Perussuomalaiset ovat jättäneet eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa vastalauseen valiokunnan budjettimietintöön. Valtiovarainvaliokunnan jäsenen, kansanedustaja Pentti Kettunen (ps.) kommentoi vastalausetta:
- Maamme talouden tilannekuva on huolestuttava: talous ei kasva, vienti ontuu, teollisuuden kilpailukyky on heikko ja julkinen sektori velkaantuu. Katsomme, että hallitukselta puuttuvat keinot ja näkemys, joilla nämä ongelmat ratkaistaan. Hallitusohjelman keskeiset taloudelliset tavoitteet velkaantumisen taittamisesta, työllisyysasteen nostosta ja työttömyyden laskusta eivät tule toteutumaan.
Vastalause perustuu perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitettyihin paketteihin, jotka ovat kasvu-, työllisyys, vero-, energia- ja hyvinvointi- ja turvallisuuspaketti. Alla pakettien sisältö:
Työllisyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle. Porrastaisimme eläkemaksuja siten, että alhaisen työllisyysasteen yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja laskettaisiin. Tämä kompensoitaisiin korottamalla parempien työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistaisimme työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan, ja lisäisimme myös aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja.
Veropakettimme uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan suuntaan. Laskisimme yhteisöveron samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa, ja säästyneet varat käyttäisimme pk-sektorin tukemiseen. Nostaisimme suurituloisten tuloverotusta, ja lisäksi uudistaisimme osinkoverotusta verottamalla pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin.
Hyvinvointipakettimme tarkoituksena on eriarvoistumisen pysäyttäminen. Lisäisimme rahaa vanhustenhoitoon, omaishoitoon sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Emme jäädyttäisi lapsilisien indeksiä ja antaisimme kunnille 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän peruspalveluiden järjestämiseen. Lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon.
Energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Alentaisimme energiaverotusta 200 miljoonalla eurolla. Emme olisi hallituksen tavoin valmiita asettamaan rikkidirektiivin kuristamalle vientiteollisuudellemme uutta lisätaakkaa windfall-veron muodossa. Lisäksi parantaisimme kotimaisen energian asemaa suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä.
Turvallisuuspaketilla haluamme varmistaa kansalaisten turvallisuuden. Emme suostu hallituksen suunnittelemaan puolustusvoimiemme alasajoon. Vaadimme lisää resursseja poliisille, rajavartiolaitokselle, tullille sekä oikeuslaitokselle, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mm. harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi haluamme pitää maamme GMO-vapaana ja katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.
Kasvupakettimme kantava voima on usko siihen, että investoimalla Suomeen saamme maan nousuun. Tässä taloustilanteessa on aikaistettava pakollisia investointeja tieverkkoon ja julkisten rakennusten homekorjauksiin. Näillä toimilla olisi suhdanteita tasaava vaikutus, ja lisäksi tämä olisi järkevää julkisen rahan käyttöä, koska matalasuhdanteessa investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.
- Maamme talouden tilannekuva on huolestuttava: talous ei kasva, vienti ontuu, teollisuuden kilpailukyky on heikko ja julkinen sektori velkaantuu. Katsomme, että hallitukselta puuttuvat keinot ja näkemys, joilla nämä ongelmat ratkaistaan. Hallitusohjelman keskeiset taloudelliset tavoitteet velkaantumisen taittamisesta, työllisyysasteen nostosta ja työttömyyden laskusta eivät tule toteutumaan.
Vastalause perustuu perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitettyihin paketteihin, jotka ovat kasvu-, työllisyys, vero-, energia- ja hyvinvointi- ja turvallisuuspaketti. Alla pakettien sisältö:
Työllisyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle. Porrastaisimme eläkemaksuja siten, että alhaisen työllisyysasteen yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja laskettaisiin. Tämä kompensoitaisiin korottamalla parempien työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistaisimme työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan, ja lisäisimme myös aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja.
Veropakettimme uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan suuntaan. Laskisimme yhteisöveron samalle 22 prosentin tasolle kuin Ruotsissa ja Tanskassa, ja säästyneet varat käyttäisimme pk-sektorin tukemiseen. Nostaisimme suurituloisten tuloverotusta, ja lisäksi uudistaisimme osinkoverotusta verottamalla pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin.
Hyvinvointipakettimme tarkoituksena on eriarvoistumisen pysäyttäminen. Lisäisimme rahaa vanhustenhoitoon, omaishoitoon sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Emme jäädyttäisi lapsilisien indeksiä ja antaisimme kunnille 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän peruspalveluiden järjestämiseen. Lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon.
Energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Alentaisimme energiaverotusta 200 miljoonalla eurolla. Emme olisi hallituksen tavoin valmiita asettamaan rikkidirektiivin kuristamalle vientiteollisuudellemme uutta lisätaakkaa windfall-veron muodossa. Lisäksi parantaisimme kotimaisen energian asemaa suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä.
Turvallisuuspaketilla haluamme varmistaa kansalaisten turvallisuuden. Emme suostu hallituksen suunnittelemaan puolustusvoimiemme alasajoon. Vaadimme lisää resursseja poliisille, rajavartiolaitokselle, tullille sekä oikeuslaitokselle, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mm. harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi haluamme pitää maamme GMO-vapaana ja katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.
Kasvupakettimme kantava voima on usko siihen, että investoimalla Suomeen saamme maan nousuun. Tässä taloustilanteessa on aikaistettava pakollisia investointeja tieverkkoon ja julkisten rakennusten homekorjauksiin. Näillä toimilla olisi suhdanteita tasaava vaikutus, ja lisäksi tämä olisi järkevää julkisen rahan käyttöä, koska matalasuhdanteessa investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.