Syy uudestikasteen ottaneille on huomio että on tultu petetyksi ja mitä saaneet ovat, tyhjän arvottoman merkin ja nyt synti soimaa omassatunnossa.
Toinen huomio on kun huomaa Raamatun ihmisten
olevat aivan toisenlaisia ja varsinkin kun tulee voimavaikutuksiin.
Raamatun aikoihin ei pää vatkannut, ei ollut kiivasta nykimistä ei tity-tyy liverrystä eikä
mitään mitä tänä päivänä esiintyy helluntailiikkeessä.
Se havainto että on tullut petetyksi ja osattomaksi Herran voimasta ja havainto myös hengen todistuksen kautta että esiintyvät hurmokselliset ilmiöt ovat saatanasta,ja ovat moukarin tavoin iskeneet petetyn epätoivoon ja nyt vuodatetaan katumuksen kyyneleitä.
Kun Herra avaa silmät näkee eksytetty helluntailainen kuinka koti mistä lähti vieteltynä ulos ulkopuolisten keskuuteen, on sittenkin se paikka missä on eläviä Jumalan lapsia ja se koti on siellä missä ovat tunnustavat lutherilaiset.
Toinen huomio on kun huomaa Raamatun ihmisten
olevat aivan toisenlaisia ja varsinkin kun tulee voimavaikutuksiin.
Raamatun aikoihin ei pää vatkannut, ei ollut kiivasta nykimistä ei tity-tyy liverrystä eikä
mitään mitä tänä päivänä esiintyy helluntailiikkeessä.
Se havainto että on tullut petetyksi ja osattomaksi Herran voimasta ja havainto myös hengen todistuksen kautta että esiintyvät hurmokselliset ilmiöt ovat saatanasta,ja ovat moukarin tavoin iskeneet petetyn epätoivoon ja nyt vuodatetaan katumuksen kyyneleitä.
Kun Herra avaa silmät näkee eksytetty helluntailainen kuinka koti mistä lähti vieteltynä ulos ulkopuolisten keskuuteen, on sittenkin se paikka missä on eläviä Jumalan lapsia ja se koti on siellä missä ovat tunnustavat lutherilaiset.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Autuaita ovat puupäät, sillä he pysyvät pinnalla.
pinnalla pysymistä.Se on synti.
sun kirjoituksesi on täyttä hölynpölyä yhdyn edelliseen olet todellakin puupää!
Minä tulin 80 luvulla uskoon.Heti uskoon tultua oli selvää,että menen Raamatulliselle kasteelle.Sain täyttyä Pyhällä Hengellä vankisellissä.Lomalle päästyä menin kasteelle hellentaiseurakuntaan.Olin vankilassa n.3 vuotta uskossa.Sitä ennen kolme kertaa uskottomana.Miksi katua sitä,että noudattaa Jumalan sanaa?Onko teillä siellä omassa piirissä voima?Jumalan voima?Nuo vatkaamiset mitkä sanoit ovat sielullista mutta onhan meillä sielu.En puolusta niitä enkä minä vatkaa.Ne on ylilyöntejä.Uskonelämäni on hyvin arkista ja kuitenkin olen pyhä.Niin Raamattu sanoo.Kirjoittajalle sanoisin;varo,että et syyllisty Pyhän Hengen pilkkaan.Sitä ei saa ikinä anteeksi.
en arvostele uskoanne.
Toivon parasta sinulle, mutta lahkojen arvosteleminen kuuluu minulle ja se ei ole pyhän hengen pilkkaa.
Uudestikaste sitä voi olla.
Voimasta puheenollen ei siellä oikein sitä ole mutta mitä minulla on ollut ja ehkä on siitä olisi paljon kerrottavana.
Onnea ja menestystä Herran tahdon mukaan.
Sen jälkeen, kun tulin uskoon, minä luin Raamatusta: Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Minä uskoin sen sanan ja menin kasteelle. Minun mielestäni en tehnyt siinä syntiä. Mutta tiedän, että ainoastaan Jeesuksen työ ristillä pelastaa. Kaste ei pelasta. Minunkin mieheni otti kuolinvuoteellaan Jeesuksen vastaan ja pelastui.
