Perhepiirissä on henkilö, jolle on kerrottu, että hänellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Hänellä on lääkkeensä. Ottaa miten ottaa, noudattaa ohjeita mieleialansa mukaan.
Saa kiukkukohtauksia ja epäluulon sävyttämiä kimpaannuksia, ei usko , mitä sanotaan, epäilee kaikkien haluavan hänelle pahaa, kieltäytyy yhteistöistä, ei auta missään perheen asiassa.
Pitääkö muun perheen uhrautua maailman tappiin, kun tämä yksi on alkanut käyttää sairauttaan lyömäaseena.
Onko se siedettävä, kun hän kieltää kutsumasta vieraita, kun hän ei itse suostu lähtemään mihinkään, kun hän epäilee jokaista tuttavaa ja läheistään epälojaaliksi ja pahansuovaksi. Ja sanoo ikävästi kenelle tahansa.
Ei mene lääkäriin, kieltäytyy lääkkeistään, muka väärän diagnoosin mukaan määrätty.
Miten käy, jos joku perheenjäsen menettää kontrollinsa ja antaa palaa! Jokainen on vihan vimmassa ja nielee kaikenlaista ilkeyttä joka päivä. Toistaiseksi oltu kiltisti, mutta ei enää kauan.
Joku meistä vielä saa aikamoisen raivarin.
Miten käy mielialapotilaan?
Saa kiukkukohtauksia ja epäluulon sävyttämiä kimpaannuksia, ei usko , mitä sanotaan, epäilee kaikkien haluavan hänelle pahaa, kieltäytyy yhteistöistä, ei auta missään perheen asiassa.
Pitääkö muun perheen uhrautua maailman tappiin, kun tämä yksi on alkanut käyttää sairauttaan lyömäaseena.
Onko se siedettävä, kun hän kieltää kutsumasta vieraita, kun hän ei itse suostu lähtemään mihinkään, kun hän epäilee jokaista tuttavaa ja läheistään epälojaaliksi ja pahansuovaksi. Ja sanoo ikävästi kenelle tahansa.
Ei mene lääkäriin, kieltäytyy lääkkeistään, muka väärän diagnoosin mukaan määrätty.
Miten käy, jos joku perheenjäsen menettää kontrollinsa ja antaa palaa! Jokainen on vihan vimmassa ja nielee kaikenlaista ilkeyttä joka päivä. Toistaiseksi oltu kiltisti, mutta ei enää kauan.
Joku meistä vielä saa aikamoisen raivarin.
Miten käy mielialapotilaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei se ymmärrä...
Jos täysikäinen niin voi potkasta pihalle kokonaan ei tarvitse sen jälkeen miettiä mitään jos pokka pitää.Kenenkään ei tarvitse hoitaa edes vammaista sen jälkeen kun on täysiikäinen edes vanhempien vastuu loppuu myös.Yhteiskunnan vastuu sen jäkeen.
Ilmeisesti jonkinlainen shokki ja kieltämisvaihe menossa? Bipolaarin hoitoon käytettävät lääkkeet on kieltämättä sivuvaikutuksiltaan hirveätä myrkkyä mutta pahimmasta niillä pitäisi päästä yli. Itse olen jo lopettanut ne yliherkkyyden vuoksi. Lihoin useita kiloja, sain diabeteksen oireita, aina väsynyt yms. loputon lista. Toiset pystyvät syömään ylläpito annosta jatkossakin. Oikean lääkecoctailin löytäminen on sitten pitkä prosessi ja haastavaa. Siinä voi mennä vuosi jos toinenkin. Vaaditaan tosin itse potilaalta sitkeyttä, oma-aloitteisuutta ja hyvä suhde psykiatriin jolla käy kontrollissa ja miettimässä lääkitystä useampaan kertaan. En ole yllättynyt jos sekoilee lääkkeitten kanssa, ei taida saada niistä vielä mitään irti ja niillä on kovat sivuoireet joten usko ei liene korkealla. Tarvitaan hyvä psykiatri rauhallisesti selittämään miten lääkkeen aloitus tapahtuu ja puhumaan avoimesti sivuoireista. Minullekin alussa iskettiin vaan purkit käteen eikä ollut hajuakaan miten niiden kanssa toimia joten lopetin. Jotkut lääkkeet nimittäin vain pahentavat masennusta ja niitä aloitettaessa oireita tulee seurata. Masennuslääkettä ei saa koskaan syödä yksinään vaan pitää olla antipsykoottinen eli mielialaa tasaava lääkitys ensisijaisesti. Tilapäisesti ottaisin myös rauhoittavat(opamox,oxamin) tueksi kunnes varsinainen antispykoottilääkitys on kuosissa.
Itse sain aikoinani ensin masennusdiagnoosin josta loukkaannuin sydänjuuriani myöten. Ajattelin että nyt olen hullu ja sairas ihminen, heikko yksilö yms. Vasta myöhemmin masennuin niin että tuli lopulta bipolaari II -diagnoosi ja siinä vaiheessa olin jo niin kuopassa että hain itse apua ja hyväksyin asian.
