Suomen sodat 1900-luvulla

vielä Lapin sota ja oli Jatkosodassa pari muutakin vihollista NL:n lisäksi.

Jerry Falwell kirjoitti:

vielä Lapin sota ja oli Jatkosodassa pari muutakin vihollista NL:n lisäksi.

Hups, jäi toi Lapin sota pois.

Mutta kyllä kai Jatkosodassa vain NL oli Suomelle vihollinen? Vaikka liittoutuneita olikin kirjava joukko, ei Suomi solminut formaalista valtiosopimusta liittoutumisesta Berliinin kanssa. Rytin 'tuki-letter' Hitlerille muodosti ehkä de-facto ryhmän.
Toki noita sodankulistuksiakin sateli niskaan... mutta mitäs pienistä.





I maailmansota : (1914-1918, keskusvallat vs. ympärysvallat)
-Suomi oli osa Venäjää, suurruhtinaskunta. Suomessa ei äktiööniä..


Sisällissota/luokkasota/vapaussota (28.1.-5.5.1918):
-punaiset vs. valkoiset


Heimosodat 1918-22:
-valkoiset vähän jatkoi reissuja itärajan toiselle puolelle. Pientä äktiööniä..


II maailmansota: (akselit vs. liittoutuneet)
-Talvisota 30.11.1939-13.3.1940 (Suomi vs. NL. Suomi ei-kenenkään puolella)
-Jatkosota 26.6.1941 - 5.9.1944 (Suomi akselit vs. NL)
-Lapin sota 15.9.1944-25.4.1945 (Suomi vs. Saksa)

Kylmä sota: (45-91) Nato vs. Varsovan liitto
(Suomi "taisteli" kulissien takana)

... kirjoitti:

Hups, jäi toi Lapin sota pois.

Mutta kyllä kai Jatkosodassa vain NL oli Suomelle vihollinen? Vaikka liittoutuneita olikin kirjava joukko, ei Suomi solminut formaalista valtiosopimusta liittoutumisesta Berliinin kanssa. Rytin 'tuki-letter' Hitlerille muodosti ehkä de-facto ryhmän.
Toki noita sodankulistuksiakin sateli niskaan... mutta mitäs pienistä.





I maailmansota : (1914-1918, keskusvallat vs. ympärysvallat)
-Suomi oli osa Venäjää, suurruhtinaskunta. Suomessa ei äktiööniä..


Sisällissota/luokkasota/vapaussota (28.1.-5.5.1918):
-punaiset vs. valkoiset


Heimosodat 1918-22:
-valkoiset vähän jatkoi reissuja itärajan toiselle puolelle. Pientä äktiööniä..


II maailmansota: (akselit vs. liittoutuneet)
-Talvisota 30.11.1939-13.3.1940 (Suomi vs. NL. Suomi ei-kenenkään puolella)
-Jatkosota 26.6.1941 - 5.9.1944 (Suomi akselit vs. NL)
-Lapin sota 15.9.1944-25.4.1945 (Suomi vs. Saksa)

Kylmä sota: (45-91) Nato vs. Varsovan liitto
(Suomi "taisteli" kulissien takana)

Lue lisää

tapahtuiko itsenäistyminen siis rauhallisesti ja verettömästi jos ei sisällissotaa oteta huomioon? olen aina luullut että itsenäistymistä edelsi taistelu joka liittyi jollain tapaa 1. maailmansotaan.

alkup. kirjoitti:

tapahtuiko itsenäistyminen siis rauhallisesti ja verettömästi jos ei sisällissotaa oteta huomioon? olen aina luullut että itsenäistymistä edelsi taistelu joka liittyi jollain tapaa 1. maailmansotaan.

Lue lisää

No en ole mikään vakavasti otettava historioitsija, mutta tietääkseni mitään taistelua ei ollut.

Sisällisota oli vähän niinkuin samaa ruljanssia Suomen itsenäisyydestä, vaikka Suomi olikin julistautunut itsenäiseksi pari kuukautta ennen sisällissotaa.

... kirjoitti:

No en ole mikään vakavasti otettava historioitsija, mutta tietääkseni mitään taistelua ei ollut.

Sisällisota oli vähän niinkuin samaa ruljanssia Suomen itsenäisyydestä, vaikka Suomi olikin julistautunut itsenäiseksi pari kuukautta ennen sisällissotaa.