En ole kokenut tulleeni petetyksi, olen tällä hetkellä onnellinen, että saan olla Jeesuksen oma. En ole koskaan katunut, että olen mennyt kasteelle. Enkä ole katunut, että otin Jeesuksen vastaan elämääni.
Mielestäni kirjoituksesi oli sellainen, etten pystyisi olemaan siellä, missä sinä olisit. Minun olisi paha olla läheisyydessäsi. Se johtuu siitä, että olen saanut kokea niin paljon vihaa toisilta ihmisiltä, että kartan jokaista ihmistä, joka vihaa toisia ihmisiä. Heidän lähellään on paha olla. Minulla on hyviä ystäviä, he loistavat Jeesuksen rakkautta ja heidän luonaan on hyvä olla.
Olen miettinyt monta kertaa, miksi me Jeesuksen omatkin vihaamme toisiamme, vaikka meidän pitäisi rakastaa toisiamme. Miksi on helpompi vihata kuin rakastaa ? Menetämmekö jotakin, jos hylkäämme vihan ja alamme rakastaa ihmisiä ? Miksi me olemme niin itsekkäitä, että tahdomme, että kaikkien maailman ihmisten pitäisi ajatella niinkuin minä ? Onko minulla täällä maailmassa ainoa totuus ? Olenko niin täynnä itseäni, että ihmiset, jotka ajattelevat eri tavalla kuin minä, pitää tuhota ? Olenko silloin melkein kuin Jumala ?
Rakastakaamme toisiamme niinkuin Hän meitä rakasti. Meidän on niin paljon helpompi vihata toisiamme kuin rakastaa. Mutta kuinka väärin se onkaan. Onko totta se sanonta, että sydämen kyllyydestä suu puhuu. Kun me haukumme toisiamme, onko viha tehnyt pesän meidän sydämeemme ja tehnyt siitä kovan ja armottoman. Jumala on luvannut antaa meille kaikille lihasydämen kivisydämen sijaan, jos me anomme sitä Häneltä.
Joka uskoo merkitsee uskoa eikä uskoa että kun
voin osoittaa uskoni.
Tässä kohden helluntailaiset menevät jo perkeleen tykö ja uudestikaste sen vahvistaa.
Sinä olet jättänyt pahat ihmiset ja etsinyt hyviä koska et rakasta heitä(pahoja).
Vieläpä vihaat minua jota et tunne.
Oma suusi todistaa sinut perkeleen omaksi ja minä
en sano muuta.
Rakkaudesta puhuminen on vahva puoleni, juuri siitä puhuminen paljastaa perkeleen omat.
Siitä toiste.
Kuule minä en vihaa sinua, enhän edes tunne sinua. Minä en edes vihaa äitiäni, vaikka hän hakkasi ja teki minusta aran ja ihmisiä pelkäävän. Jos luit minun kirjoitukseni niin, että vihaan sinua, luit väärin. Minä ehkä pelkäisin sinua. Se tähden ehkä en uskaltaisi olla lähelläsi. Minua on niin paljon haukuttu, että en jaksa enää niitä mielelläni kuunnella. Minulla ei ollut edes ihmisarvoa, kun tulin Jeesuksen luo. Jeesus on antanut minulle ihmisarvon takaisin ja kukaan ei voi ottaa sitä pois. Olen vieläkin säikky ja pelkään huutavia ja haukkuvia ihmisiä, mutta en tahdo heille pahaa. Karttelen joitakin, jotka ovat läheisyydessäni, koska en halua ehdoin tahdoin mennä haukuttavaksi.
Minä olen Jeesuksen oma, koska minä itse halusin mennä Jeesuksen luo. Joh. 6:37 Jeesus sanoi: Sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
Olen pahoillani, että sait käsityksen, että vihaisin sinua. En halua vihata ketään ihmistä maan päällä. Ainoaa, mitä haluan vihata, on saatana ja sen enkelit.
hyvä esimerkki ahkeruudessa.
