Kirkko toitottaa jonkun suurolennon (jota jumalaksi kutsuvat) armollisuutta ja hyvyyttä. Mutta miten olento jota pitäisi käydä joka sunnuntai ylistämässä ja kunnioittamassa, ja joka tuomitsee meidät joko iankaikkiseen elämään, tai ikuiseen kadotukseen voi olla hyvä. Kyseinen olento hallitsisi pelolla, ja eikö silloin olisi ennenminkin kyse pelon kuin hyvyyden olennosta. Miten hyvä voi tuomita ketään kadotukseen, miten hyvä voi vaatia uskomaan ja rakastamaan itseään, ja miksi meidän tulisi anoa syntejämme anteeksi. Siis anoa armoa, voiko hyvä vaatia ketään nöyrtymään edessään, sehän tekisi hyvästä nöyryyttäjän eikä hyvä voi nöyryyttää ketään. Uskosta on tullut tai se on aina ollut, jonkun sortin lyömäväline jonka turvin voidaan tehdä mitä arveluttavimpia tekoja, ja repiä maita ja maanosia erilleen. Mikäli usko jumalolentoon tuo jollekin rauhan, ei asiassa ole mitään väärää eikä pahaa. Mutta kun uskosta tulee väline, jonka turvin pyritään kohottamaan omaa egoa, tai vaikuttamaan ja manipuloimaan ihmisten ajatuksiin ja arvomaailmoihin, ollaan syvillä vesillä jossa hyvyyden tuulet ovat muuttuneet fanaattisiksi taifuuneiksi. Vaikka olemme laumaeläin, on meillä kuitenkin oikeus omaan ajatteluun. Märehtiminen on pahasta, mutta pureskelu on pohja itsenäiselle ajattelullu. Niinkuin Hellaakoski muistaakseni joskus kirjoitti, tietä käyden tien oot vanki vapaa vain on umpihanki, pätee yhä. Ajattelu ei ole rikos, vaan tie omaan itseensä, ja tuo tie kannattaa kulkea vaikka välillä pyryttäisikin. On ilo elää, kuoleman tie ei pääty paratiisin portille vaan hautausmaalle.
mikä jumala on
freemind
5199
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onneksi nuo vääristyneet käsitykset ovat sinun omaa pohdintaasi. Onneksi miljoonat ajattelevat ja käsittävät asioita eri tavalla. Ajatuksesi lähtevät ihmiskeskeisestä näkökulmasta. Esitettyä ongelmaasi tulisi tarkastella Luojan näkövinkkelistä, mikä tietenkään ei ole helppoa.
Omat ajatukseni ovat luettavissa linkissä:
http://www.nic.fi/~jlindell
esim. kirjoitus "Miksi juuri kristillinen usko?"
Siitä muutamia otteita. Lisää, mm pahuuden ongelmasta, voit lukea linkistä.
Uskovaisten lähtökohta
Uskovaisten lähtökohta on, että Jumala on aina ollut, Hän on ja tulee olemaan. Ihmisten rajoittunut ajatuskyky ei pysty käsittämään Hänen viisauttaan ja suuruuttaan. Eri ihmiset, myös uskovaiset, voivat tuoda esille ja korostaa erilaisia Jumalan ominaisuuksia. Tämä ei aina merkitse ristiriitaisuutta, vaan pikemmin antaa pieniä välähdyksiä siitä kokonaisuudesta, joka on meidän ajatuskykymme sekä koko tieteen ja tutkimuksen ulkopuolella. Sen takia on täysin järjetöntä ja turhaa ajatella, että tiede voisi johdattaa ihmisen Jumalan yhteyteen. Tulee kuitenkin muistaa, että vaikkemme järjellä voi käsittää Jumalaa, usko Jumalaan ei ole järjenvastaista, kuten myöhemmin tuon esille.