Lue lisää

Niin. Siis Venäjähän kävi ekaa maailmansotaa ja Suomi oli osa Venäjää. Olot suurvallassa olivat kylläkin erittäin epävakaat, valtaanhan oli noussut Lenin neuvostoineen. Tässä saumassa Suomi "iski" ja julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyys ei ole kansainvälisesti mitään ilman ulkovaltojen tunnustusta, eikä yksikään länsimaa suostunut tunnustamaan Suomea, jos Venäjä ei avaisi peliä.

Joulukuun lopulla Lenin Venäjän virallisimpana mahdollisena edustajana allekirjoitti tunnustuspaperin. Erittäin tärkeä vaihe Suomen historiassa, ja ilmankos monet suomalaiset ovat haksahtaneet ajattelemaan, että Lenin olisi "antanut" Suomelle itsenäisyyden.

Antsu kirjoitti:

Niin. Siis Venäjähän kävi ekaa maailmansotaa ja Suomi oli osa Venäjää. Olot suurvallassa olivat kylläkin erittäin epävakaat, valtaanhan oli noussut Lenin neuvostoineen. Tässä saumassa Suomi "iski" ja julistautui itsenäiseksi. Itsenäisyys ei ole kansainvälisesti mitään ilman ulkovaltojen tunnustusta, eikä yksikään länsimaa suostunut tunnustamaan Suomea, jos Venäjä ei avaisi peliä.

Joulukuun lopulla Lenin Venäjän virallisimpana mahdollisena edustajana allekirjoitti tunnustuspaperin. Erittäin tärkeä vaihe Suomen historiassa, ja ilmankos monet suomalaiset ovat haksahtaneet ajattelemaan, että Lenin olisi "antanut" Suomelle itsenäisyyden.

Lue lisää

..Lenin ei olisi itsenäisyyttä meille antanut niin kuka sen olisi Venäjällä meille antanut? Ei ainakaan ns.valkoiset kenraalit jotka taistelivat armeijoidensa kanssa boshevikkihallintoa vastaan. He yrittivät saada Mannerheimia osallistumaan hyökkäykseen Pietaria vastaan yhdistetyin voimin mutta hanke ainakin osasyyksi kaatui siihen, että he eivät olisi olleet valmiita myöntymään Suomen itsenäisyyteen vaan he olisivat halunneet palauttaa vanhan tsaritistisen järjestyksen autonomioineen.

arska kirjoitti:

..Lenin ei olisi itsenäisyyttä meille antanut niin kuka sen olisi Venäjällä meille antanut? Ei ainakaan ns.valkoiset kenraalit jotka taistelivat armeijoidensa kanssa boshevikkihallintoa vastaan. He yrittivät saada Mannerheimia osallistumaan hyökkäykseen Pietaria vastaan yhdistetyin voimin mutta hanke ainakin osasyyksi kaatui siihen, että he eivät olisi olleet valmiita myöntymään Suomen itsenäisyyteen vaan he olisivat halunneet palauttaa vanhan tsaritistisen järjestyksen autonomioineen.

Lue lisää

Äläs nyt sinäkin johdattele tuohon antamiseen. Suomi julistautui itsenäiseksi ja sillä siisti. Tunnustusta sitten käytiin kärttämässä vuodenvaihteessa Venäjällä. Ja tuohon jossitteluusi: en minä ainakaan tiedä! Historiassa kun ei pääse pikakelauksella taaksepäin katsomaan vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia. Minun mielestäni meikäläiset poliitikot toimivat juuri oikealla hetkellä, sen hetkisen osapuolen (Lenin) kanssa.

Antsu kirjoitti:

Äläs nyt sinäkin johdattele tuohon antamiseen. Suomi julistautui itsenäiseksi ja sillä siisti. Tunnustusta sitten käytiin kärttämässä vuodenvaihteessa Venäjällä. Ja tuohon jossitteluusi: en minä ainakaan tiedä! Historiassa kun ei pääse pikakelauksella taaksepäin katsomaan vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia. Minun mielestäni meikäläiset poliitikot toimivat juuri oikealla hetkellä, sen hetkisen osapuolen (Lenin) kanssa.

Lue lisää

..Siis Lenin suostui Venäjän johtajana tunnustamaan Suomen itsenäisyyden ja se avasi salvat, että muutkin maat saattoivat itsenäisyytemme tunnustaa. Toki syistä voi olla monta eri mieltä. Joka tapauksessa Leninin johtama Venäjä ja sen bolshevikkihallinto kävivät edelleen omaa julmaa sisällissotaansa joten ehkä Lenin siinä tilanteessa katsoi parhaimmaksi myöntyä suomalaisen delegaatin itsenäisyyspyyntöön. Olihan Venäjällä edelleen sotatila Saksan kanssa joten saattoi ajatella, että itsenäisyyteen myöntyminen estäisi Saksaa hyökkäämästä Suomeen ja sitä kautta Pietariin.

