Man kunde nästan tro att alla fennor vill ha tvåspråkiga barn.
Vilket tjatade om de här tvåspråkiga skolorna.
finsk & svensk
1177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Varför skall barn och ungdomar med tvång föras ihop ? Den tiden kommer nog när man frivilligt går över språkgränsen.Vi är över 40 000 som har en finskspråkig äkta maka eller make,plus alla de som lever i samboförhållanden.
Låt oss behålla våra enspråkigt svenska skolor.
Det vill dom nog inte alls men de tycker att vi borde gå i tvåspråkiga skolor för att lära oss finska! Som om inte vi här i huvudstadsregionen skulle kunna flytande fast vi har gått i helsvenska skolor!
Det är inte vi svenskspråkiga som behöver stödundervisning i det anda inhemska det är fennorna!!
Våra svenskspråkiga barn måste ha en annan trygg plats utom hemmet där de utan räddls kan använda sitt modersmål.
"Våra svenskspråkiga barn måste ha en annan trygg plats utom hemmet där de utan räddls kan använda sitt modersmål. "
Vi skall inte överdriva mobbningsrisken. Det är de vuxna som upplever språkgränser. I en tvåspråkig skola skulle mobbningsrisken på spåråklig grund vara ett ganska litet problem.
Den viktiga aspekten är dock att man som förälder vill att barnen skall utveckla ett gott modersmål. Eller två. Det betyder för svenskans skull i många fall enspråkiga skolor, eftersom en så stor del av det övriga livet ändå sker på finska. Jag är sjlv förälder till tvåspråpkiga barn, och trots att de gått enspråkig svensk skola, så har jag nog jobbat extra med att svenskan skall vara på samma nivå som finskan.
När barnen blir lite äldre och får hobbyn och interssen så kommer de även sinsemellan att tala mest finska. Det är ganska naturligt. Tvåspråkiga barn väljer språk enligt sammanhang. På fritiden brukar de inte sinemellan tala om pappa och hans släkt eller om skolan, som utgör det svenska hos dem. De talar hobbyn, musik, datorspel, filmer, festande och då blir det ofta en blandning mellan eneglska och finska, som är de språk som sammanhangen associerar till. Och finskan blir det bärande språket i den sillsalladen.
Då blir det bara pappa och skolan kvar på svenska. Men även i skolan talar de ofta finska med de finskspråkiga som går i svensk skola och med de tvåspråkiga (enligt samma logik som med syskonen).
En tvåspråkig skola skulle garantera att barnen blir 1,5 språkiga. Inte mer. Enligt motsvarande logik är inte heller gemensamma skolbyggnader en särskillt optimal lösning. Barnen talar ju inte på timmarna utan på rasterna.
En tvåspråkig skola fungerar egentligen bara för helsvenska barn och främst på orter där språkgrupperna är ganska jämnstora.
Det är därför som de flesta insatta förespråkar språkbadsskolor. Skolor med ett annat språk som undervisningsspråk och inte en modell där språkbadet kommer ur elevsammansättningen. Språkbadsskolor behöver inte heller separata läroplaner och annat tungrott.
Det är således alls inte lätt att uppfostra barn till genuin tvåspråkighet i huvudstadsregionen.
Kun ruotsalais-suomalaista koulua ei ole saatu tähän mennessä aikaan, niin taitaa olla yhdentekevää perustetaanko sellainen vai ei. Ei ole tärkeää oppivatko suomalaiset ruotsia tai ruotsalaiset suomea. Tärkeää on huolehtia siitä, että maahanmuuttajaperheiden lapset saavat vankan suomen kielen taidon. Asiat on pantava tärkeysjärjestykseen.
Varför är det så viktigt med invandrare men inte med svenskspråkiga som har bott här i hundratals år,behärskar finska, arbetar,betalar skatt ,mycket låg procent kriminella osv. ?
"Tärkeää on huolehtia siitä, että maahanmuuttajaperheiden lapset saavat vankan suomen kielen taidon."
