtelee 2200 ja 3000 välillä per kk, riippuen ylitöistä. Viime vuoden ansiotulo taisi olla just 30 000 euroa. Olen sinkku. Lainoja on yhteensä neljä, eri asuntoihin. Kolme niistä on vuokralla, yhdessä asun itse. Kaiken kaikkiaan asuntovarallisuuteni arvo on noin 220 000 euroa (siis mitä olen maksanut itse, ehkä arvo on noussut).
Katselin joku aika sitten yhtä kämppää ja pyysin pankilta lainatarjousta, omarahoitus 0% ja kas kummaa lainaa olisi irronnut. Pankkitäti sanoi että kun minulla on omaisuutta, lainaa sijotusasuntoon voidaan myöntää ilman omarahoitusosuutta! No kämppä myytiin nokkani edestä ennen kuin ehdin tarjota edes eli lainaa en tarvinnut.
Kaikki nykyinen omaisuus on vähintään kertaalleen pantattua, osa on täytepantteina muihin lainoihin eli kahteen kertaan pantattu. Täyden 30 % omarahoitusosuuden laitoin kyllä ekaan kämppään, mutta muihin se on ollut pienempi. Viimesimmän asunnon ostettuani, siis tämän missä asun, omarahoitusosuus oli 5 %. Asunto maksoi hiukan yli 100 000 euroa. Rahaa oli kyllä yli 10 000 e, mutta varainsiirtovero ja takaisinmaksuturva veivät potista viitisen tonnia.
Vuokra-asuntojen, lainat on mitoitettu niin että vastikkeet ja lyhennykset kuitataan vuokralla. Pääomatuloverot maksan palkastani, sekä oman asuntoni kaikki maksut tietysti. Ja oikeesti, säästöön puhdasta rahaa ei paljoa jää, ehkä 2-300 euroa kuukaudessa.
Ihmettelen jo itsekin hiukan että miten tämä lainan saaminen on näin löysää. Omaisuus huomioidaan, mutta pankkitädit ei esim. huomioi korjausvelkaa jota on runsaasti etenkin kahdessa omistamassani asunnossa tai pikemminkin asunto-osakeyhtiöissä.Tiedän koska istun näiden yhtiöiden hallituksissa, kaiken kaikkiaan olen kolmessa eri hallituksessa.
Lisäksi asunnoissa on mielestäni aika paljon riskiä, jos joku vuokralainen jättää maksamatta ja pitää häätöön saakka mennä. Silloin tulee maksuvaikeuksia minulle, kun vastikkeet ja lainanlyhennykset juoksevat silti. Entä jos sairastun ja jään työttömäksi? Onneksi kaikissa asunnoissa on hyvät, pitkäaikaiset vuokralaiset. Itse asiassa samat alusta saakka kaikissa.
Nyt olen päättänyt laittaa stopin. En osta uusia kämppiä ennen kuin ansiotasoni paraneen. Noin 7 vuoden kuluttua eka kämppä on velaton ja sen jälkeen voin taas harkita uudestaan. Viimesin laina on nykyisellä ohjelmalla maksettu noin vuonna 2027. Toki riippuen korkotasosta.
Mutta omien kokemusten perusteella, hiukan ihmettelen pankin löysää lainapolitiikkaa. Ehkä pankissa katsotaan että olen varma maksaja. Joskus jopa toivoisi että pankki hiukan jarruttelisi, itseltä kontrolli on välillä pettänyt. Nyt ajattelen että parempi ottaa hiukan rennommin, kun maksimoida sijoitusvarallisuus. Kun kerta mitään ei saa täältä mukaan.
Ansiotulot mulla vaihtelee 2200 ja 3000 välillä per kk, riippuen ylitöistä. Viime vuoden ansiotulo taisi olla just 30 000 euroa. Olen sinkku. Lainoja on yhteensä neljä, eri asuntoihin. Kolme niistä on vuokralla, yhdessä asun itse. Kaiken kaikkiaan asuntovarallisuuteni arvo on noin 220 000 euroa (siis mitä olen maksanut itse, ehkä arvo on noussut).
Katselin joku aika sitten yhtä kämppää ja pyysin pankilta lainatarjousta, omarahoitus 0% ja kas kummaa lainaa olisi irronnut. Pankkitäti sanoi että kun minulla on omaisuutta, lainaa sijotusasuntoon voidaan myöntää ilman omarahoitusosuutta! No kämppä myytiin nokkani edestä ennen kuin ehdin tarjota edes eli lainaa en tarvinnut.
Kaikki nykyinen omaisuus on vähintään kertaalleen pantattua, osa on täytepantteina muihin lainoihin eli kahteen kertaan pantattu. Täyden 30 % omarahoitusosuuden laitoin kyllä ekaan kämppään, mutta muihin se on ollut pienempi. Viimesimmän asunnon ostettuani, siis tämän missä asun, omarahoitusosuus oli 5 %. Asunto maksoi hiukan yli 100 000 euroa. Rahaa oli kyllä yli 10 000 e, mutta varainsiirtovero ja takaisinmaksuturva veivät potista viitisen tonnia.