Jumalan olemassaolo
Kun on kysymys Jumalasta, meidän tulee huomioida mm. seuraavat asiat :
1. Kaikkivaltias Jumala, tämän luomakunnan Luoja, on itse tuntemamme ulottuvuutemme ulkopuolella. Sen takia tieteellinen tutkimus ei pysty Jumalaa tutkimaan. Missä Jumala on ? Hän on itse ilmoittanut : "Korkea ja Ylhäinen, hän, joka pysyy ikuisesti, jonka nimi on Pyhä, sanoo näin: - Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen." (Sen takia ei kriittisellä ja arvostelevalla mielenlaadulla voi saada yhteyttä Jumalaan. Lieneekö tämä syy siihen, että Jumala-käsite jää niin monille vieraaksi.)
2. Vahva todistus Jumalasta ovat ne sadat miljoonat ihmiset, jotka ovat saaneet edellisen jakeen mukaisesti kokea Jumalan voimaa omassa elämässään. Joitakin esimerkkejä on koottu linkkiin :
http://www.nic.fi/~jlindell/voima.htm
Näitten ihmisten todistuksia ei voi noin vain ohittaa tai mitätöidä kevytmielisillä selityksillä.
3.Tämän ihmeellisen luomakunnan takana on viisautta, jota emme täysin edes voi tajuta. On täysin järjetöntä väittää, että kaikki on ilman Luojaa ja suunnittelijaa kehittynyt tyhjästä. Tämä sotii arkipäiväistä kokemustamme vastaan. Raamattu ilmoittaa sen näin : "Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. 20. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. 21. Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt."
Ikuisuuden ongelma
Raamatussakaan Jumala ei "todista" olemassaoloaan tavalla, jota ehkä monet haluaisivat. Hän vain on "MINÄ OLEN". Hän toimii. Hän on ikuinen.
Meidän on vaikea tajuta ikuisuutta ja mitä se todellisuudessa merkitsee, koska olemme niin voimakkaasti sidottuna tähän nykyiseen aikakäsitteeseen. Tässä nykyisessä elämässämme olemme sidotut tiettyihin ulottuvuuksiin. Pituuden, leveyden sekä korkeuden / syvyyden suhteen meillä on, ainakin periaatteessa, mahdollisuus vapaasti liikkua tai olla liikkumatta (pysyä paikallaan). Aikaulottuvuudessa (Einsteinin mukaan neljäs ulottuvuus) meillä ei ole tässä materia-olotilassa tätä mahdollisuutta. Ikuisuus vallitsee, jos aika-akselilla ei liikuta. Tiedemiesten mukaan lienee toista kymmentä ulottuvuutta. Näistä meillä ei ole käytännössä käsitystä.
Itse Jumala on ulottuvuudessa, jossa tällaista aikarajoitusta ei ole, kuten Raamatustakin käy ilmi. Koska Hän ON tämän luomakunnan LUOJA, Hän on itse sen ulkopuolella. Jos Hän olisi tästä luomakunnasta, ei Hän olisi voinut itseään luoda. Jumala on saamaan aikaan menneessä, tässä hetkessä ja tulevassa.
1.2 JUMALAN OLEMUS
Alaotsikot : Jumala on rakkaus
Jumala on pyhä ja oikeudenmukainen
Jumala ja pahuuden ongelma
Jumala on rakkaus
Raamattu kertoo meille, että Jumala on rakkaus. Jumala loi maailman rakkauden tähden. Maailmasta piti tulla rakkauden täyttämä paikka. Jumalan ja ihmisen välisen suhteen piti olla rakkaussuhde. Sen piti olla kiintymystä, luottamusta ja kunnioitusta ilman ehtoja. Samaten ihmisten keskinäisten suhteitten piti olla täynnä rakkautta. Syntiinlankeemus turmeli tämän Jumalan unelman.