Pikemminkin vankan suomen tai ruotsinkielisen taidon. Mutta tietysti suurimmassa osassa maata suomenkieli on selkeä ykkösvaihtoehto. Maassa on kuitenkin muutama erittäin tehokkaasti toimiva vastaanottokeskus (nopea ja tehokas integroituminen) liki täysin ruotsinkielisellä alueella.
"Kun ruotsalais-suomalaista koulua ei ole saatu tähän mennessä aikaan, niin taitaa olla yhdentekevää perustetaanko sellainen vai ei."
Kielikylpykoulut ovat siitä helpompia että emme tarvitse erillisia oppisuunnitelmia muutaman kaksikielisen luokan takia. Ja edelleen on ruotsinkielisen mahdollista mennä suomenkielisen koluun ja päinvastoin. Sitä tapahtuu yllättävänkin paljon.
Kieliryhmien kokoero on niin suuri että on aika utopistista kuvitella että voisimme kielikylvettää edes pienen osuuden suomenkielisiä mallilla jossa kylpy tapahtuu oppilaiden kielten perusteella. Vaikka 30% ruotsinkielisitä pakotettaisiin näihin koluihin, niin emme saisi kovin monta luokkaa aikaiseksi. Kysyntä suomenkielisellä puolella olisi liian suuri ja taas saataisiin lisää eliittikoluja ja lisää eriarvoisuutta.
On siis helpompi kielikylvettää opetuskielen kautta, vaikka sekin söisi ruostinkielistä opettajakuntaa ja heikentäsi ruotsinkielisten koulujen opetuslaatua entisestään. entisestään
Maahanmuuttajaperheiden nuoret ovat vaarassa jäädä puolikielisiksi ja ulkopuolisiksi, mikä meidän (niin suomen. kuin ruotsinkielisten) on pyrittävä torjumaan. Ruotsinkieliset selviävät joka tapauksessa, heidän kielelliset oikeutensa ja oppimismahdollisuudet ovat paljon paremmat ja he tuntevat maamme olot ja kulttuurin.
"Maahanmuuttajaperheiden nuoret ovat vaarassa jäädä puolikielisiksi ja ulkopuolisiksi"
Ulkopuolisuus lisää puolikielisyyden vaaraa. Sikis kaikista tärkeintä olisi että meidän asenteet olisivat kohdallaan. Valitettavasti vain nmetissä on jo vuosia pyörinyt erittän menestyksekäs panettelukampanja joka on myrkyttänyt mielemme. Kynnele kykenevät maahanmuuttajat eivät tänne tule tai tänne jää. Jo Ruotsissa tilanne on tältä osin paljon luontevampi, vaikka meidän maahanmuuttotarpeemme on paljon suurempi kuin Ruotsissa.
Tässä on hommalaisuuden varsinainen hinta isänmaan rasitteeksi!
Ruotsi maahnmuuton ja kotouttamisen mallimaa ????
BUA,BUAAA, Ha, hah, haaaaaaa......kih, kih, kih
Kiitos päivän vitsistä...
Selviääkö Ruotsi lamasta, väestön vanhenemisesta ym.?
En tiedä, mutta yksi asia on varma, parin, kolmen sukupolven päästä ei
Ruotsissa asu ruotsalaisia, tauti parani mutta potilas kuoli.
Aina puhutaan siitä, että maapallon kantokyky ei kestä nykyistä väestönkasvua
ja kulutusta.
Kun sitten Euroopassa on saatu kasvu pysähtymään, ollaankin huutamassa
apua ja tuomassa kehitysmaista tänne lisää ihmisiä ?
Pakollisen jatkuvan kasvun rinnalla ei ole mitään pyhää - ei kansallisuuksia,
ei luonnon tai eläinten suojelua, ei perhearvoja ym. Kulutus on kunniassa.
Tämä on vielä joistakin hyvä juttu.
Linkola on oikeassa.