Toivotaan nyt että sielläkin on menossa tällainen vaihe josta päästään ennen pitkään eteenpäin. Suosittelen lempeästi pitämään kiinni rajoista ja kertomaan sairaalle miten hänen käytös vaikuttaa teihin. Ei syyllistävään sävyyn vaan ihan neutraalisti ja miten haluaisitte että hän menisi lääkäriin ja suosittelen erittäin paljon jollekin hyvälle psykologille puhumista, myöhemmässä vaiheessa sitten terapiaa. Pienin askelin eteenpäin. Kuulostaa siltä että hänellä on tuollaista psykoottista/paranoidista läpilyöntiä masennuksen yhteydessä menossa jos epäilee muita.
Ja ei, teidän ei tarvitse uhrautua maailman tappiin. Toivon että ette kuitenkaan hylkää sairasta mutta sairaus on varsinkin tuossa vaiheessa omaisille erittäin rankkaa. Täytyy muistaa että teidänkin terveyden nimissä tarvitsette lepoa ja rauhaa.
Neuvoisin ainakin kääntymään ammattiauttajien puoleen. Käymään itsekin juttelemassa eism. hyvällä, empaattisella psykiatrilla. Aina eivät psykiatrit ole sellaisia juttelevia tai terapeuttisia mutta jotkut ovat molempia ja sellainen kannattaa todellakin löytää. Sairauden hoito on kuitenkin koko elämän jatkuva prosessi ja hyvät hoitosuhteet hoitohenkilökuntaan kullanarvoisia.
Ainiin ja ei sillä diagnoosilla niin väliä kunhan hänelle sopiva hoito löytyy. Diagnoosista riippumatta hoidot on aika yksilöllisiä.
Sanoisin että ensisijaisesti hoidetaan unettomuutta ja ahdistusta ja sitten vasta masennusta ja maniaa. Erilaiset unihäiriöt on bipolaarissa yleensä avainasemassa ja niitä tulisi hoitaa ensin sillä ylläpitävät jaksoja.
Kannattaa haalia tietoa niin paljon kuin mahdollista. Monimutkaisia tauteja nämä mielialahäiriöt ja masennukset. Suosittelen lukemaan kirjoja:
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9516564348 (uusinta uutta)
Lopullinen hoitohan on sitä tylsältä kuulostavaa "elämänhallintaa". Oli lääkkeet tai ei tarvitaan terve ruokavalio, liikunta, unta, vitamiineja ja ravintolisiä erityisesti omega-3. Hätävaralääkkeet pahojen episoodien varalle yms. Kaikki elämän muutokset vaikuttaa mielialaan joten stressiin suhtautumista lienee hyvä miettiä terapiassa ja opetella erilaisia terapeuttisia keinoja elämänhallintaan. Käyttäytymisterapia, hyväksymis- ja omistautumisterapia. EI alkoholia yms. Pikkuhiljaa ne palaset loksahtelee paikoilleen.
Tuon kirjan kirjoittaja Minna Sadeniemi kuulostaa amerikkalaistyyliseltä bipo-psykiatrilta. Laitetaan aikaisemmin vakava ja harvinainen oireilu sekä nykyinen esimerkiksi päihteistä ja psyykelääkkeistä johtuva oireilu saman nimen alle ja sen jälkeen höpötetään höpöä. Hänen tärkein viestinsä tuntuu olevan, että lääkkeitä pitää käyttää.
Esimerkki hänen blogistaan: http://sadeniemi.blogspot.fi/2013/09/opas-kaksisuuntaisesta.html
"Hei, kiitos viestistä. Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy osalla sairastuneista pieniä rakenteellisia muutoksia aivoissa, ja on arveltu, että ne saattaisivat yhdistyä etenkin vaikeaoireiseen sairausmuotoon kuten vaikeisiin manioihin tai masennusjaksoihin. Kognitiivisen toiminnan muutokset, joita on osalla sairastuneista myös oireettomina kausina, heijastavat myös aivojen toiminnan häiriötä.”
Skitsofreniatutkimuksessa on viime vuosina tullut aika vakuuttavia todisteita siitä, että neuroleptit aiheuttavat suuren osan esimerkiksi skitsofreniapotilaiden aivojen surkastumisesta, jonka luultiin aikaisemmin johtuvan “skitsofrenia”-nimisestä sairaudesta. Nykyään on leivottu valtava määrä bipo-potilaita, joita lääkitään samalla tavalla kuin skitsofreniapotilaita, tosin lievemmin, joten bipoilla näkyy nykyään lievemmässä muodossa skitsojen muutokset aivoissa ja kognitiiviset ongelmat.