Hän halusi ihmisen, joka ei olisi kaikessa vain tottelevainen "robotti". Hän halusi suhteen, joka perustuisi vapaudessa toimivaan rakkaussuhteeseen, koska ainoastaan siinä Jumalan rakkaus toteutuu. Tämä merkitsee, että ihmisellä on vapaus tehdä omia ratkaisuja erilaisissa valintatilanteissa. Näin oli syntiinlankeemuksessa ja niin on ollut kautta aikojen. Jumala sallii meidän tehdä ratkaisuja, jotka eivät läheskään aina ole Jumalan tahdon mukaisia. Seurauksista joudumme itse ja kanssamme moni muukin kärsimään, koska "mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää". Jumala ei aina ota meitä ihmisiä "niskasta kiinni rötöksistämme" , vaan rakkaudella Hän kutsuu meidät pelastukseen Jeesuksen sovitustyön kautta. Ja taas ihminen usein tekee väärän ratkaisun ja kieltäytyy ja kierre jatkuu. Mutta Jumala on rakkaus ja haluaa katkaista nämä kierteet.
Lähdetään siis siitä, että jumalanne hyväksyy meidät semmoisina kuin olemme, eikä ehkä hyväksy kaikkia tekojamme mutta ei myöskään tuomitse meitä. Niin miksi kulutamme rajallisia resurssejamme tuon olennon palvelemiseen ja uskomme julistukseen. Ei uskolla ole merkitystä, kun jumalolentonne hyväksyy meidät kaikki sellaisina kuin olemme. Toitotitpa uskoasi joka sunnuntai tai vaikenitpa siitä iäksi niin olet samalla olemattomalla viivalla. On helppoa selittää jumala suurena tuntemattomana, jota emme kykene käsittämään, se on keino jolla sulkee mielensä tosiasioilta joita tieteen eikä kenenkään muunkaan tarvitse selittää. Kyse on jokaisen ihmisen omien pohdintojen tuloksesta. Valitetavasti ihmiskunta on oppinut kulkemaan siitä mistä aita on matalin, eikä vaivauduta pohtimaan asioita omien ajatusten parissa, vaan niellään pureksimatta muiden ihmisten ajattelun tulos. Jokaisella meillä on aivot ja myös kyky käyttää tuota elintä. En sano että omat ajatukseni olisivat sen parempia kuin kenenkään muunkaan, mutta ajatukseni ovat kuitenkin lähtöisin itsestäni eikä kirjoista tai liturgioista imettyä oppia. Olisi fasistista vaatia ihmisiä ajattelemaan ja uskomaan samalla tavalla. Maailma ei ole riippuvainen uskosta, vaan ihmisistä jotka toimivat omantuntonsa mukaan, olipa tuo tunto mikä tahansa kunhan se on lähtöisin edes joltain osin omista pohdinnoista.
Jumala ei ajattele kaksinaisesti - ei erottele hyvää ja pahaa. Jumala ei siis ole vain hyvä.
Kirkon toitus ja todellisuus ei ole sama asia.
Jumala ei vaadi että käyt kirkossa joka sunnuntai, kirkko 'vaatii' ja sinä päätät mitä teet.
Jumala ei tuomitse. Ihminen tuomitsee.
Jumala ei vaadi rakastamaan häntä. Ihminen vaatii.
Ihmisen tulee nöyrtyä itsensä edessä ei minkään kolmannen osapuolen edessä.
Ihminen käyttää uskoa lyömävälineenä.
Jokainen on täydellisen vapaa,harva uskaltaa ottaa vastuun ja käyttää tätä luojan antamaa vapauttaan.
Olet oikealla tiellä kun korostat itsenäistä ajattelua. jatka samaa malliin !
"Miten hyvä voi tuomita ketään kadotukseen"
Juuri siksi hän voi tuomita, koska hän on hyvä. hän on heikomman ja köyhemmän puolella, ja hän tuomitsee heidän laiminlyöjänsä ja hyväksikäyttäjänsä. Ei sormien läpi katsominen tee ketään hyväksi, minusta se on enemmänkin välinpitämättömyyttä, tietämättömyyttä.
"On ilo elää, kuoleman tie ei pääty paratiisin portille vaan hautausmaalle."
voitko todistaa väitteesi vai uskotko nyt joulupukkeihin?
Siis sinun jumalasi on silmä silmästä tyyppiä kuulostaa lähinnä saatanalta.