Kumastutti VTT edustajan asiakasryhmäpäälikön H.J vastaus toimittajalle osien kopioimisen vaikeudesta ilman selviä piirustuksia ja ohjeita. Taitaa olla niin että H.J:lla ei ole insinöörintietämystä ja se kummastuttaa miten on voitu valita VTT:lle töihin, vai olisiko vaikuttanut puoluejäsenkirja siihen, vai onko Wärsillä ostanut hänet valehtelemaan.
Muutama seikka pisti hänen vastauksiassa pahasti silmään. Hän mainitsi ettei pinnankovuutta pystytä tietämään tai että se on vaikeaa, no mainittakoon sitten mistä wärtsilä tietää milloin on pinnankovuus oikea jos ei mittaamaan pystytä. Pinnankovuuteen on mittalaiteet millä saadaan selvyys kovuudesta, Rockwell C tai B, Vickers, Brinelli menetelmät.
No entäs pinnankarheus, on se aika huonoa jos koneistaja ei tiedä onko pinnankarheus oikea vai ei. Karkein menetelmä on vertailupalat, joka tehdään kynnellä koittamalla, hienoissa pinnoissa tarvitaan varta vasten oleva pinnankarheusmittalaite, joka nyt ylensä on jokaisessa konepajassa.
Moottoritekniikka ei nyt kummalisia konepajataitoja tarvitse, moottoreita on valmistettu jo yli 100 vuotta. Kappale on helppo mitata ja hiukan kokemuasta moottoritekniikasta niin pystyy kyllä toleranssitkin määräämään. Aineet on perusaineita, se ei ole mitään taikaa, vaan saa kaupasta ostettua. Istukka pintoihin ylensä hitsataan stelliittipuikolla ainetta jotta pinta saadaan kestäväksi. Nämä kaikki asiat on tiedossa jos on hiukankin opiskellut konetekniikkaa tai on insinööri.
Sitten voidaan alkaa puhua yritysvakoilusta kun mennään esim. lentokonesuunniteluun. Helikoptereissa mennään jo sellaisiin asioihin vaikka tarkan tiedonkin saisi, niin on vaikea kopioida osia, tulee vastaan kappaleen karkasu, esim. käytetään nuorutus terästä joka karkastasan ja saadaan rakenne sellaiseksi, kun kappale taivutetaan niin se ei menekkään poikki, vaan murtuu samalla tavalla kuin puu, eli on säleitä jotka pitää kiinni. Näitä ei ole wärtsilän moottoreissa.
Jos ei usko niin voi vaikka kokeilla neulalaakerin rullaa ja koittaa vääntä se poikki, niin näkee millätavalla murtuu.
nimimerkki. suunniteluinsinööri
Muutama seikka pisti hänen vastauksiassa pahasti silmään. Hän mainitsi ettei pinnankovuutta pystytä tietämään tai että se on vaikeaa, no mainittakoon sitten mistä wärtsilä tietää milloin on pinnankovuus oikea jos ei mittaamaan pystytä. Pinnankovuuteen on mittalaiteet millä saadaan selvyys kovuudesta, Rockwell C tai B, Vickers, Brinelli menetelmät.
No entäs pinnankarheus, on se aika huonoa jos koneistaja ei tiedä onko pinnankarheus oikea vai ei. Karkein menetelmä on vertailupalat, joka tehdään kynnellä koittamalla, hienoissa pinnoissa tarvitaan varta vasten oleva pinnankarheusmittalaite, joka nyt ylensä on jokaisessa konepajassa.
Moottoritekniikka ei nyt kummalisia konepajataitoja tarvitse, moottoreita on valmistettu jo yli 100 vuotta. Kappale on helppo mitata ja hiukan kokemuasta moottoritekniikasta niin pystyy kyllä toleranssitkin määräämään. Aineet on perusaineita, se ei ole mitään taikaa, vaan saa kaupasta ostettua. Istukka pintoihin ylensä hitsataan stelliittipuikolla ainetta jotta pinta saadaan kestäväksi. Nämä kaikki asiat on tiedossa jos on hiukankin opiskellut konetekniikkaa tai on insinööri.
Sitten voidaan alkaa puhua yritysvakoilusta kun mennään esim. lentokonesuunniteluun. Helikoptereissa mennään jo sellaisiin asioihin vaikka tarkan tiedonkin saisi, niin on vaikea kopioida osia, tulee vastaan kappaleen karkasu, esim. käytetään nuorutus terästä joka karkastasan ja saadaan rakenne sellaiseksi, kun kappale taivutetaan niin se ei menekkään poikki, vaan murtuu samalla tavalla kuin puu, eli on säleitä jotka pitää kiinni. Näitä ei ole wärtsilän moottoreissa.
