Äitini omisti aikanaan isältään saamansa kiinteistön. Hänen isä oli toivonut kuolinvuoteellaan että äiti antaisi tilan kokonaisena juuri syntyneelle pojalleen. Äitini on tehnyt lahjakirjan 13 vuotta sitten vanhimman poikansa hyväksi jossa hän luovuttaa yli 100 hehtaarin tilan kokonaisuudessaan hänelle. Perintöveron lahjaveron pienentämiseksi hän pidätti itselleen elinikäisen käyttö- ja nautintaoikeuden. Poika, siis vanhin veljemme, on hakenut tilaan lainhuudot ym pari kuukautta lahjoituksen jälkeen. Lahjakirjassa on maininta, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä.
Äitimme kuoli syyskuussa ja nyt ihmettelimme kuolinpesän perunkirjoitusta. Siinä ei ollut mitään merkintää kiinteistöstä, vain pieniä käyttötavaroita. Siinä vasta meille selvisi, että äidiltämme ei jäänyt mitään omaisuutta muutaman tuhannen euron säästötiliä lukuunottamatta.
Onko meillä mitään mahdollisuutta enää saada edes lakiosaa kiinteistön arvosta? Olemme hoitaneet äitiä ja veljemme ei ole tähän osallistunut lainkaan, kun asuu pääkaupunkiseudulla. Voimmeko vaatia äidin hoidosta jotain?
Äitimme kuoli syyskuussa ja nyt ihmettelimme kuolinpesän perunkirjoitusta. Siinä ei ollut mitään merkintää kiinteistöstä, vain pieniä käyttötavaroita. Siinä vasta meille selvisi, että äidiltämme ei jäänyt mitään omaisuutta muutaman tuhannen euron säästötiliä lukuunottamatta.
Onko meillä mitään mahdollisuutta enää saada edes lakiosaa kiinteistön arvosta? Olemme hoitaneet äitiä ja veljemme ei ole tähän osallistunut lainkaan, kun asuu pääkaupunkiseudulla. Voimmeko vaatia äidin hoidosta jotain?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vanhin poika on omistanut kiinteistön siitä lähtien, kun äiti sen hänelle lahjoitti.
Jos teillä oli asiaan jotain mutisemista, ne mutinat olisi kannattanut päästää pihalle jo silloin aikoinaan. Toki voitte nytkin rahoittaa lakimiehiä jos välttämättä haluatte mutta kukaan muu ei riitelystä tule hyötymään.
Sen verran voitte tehdä, että vetoatte veljen saamaan suosiolahjaan, ja on siten mahdollista että hän ei saa osuuttaan äidiltä nyt jääneestä omaisuudesta.
Hoitokorvaustakin voitte yrittää, mutta pesän varat loppuvat herkästi jo alkuunsa jos näillä alkaa pelaamaan...
http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-hyvityskuolinpesasta.html
Ei tuossa enää oikein mitään voi tehdä, Äitinne on vapaasta tahdostaan ja silloin vielä ilmeisesti toimivaltaisena tehnyt lahjoituksen. Kun julkinen kaupanvahvistaja on ollut paikalla ja veljenne on lainhuudon saanut, ei sen jälkeen tuota hevillä pureta.
Eläessään ihminen kun saa tehdä omaisuudellaan mitä tahtoo. Pitää muistaa että perinnönjaossa lasketaan vain kuolinhetkellä vainajan jälkeenjäänyt omaisuus. Ei niitä vanhoja lottovoittoja tai naimakauppoja muistella, ellei niistä ole jotain erillistä paperia tai vaadetta jollain. Näiden tutkiminen maksaa, maksaa todella paljon.
Asianajat näillä riidoilla elävät. Ihmisiltä joskus katoaa suhteellisuudentaju näissä, jopa 5000€, joka jaettaisiin 2 osaan, riitautetaan ja siitä hyvästä maksetaan 1000€ asianajajalle, joka tutkii lakikirjaa ja korkeimman päätöksiä puoli tuntia.
Suosiolahjaan vetoaminen jo kerrottiinkin. Maataloudessa on vielä oma erikoispiirteensä eli tilan jatkajalle saadaan haluttaessa hoideltua tila ohi normaalinperinnönjakojärjestyksen. Toisaalta kyseessähän on isoisän tahto.