Lenin saattoi jopa ajatella, että tuleva näköpiirissä oleva vallankumous Suomessa palauttaisi Suomen venäjän yhteyteen. Venäjältä tuli aselähetyksiä punaiselle osapuolelle ja Lenin kyllä oli tietoinen lähestyvästä voimainkoitoksesta Suomessa. Mutta Leninin johtama hallinto yhtäkaikki suostui tunnustamaan Venäjän hallintokauden Suomessa päättyneeksi ja Suomi sai siis itsenäisyytensä emämaasta Venäjästä jonka hallinnollinen guvernementti se oli ollut vuodesta 1809.

mihin sotaan liittyy mainilan laukaukset, sitä ei taidettu mainita? alkoiko talvisota siitä, muistelen että se oli joku "feikki" juttu, eli väitettiin että täältä ammuttiin ja sitä kautta neukut sitten hyökkäs tänne.

alkup. kirjoitti:

mihin sotaan liittyy mainilan laukaukset, sitä ei taidettu mainita? alkoiko talvisota siitä, muistelen että se oli joku "feikki" juttu, eli väitettiin että täältä ammuttiin ja sitä kautta neukut sitten hyökkäs tänne.

Lue lisää

..googleen "mainilan laukaukset" niin saat linkkejä paljon ja niistä tietoa.

http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&q=mainilan laukaukset&btnG=Google-haku&lr=lang_fi

Ensimmäisessä maailmansodassa ei ollut akselivaltoja.

Taas vähän laajenee tää 'sodan' määritys:

2001- Terrorismin vastainen sota
-Suomi sitoutunut kv-terrorismin vastaiseen sotaan ainakin EU:n puitteissa.

hertha kirjoitti:

Ensimmäisessä maailmansodassa ei ollut akselivaltoja.

Kappas vain! Ei muuten ollutkaan - siinä yhteydessä niitä kutsuttiin keskusvalloiksi ja ympärysvalloiksi.

Thomas kirjoitti:

Kappas vain! Ei muuten ollutkaan - siinä yhteydessä niitä kutsuttiin keskusvalloiksi ja ympärysvalloiksi.

Asetelma oli muutenkin toinen.

Älkäämme unohtako ensimmäistä maailmansotaa. Sen lopputulos synnytti paiseita, joita pyrittiin aktiivisesti puhkaisemaan sodissa, joita kutsutaan toiseksi maailmansodaksi.

Oisko toi Venäjän ja Japanin välisen sodan ottaminen 'Suomen sodat 1900-luvulla'-listalle vähän liiottelua?

Suomihan ei vissiin ollut edes Venäjän osa samalla tavalla hallinnollisesti kuin esim. Alaska aikoinaan, vaan autonominen.

Mielestäni myös 'vaaran vuodet' voisi kyllä ottaa messiin Kylmään sotaan.

hertha kirjoitti:

Asetelma oli muutenkin toinen.

Älkäämme unohtako ensimmäistä maailmansotaa. Sen lopputulos synnytti paiseita, joita pyrittiin aktiivisesti puhkaisemaan sodissa, joita kutsutaan toiseksi maailmansodaksi.

Lue lisää

Onkin sanonta, että II maailmansota alkoi Versailles'ta...

venytyksellä listaa pitää lisätä Krimin sota. Ja kukas siellä Balkanin vuorilla paleli?

hertha kirjoitti:

Asetelma oli muutenkin toinen.

Älkäämme unohtako ensimmäistä maailmansotaa. Sen lopputulos synnytti paiseita, joita pyrittiin aktiivisesti puhkaisemaan sodissa, joita kutsutaan toiseksi maailmansodaksi.

Lue lisää

Ei kai Karjalan kannakselle ulottunut itsenäinen Suomi ollut yksi niistä paiseista? Syksyllä 1939 alkoi Neuvostoliitto vihjailla jostain Leningradin turvallisuusjutuista ja painosti Suomea alueluovutuksiin. No, viisivuotisiksi pitkittyneissä kansainvälisissä kovapanosammunnoissa alueita sitten järjesteltiin uudelleen.