Esimerkiksi:
Joanna Moncrieff: Antipsychotics and Brain Shrinkage: An Update http://www.madinamerica.com/2013/06/antipsychotics-and-brain-shrinkage-an-update/
Loppuu muutenkin kärsivällisyys näihin typeriin psykiatreihin. Aikaisemmin bipolar (maanisdepressiivisyys) oli hyvin harvinainen sairaus. Siihen sairastuneet ja sairaalaan laitetut paranivat aika hyvin, suurin osa palasi töihin, jne. Heillä ei nähty kognitiivisten kykyjen laskua. Nykyään bipolareita on kaikkialla ja heillä nähdään samoja aivomuutoksia kuin skitsoilla ja vastaavia kognitiivisten kykyjen laskuja, samaan aikaan kun heitäkin on alettu lääkitä neurolepteilla. Tähän on ainakin seuraavat syyt:
1. Bipolar-diagnoosin (maanisdepressiivisyys) kriteerit ovat väljentyneet laajasti.
2. Päihteiden käytön lisääntyminen.
3. Psyykelääkkeiden (esim. SSRI-lääkkeet) käytön lisääntyminen.
Osaksi Minna Sadeniemen kaltaisten ihmisten vuoksi esimerkiksi länsimaissa ihmisiä ja erityisesti nuoria jää yhä enemmän eläkkeelle mielenterveydellisistä syistä. Hän myös jaksaa jatkaa samoja psykiatrien valheita, kuten että viime vuosina psykiatria on kehittynyt valtavasti ja niin edelleen. Psykiatria on mennyt kohti rotkoa 1980- tai 1990-luvulta lähtien, sen jälkeen kun SSRI-lääkkeet ja "atyyppiset" neuroleptit tulivat muotiin.
Nämä suomalaiset "bipolar"-asiantuntijat ovat vasta pääsemässä vauhtiin. Katsokaa mistä ulkomailla puhutaan:
Why ARE so many people being labelled bipolar? More and more celebrities say they have it, but here a top psychiatrist warns the disorder is far too readily diagnosed, leaving many trapped on 'zombie' pills
Read more: http://www.dailymail.co.uk/health/article-2430129/Bipolar-Why-ARE-people-More-celebrities-say-theyve-got-.html#ixzz2nvxw57mn
Follow us: @MailOnline on Twitter | DailyMail on Facebook
http://www.dailymail.co.uk/health/article-2430129/Bipolar-Why-ARE-people-More-celebrities-say-theyve-got-.html
Dr Joanna Moncrieff's book The Bitterest Pill claims psychiatrists over diagnose bipolar
http://www.news.com.au/lifestyle/health/dr-joanna-moncrieff8217s-book-the-bitterest-pill-claims-psychiatrists-overdiagnose-bipolar/story-fniym874-1226733568166
"Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy osalla sairastuneista pieniä rakenteellisia muutoksia aivoissa, ja on arveltu, että ne saattaisivat yhdistyä etenkin vaikeaoireiseen sairausmuotoon kuten vaikeisiin manioihin tai masennusjaksoihin."
HAHAHAHAHA :D Ei jeesus mitä roskaa.
ps. Skitsofrenian aivosurkastumasta 100% johtuu neurolepteistä, jotka ovat äärimmäisen myrkyllisiä aivoille ja koko keholle. Jos verrataan skitsofrenia diagnoosin saanutta henkilöä, joka ei ole koskaan käyttänyt neurolepteja tai muita mielialamyrkkyjä, "tavalliseen" ihmiseen, mitään eroa ei voida havaita. Eroa ei ole. Niin ikään kognitiiviset ongelmat ovat neuroleptejen yleisin vaikutus!!
Voimia läheisen kanssa! Ymmärrystä on välttämättä vaikeaa pyytää sairaalta ihmiseltä, koska hänen oma ajatusmaailmansa on...niin omanlaisensa ja ehkä 'vääristynyt'.
Hoitohenkilöstä pistää aina ensimmäisenä 'rajat' jos potilaan jutut ja teot menee vähän 'ylitse'. Joten suosittelen jonkinlaisten rajojen asettamista! Lisäksi joskus voi kysyä sitten jos pyörä pyörii liian kovaa ja pelkästään sairaan ympärillä, että 'tiedätkö, meitä on muitakin ihmisiä, emme voi vain elää sinun vuoksesi ja mielialojesi/tekojesi mukaan, meilläkin on omat tarpeemme ja menomme jne.'
'Välitämme sinusta, emmekä hylkää, emmekä tarkoita pahaa, mutta nyt en ehdi tai pysty tms tms.'
Keskutelua voi aina yrittää, mutta ei liian monimutkaisia, koska toinen ei välttämättä ymmärrä...koskaan :( .
http://keskustelu.suomi24.fi/node/11781142
Vaikka tuon keskustelun otsikko on skitsofrenia, niin sieltä löytyy myös psykiatrian lääkitykseen liittyvä viesti Repo Kettuselta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan neuroleptit ja SSRI:t tuhoavat aivot!