Vuokra-asuntojen, lainat on mitoitettu niin että vastikkeet ja lyhennykset kuitataan vuokralla. Pääomatuloverot maksan palkastani, sekä oman asuntoni kaikki maksut tietysti. Ja oikeesti, säästöön puhdasta rahaa ei paljoa jää, ehkä 2-300 euroa kuukaudessa.
Ihmettelen jo itsekin hiukan että miten tämä lainan saaminen on näin löysää. Omaisuus huomioidaan, mutta pankkitädit ei esim. huomioi korjausvelkaa jota on runsaasti etenkin kahdessa omistamassani asunnossa tai pikemminkin asunto-osakeyhtiöissä.Tiedän koska istun näiden yhtiöiden hallituksissa, kaiken kaikkiaan olen kolmessa eri hallituksessa.
Lisäksi asunnoissa on mielestäni aika paljon riskiä, jos joku vuokralainen jättää maksamatta ja pitää häätöön saakka mennä. Silloin tulee maksuvaikeuksia minulle, kun vastikkeet ja lainanlyhennykset juoksevat silti. Entä jos sairastun ja jään työttömäksi? Onneksi kaikissa asunnoissa on hyvät, pitkäaikaiset vuokralaiset. Itse asiassa samat alusta saakka kaikissa.
Nyt olen päättänyt laittaa stopin. En osta uusia kämppiä ennen kuin ansiotasoni paraneen. Noin 7 vuoden kuluttua eka kämppä on velaton ja sen jälkeen voin taas harkita uudestaan. Viimesin laina on nykyisellä ohjelmalla maksettu noin vuonna 2027. Toki riippuen korkotasosta.
Mutta omien kokemusten perusteella, hiukan ihmettelen pankin löysää lainapolitiikkaa. Ehkä pankissa katsotaan että olen varma maksaja. Joskus jopa toivoisi että pankki hiukan jarruttelisi, itseltä kontrolli on välillä pettänyt. Nyt ajattelen että parempi ottaa hiukan rennommin, kun maksimoida sijoitusvarallisuus. Kun kerta mitään ei saa täältä mukaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos kerran itse tiedät että lainananto on hulbatonta, niin miksi otat. Itse ainakin tiedän omat rajani, mutta ole ärtynyt asista yleisesti koska paljon on ihmisiä joiden asiat nyt on ok, mutta menossa tuhoon.
Mielestäni lainanotto ei ole pelkästään oma asia. Se on murheellista kun kuulee ihmistä jotka on tiukalla monta vuotta velkojen kanssa.
Ok, niin..mitä sitten? Kyllä maailmassa ihmeteltävää riittää, pikku pikku Lauri.
Ihan jännä tapa tällä pikku-pikku Laurilla. Kun henkilö lainaa turhankin reippaasti rahaa pankista, niin pankki syyllistyy "hulvattomaan lainanantoon". Minä poloinen kun olen aina kuvitellut, että tällaisessa tilanteessa se on se henkilö, joka syyllistyy "hulvattomaan lainanottoon".
Näin väärässä olen ollut. Se onkin pankki, joka tässä on pahis - ei suinkaan laskutaidoton, vastuuntunnoton ja holtiton lainanottaja. Itse asiassa näinhän se pitää olla. Yhteiskunnan pitääkin olla esikoulun jatke, jossa kaikki muut huolehtivat meistä täysi-ikäisistä holhokeista.
Lisäksi koko kysymys on lähtökohdaltaan täysin älytön.
Jos aloittajalla on lainaa 135 000 euroa ja neljä asuntoa pk-seudulla joista hän on maksanut 220 000 euroa yhteensä, niin eihän pankin lainanantopolitiikka ole ollut millään tavalla löysää tai hulvatonta, vaan täysin asiallista.
Ei ole näköpiirissä mitään sellaista joka romahduittais pk-seudun pienten sijoitusasuntojen arvon. Päinvaston niitä tarvitaan jatkuvasti lisää.
Jos aloittaja jostain syystä (työttömyys yms) jättäisi lainansa maksamatta niin pankki viime kädessä pakkohuutokauppaa asunnot ja saa 100 % varmuudella rahansa ja kulunsa takaisin.
Ei siis ole edes olemassa mitään ongelmaa muuta kuin aloittajan päässä.
Mä ymmärän hyvin osuuspankin bonus-taktiikan. Asiakas keskittää asiat yhteen paikkaan ja on omistajajäsen. Tämän jälkeen jos pankki toimii johdon mukaan, niin asiakas on helposti profiloitavissa, koska kaikista liikeistä jää jälki.
Mutta, eihän se ole tyhmä joka lainaa pyytää paljon, vaan se joka kerta toisensa jälkeen sitä antaa miettimättä asiakkaan kokonaistilannetta.
Tuo että asunto on panttina 70% saakka, niin ei aina ole oikein. On vaan olemassa persoonia, joille ei saisi antaa edes 30% enempää saati ollenkaan lainaa.
Pankitkin tietää tämän ja aina vastuu ei ole asiakkaan.