Jos ei usko niin voi vaikka kokeilla neulalaakerin rullaa ja koittaa vääntä se poikki, niin näkee millätavalla murtuu.
nimimerkki. suunniteluinsinööri
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kopioitava osa on saatava käsiin tai piirustukset. Ei kai kukaan työnantaja anna viedä osia tai piirustuksia kotiin tai anna työaikana kopioida piirustuksia jotta firman mahdollisuus busineksen tekoon huononisi. Eri asia on jos pätevä koneistaja alkaa tehdä varaosia omassa firmassaan kenelle tahansa mutta silloin hänen on itse tehtävä tai ostettava piirustukset ja kyllä moni firma on aika varovainen jos varmuutta toleransseista ei ole. Kokeilemisen kautta varmasti saa tehtyä sopivat osat mutta se vie aikaa ja rahaa. Tässä mielessä konepiirustusten kopiointi on verrattavissa tietokoneohjelmien kopiointiin eli varastamiseen. Voi tietysti kysyä oliko kyseisellä koneistajalla edes omaa koneenpiirustusohjelmaa tai varaa ostaa sellaista (esim. AutoCAD 2004 täysversio 4490 ? ALV 0%). Revipä siitä.
Ei tarvitse tula neuvomaan sellaisita asioista mistä et tiedä mitään. Ohjelmalla ei ole väljä, millä sä piirät jonkin komponentin. Siihen käy yhtä hyvin Autocad LT joka ei maksaa tuhatta markkaa enempää. Ja toisaalta, pelkkä kynä ja paperi riittää. Kuvathan tehtiin ennen piirustuslaudalla. Nyt ei ollut kyse siitä että varastetaan osia, vaan siitä että ostat osan piirät sen ja laitat valmistukseen. Se on eri asia jos varastat. Olen minäkin tehnyt moottoripyörään venttilejä, kun ei enään kaupasta saa kyseisiä osia. Koko firma on lopettanut aikapäiviä sitten, eikä harvinaisia osia tehdä enään missään, jolloin se on itse tehtävä. Se täytyy myöntää että tein begfordin ventiilistä, jonkunlainen aihio oli valmiina.
Kopioitavan osan saat käsiin kun purat moottorin ja otat osan sieltä, tai ostat varaosan. Japanin teollisuus alkoi kopiomisella, he kopioivat koneen, mutta eivät kopioineet virheitä. Israeliin taas ei mielellään myydä sotilastarvikkeita, varsinkin jos he ostavat yhtäkappaletta, koska he purkavat vaikka ohjuksen osiin ja aloittavat oman valmistuksen. Kaikki tuoteet on kopioita, on jopa Wärtsilä aikoinaan kopioinut diselmoottorin ja sitten alkanut sitä hiukan kehittämään. Autot on kopioita, lääkeet, vaateet, televisiot, kaikki jopa kännykkä, eihän kännykkää Nokia ole keksinyt.
Kautta aikojen on harrastettu matkimista. Siitä on ihmiskunnan kehitys saanut voimaa ja aina vaan uutta potkua eteenpäin.
Kun näitä patenttisuojia ei ollut olemassa, tekniikka kehittyi valtavin harppauksin. Jokainen valmistaja saattoi kopioida kilpailijan tuotteen tärkeimmät ominaisuudet käyttöönsä aivan ilmaiseksi, eikä alkuperäisellä omistajalla ollut mitään sanomista.
Nykyisin ei enää riitä piirustusten kopiointi, pitää tietää myös valmistustapa. Esimerkiksi metalliteollisuudessa valmistustapa saattaa olla ratkaiseva kappaleen valmistuksen kannalta. Vaikkapa lämpökäsittely on aivan oleellinen osa tuotetta. Se ei välttämättä näy piirustuksessa.
Moottoripyörän venttiilin valmistaminen on hyvä esimerkki. Muoto tiedetään, mutta lämpökäsittelyä ei tiedetä ainakaan yksityiskohtaisesti siitä kyseisestä moottorista.
Hyvä keino on ollut ottaa aihio valmiista auton mottorista, joskaan se ei välttämättä vastaa alkuperäisosaa.
Mä kans kattelin saman ohjelman ja ihmettelen suuresti sitä syytettä.
Wärtsilää on varmaan vitutanut kun toinen on pystynyt tekemään parempia osia kuin wärtsilä ja nyt sitten kiukutelevat kuin pikkukakarat.