Thomas kirjoitti:

Ei kai Karjalan kannakselle ulottunut itsenäinen Suomi ollut yksi niistä paiseista? Syksyllä 1939 alkoi Neuvostoliitto vihjailla jostain Leningradin turvallisuusjutuista ja painosti Suomea alueluovutuksiin. No, viisivuotisiksi pitkittyneissä kansainvälisissä kovapanosammunnoissa alueita sitten järjesteltiin uudelleen.

Lue lisää

..vihjailut alkoivat jo keväällä -38 jolloin lähetystösihteeri Boris Jartsev ehdotti Suomen hallitukselle Kannakselle rajamuutoksia Leningradin turvallisuuden parantamiseksi. Hallitus tyrmäsi ehdotuksen.

Thomas kirjoitti:

Ei kai Karjalan kannakselle ulottunut itsenäinen Suomi ollut yksi niistä paiseista? Syksyllä 1939 alkoi Neuvostoliitto vihjailla jostain Leningradin turvallisuusjutuista ja painosti Suomea alueluovutuksiin. No, viisivuotisiksi pitkittyneissä kansainvälisissä kovapanosammunnoissa alueita sitten järjesteltiin uudelleen.

Lue lisää

akuuteimpia olivat kait nämä Keski-Euroopan paiseet - Saksan hirmuinen frustraatio.

hertha kirjoitti:

akuuteimpia olivat kait nämä Keski-Euroopan paiseet - Saksan hirmuinen frustraatio.

..kysyn sinulta (koska olen fanaattinen jalkapalloilun seuraaja ja kannattaja), että nimimerkkisi Hertha liittyy jalkapalloiluun (saksalaiseen jalkapalloiluun) samalla lailla kuin erään toisen tänne silloin tällöin kirjoittavan nimimerkki liittyy englantilaiseen jalkapalloiluun. Oletteko mahdollisesti sukua toisillenne tai peräti sama henkilö?

arska kirjoitti:

..kysyn sinulta (koska olen fanaattinen jalkapalloilun seuraaja ja kannattaja), että nimimerkkisi Hertha liittyy jalkapalloiluun (saksalaiseen jalkapalloiluun) samalla lailla kuin erään toisen tänne silloin tällöin kirjoittavan nimimerkki liittyy englantilaiseen jalkapalloiluun. Oletteko mahdollisesti sukua toisillenne tai peräti sama henkilö?

Lue lisää

En todellakaan voi tietää, olenko sukua jollekin nimimerkille! Itse kirjoitan vain herthana.

Aikaisemmin käytin nimimerkkiä Hertta, mutta kun taannoin yritin rekisteröidä sitä, se ilmoitettiin varatuksi. Siispä tutussa soinnissa pysyäkseni ryhdyin tutkimaan vanhoja myyttejä ja löysin Herthan, joka on ollut jokin germaaninen hedelmällisyydenjumalatar tms. Toki Googlea selatessani huomasin, että sana Hertha liittyy johonkin saksalaiseen jalkapallojoukkueeseen. Nyt kirjoitan nimimerkkini sitten pienellä kirjaimella, kun vahingossa rekisteröidyin pientä alkukirjainta käyttäen; ei sen niin väliä...

Omasta mielestäni käsipallo on kiinnostavin pallopeli!

---

No, liittyyhän tämä historiaan siinä mielessä, että vanha germaaninen mytologia on historiaa!

hertha kirjoitti:

En todellakaan voi tietää, olenko sukua jollekin nimimerkille! Itse kirjoitan vain herthana.

Aikaisemmin käytin nimimerkkiä Hertta, mutta kun taannoin yritin rekisteröidä sitä, se ilmoitettiin varatuksi. Siispä tutussa soinnissa pysyäkseni ryhdyin tutkimaan vanhoja myyttejä ja löysin Herthan, joka on ollut jokin germaaninen hedelmällisyydenjumalatar tms. Toki Googlea selatessani huomasin, että sana Hertha liittyy johonkin saksalaiseen jalkapallojoukkueeseen. Nyt kirjoitan nimimerkkini sitten pienellä kirjaimella, kun vahingossa rekisteröidyin pientä alkukirjainta käyttäen; ei sen niin väliä...

Omasta mielestäni käsipallo on kiinnostavin pallopeli!

---

No, liittyyhän tämä historiaan siinä mielessä, että vanha germaaninen mytologia on historiaa!

Lue lisää

..kiitos vastauksesta. Jos ei kysy jää epätietoiseksi.