Saksalaiset vei juuttipelleiltä sekä leivän että naiset.
Onko Tanska voittanut Saksaa kertaakaa
Barney Bornholm
32164
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Juutit on tottuneet ottamaan turpaan jo Rooman ajoista lähtien.
onko Suomi voittanut Venäjää kertaakaan?
Riippuu, mistä lajista on kyse?
Tuliko tänne venäläinen sotamarsalkka komentajaksi ja poliittiset johtajat päälle. Leningradin isännän tehtävä oli valvoa rauhanehtoja, vaikka sinä oletkin liian tyhmä tätä tajutaksesi.
vain Neuvostoliittoa vastaan, ei Venäjää.
Ainakin jääkiekossa ja vapaussodassa. Ulkomaalaisten mielestä Talvisodassa.
Puna-Armeijan heikoimmat joukot olivat sisällissodan aikana Petrogradissa ja sen lähialueilla.
Koripallossa sai myös Huttulan ihailema herra rotu turpaansa. Loimaan Bison taisi rökittäö niiden Spartak rykmentin kahdesti.
Sama paska eri paketissa.
yllin kyllin sekä leipää että naisia.
Ei yksi saksalaisdivisioona kaikkea vienyt.
Kerro nyt vielä miten oli "de facto itsenäisyys" Ruotsin Kalmari unioni ajan tavoin.
Unioni voimassa 1940?
Ns. ensimmäisen Saksan-Tanskan sodan voittivat tanskalaiset, sota käytiin vuoden 1850 kieppeillä, ja Tanska sai lukea hyväkseen Schleswigin ja Holsteinin.
1850-luvulla ei ollut mitään sotia tanskalaisten ja saksalaisten välillä. Kyse oli alueen paikallisten saksalaisten kapinasta. Yritähän uudestaan.
Turha kinastella. Wiki kertoo näin asiasta:
"Lyypekkiä lukuun ottamatta nykyinen Schleswig-Holstein kuului Tanskalle vuodesta 1460. Tällöin niiden ruhtinassuvut sammuivat ja maakunnat valitsivat hallitsijakseen Tanskan kuninkaan. Samalla säädettiin, että niitä ei erotettaisi toisistaan. Se koostui pohjoisesta Schleswigin ja eteläisestä Holsteinin herttuakunnista, joista jälkimmäinen kuului Saksan keisarikuntaan (myöhemmin Saksan liittoon) ja edellinen ei. Alueen saksalainen enemmistö nousi kansallisuusaatteen innoittamana kapinaan vuonna 1848. Kapina kukistettiin, mutta vuonna 1864 Preussi ja Itävalta liittoutuivat Tanskaa vastaan, koska ne vastustivat Tanskan valtiosäännön soveltamista Schleswigissä. Toisessa Saksan–Tanskan sodassa Slesvig-Holstein jaettiin Itävallan ja Preussin kesken. Vain kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1866 Preussi valtasi koko alueen Itävallalta, ja Schleswig-Holsteinista tuli osa Saksan keisarikuntaa 1870.
Rajakiista Tanskan kanssa saatiin sovittua kansanäänestyksen perusteella 1920 Kansainliiton välityksellä. Silloisen Schleswigin pohjoisosa äänesti liittymisestään Tanskaan, jonka osa se on tänäkin päivänä. Demokraattisten äänestysten tulokset olivat niin vakuuttavia, että edes demokratiaa halveksuva Hitler ei kyseenalaistanut niiden tuloksia. Tämän rajakiistan ratkaisu olikin yksi harvoja Kansainliiton onnistumisia valtapoliittisissa kiistoissa."
Missään ei sanota Preussin tai Itävallan tukeneen vuoden 1848 kapinaa.
Itävalta ei tukenutkaan, vaan Preussi ja Saksan liitto.
Tekstissä ei puhuta Saksin osallistumisesta asiaan yhtään mitään.
Kolmikymmenvuotisessa sodassa tanskalaiset kävivät pistämässä katolilaisia kuonoon, kunnes Lutterin taistelussa tuli niin pahasti päihin että koko Jyllanti ryövättiin paskaksi
Ne hävisi lähes kaikki merkittävät taistelut silloinkin.
ryöstämässä Torstenssonin ja Stålhandsken johtama joukko 1644.
Rauhanteossa Tanska menetti suuret alueet Ruotsille.
Pöh, Wallenstein pulikoi Malmön vastarannalla jo 1627
Miten helvetissä ruotsalaisten ja tanskalaisten keskinäiset kahakat taas liittyy juuttipellejen teutoonilta saamiin selkäsauniin.
Pulikoi sinä pikkuryssä lehmän peräaukkoon.
Juutit yrittää kompensoida tätä NATOSSA. Suomessa muistetaan diplomaattisuhteiden katkaisu ja sodanjulistus, eikä nuolla ketään.
Frederician taistelu 6.7. 1849:
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Fredericia
Tanskan voiton jälkeen Preussi vetäytyi toistaiseksi sodasta ja Schleswig-Holsteinin kapinalliset jäivät yksin tanskalaisia vastaan.
"Saksa" ei tietenkään 1849 ollut sellainen Saksa, joka se on tänään. Yhtenäisestä, Preussin Bismarckin yhdistämästä Saksasta voidaan puhua vasta 1871 jälkeen.
Yhdessä taistelussa oli siis jotain Preussin lähettämiä resupekkoja apuna. Mikäli tilannetta tarkastellaan kokonaisuudessaan, niin Tanska hävisi ja selvästi.
1992 Ruotsin EM-kisoissa. Jensen ja Vilfort teki maalit ja finaali päättyi 2-0 Tanskalle. Historiallista!!!!!!
On Tanska voittanut Saksan, aivan yhtä monesti kuin Suomi Venäjän. Etkö muista.
Muisti pätkii, verisuoni puhkee ja kohta et olekaan meitä muita enää rasittamassa katkerasta epäonnistuneesta elämästäsi tekemillä valitusvirsillä.
Ruotsi on saanut juuteilta selkäänsä monta kertaa.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Dansk-svenska_krig
Varsinkin 1500-luvun loppu ja 1600-luvun alku olivat Ruotsin kannalta surkea esitys.
Pohjoismaisessa seitsenvuotissodassa 1563-1570 Tanska valtasi Älvsborgin linnoituksen, jonka kohdalla oli Ruotsin ainoa meriyhteys länteen. Stettinin rauhan jälkeen Ruotsi joutui ostamaan Älvsborgin takaisin 150 000 taalerilla.
Kalmarinsota 1611-1613 oli yhtä surkea: Tanska valtasi Älvsborgin uudelleen, ja tällä kertaa, Knäredin rauhansopimuksen mukaisesti, lunnassumma oli "one million dollar" eli miljoona taaleria. Viimeisen erän Ruotsi maksoi 1619 kerättyään ylimääräisen veron koko valtakunnassa. Sai suomalaisetkin kaivaa kuvetta. Lisäksi Ruotsi luopui aikeista liittää myös Ruijan Lappi Ruotsiin. Tuleva "soturikuningas" Kustaa II Adolf alistui rauhanehtoihin - päätepiste kun oli saatava sodille, joita käytiin yhtä aikaa Tanskaa, Puolaa ja Venäjää vastaan.
Kaarle X Kustaan toinen tanskalaissota 1658-1660 päättyi sekin Ruotsin tappioon. Ruotsi luopui Bornholmista ja Trondheimin läänistä.
Viimeisen kerran Tanska kurmootti Ruotsia Pohjoismaisessa sodassa 1709-1720 vallten mm. Lundin hetkeksi. Fredriksborgin rauhassa Ruotsi luopui Holstein-Gottorpin tukemisesta ja Öresundin tullivapaudesta.
Suomi ja Ruotsi selvisi Hitleristä ja Stalinista ilman miehitystä, Norja ja Tanska eivät selvinneet. Ainoastaan tällä on väliä. Löyhkäsi Bornholmassa muuten piippalakkien lähdettyä sieltä.