Minä vihaan niiden ihmisten tekoja, jotka ottivat koulun oppilaat ja vanhempia panttivankiksi. Minä vihaan heidän tekojaan, koska he tekevät pahaa lapsille ja aikuisille. Nämä lapset, jotka joutuivat kokemaan sen pelon, kuoleman pelon, joutuivat ilman omaa tahtoaan terroristien vallan alle. Kuinka kauan menee aikaa ennenkuin he pääsevät tästä pelosta eroon.
Minä vihaan niiden ihmisten tekoja, jotka käyttävät pieniä lapsia seksuaalisesti hyväkseen, joko omia lapsiaan tai muiden lapsia. Nämä aikuiset eivät tiedä, mitä he tekevät lapselle. He tuhoavat lasten tulevaisuuden.
Minä vihaan niiden ihmisten tekoja, jotka käyttävät muita ihmisiä tai eläimiä hyväkseen, ajattelematta heille aiheuttamaansa kärsimystä.
On paljon tekoja, joita minä vihaan täällä maailmassa, mutta en tahdo vihata sitä ihmistä vaan hänen tekoaan. Täällä maailmassa tehdään niin paljon pahaa, Jumala ne kaikki näkee. Onneksi en itse niitä kaikkia tiedä. Ei taitaisi minun mieleni sitä kestää.
On niin paljon surua, jota ei voi lääkitä kuin Jumalan rakkaus. On tuskaa, jolle ei ole loppua. On kaipausta, jota ei voi mikään täällä tyydyttää. Se on rakkauden kaipuu, sen rakkauden, jota on Jumalassa ja Jeeesuksessa. Kunpa meillä kristityillä olisi sitä rakkautta, että voisimme lohduttaa niitä, jotka lohdutusta kaipaavat. Että meillä olisi syli niitä varten, jotka tuskaansa sydämensä sopukoissa huutavat, ja voisimme heitä auttaa. Suomi on täynnä niitä ihmisiä, jotka ovat elämässään kokeneet kylmyyttä, heidän sydämensä on muuttunut kiveksi siitä kaikesta, mitä he ovat kokeneet. Onko meillä rakkautta mennä heidän luokseen. Ei. Me mieluummin riitelemme kaikista oppikysymyksistä, kasteesta ja muista asioista. Riiteleminen on paljon helpompaa kuin ihmisten auttaminen rakastamalla heitä Jumalan antamalla rakkaudella. Sitä rakkautta ei ihmisessä itsessään ole.
Joskus mietin, mitähän Jeesus ajattelee meidän riidoistamme. Hän käski meitä rakastamaan lähimmäistämme kuin itseämme. Kuinka hyvin me olemme sen käskyn täyttäneet ?
Noita lukiessa mietin...Olen itsekin kastettu, enkä minä sitä kadu, enkä harmittele...Ainoa mikä noissa kuvioissa painaa, on se, että sieltä mistä olin kuvitellut löytyvän tukea...Sieltä tulikin lyöntejä ja suoranaista vittuilua...Nämä kokemukset kohdalleni ovat siunaantuneet ev.lut.kirkosta , helluntaiherätyksestä, vapaakirkosta...Paavali jossain kirjoittaa:"Tahto minulla on mutta ei voimaa"...
Tiedän kovasti hyvin, että elämäni voisi olla onnellisempaa, kuin se tällä hetkellä on...On ihmisiä, jotka eivät ole kylliksi nähneet, ja kirkkain silmin hokevat:"Älkää jättäkö nseurakunnankokoustanne, niinkuin joillakin on tapana"...Uskovien yhteydestä jankutetaan...Ei ole kiva mennä sellaisiin paikkoihin, joissa tuntee olevansa ei-toivottu henkilö...Tiedän oman syntisyyteni kovin hyvin...Ei ole mitään halua mennä tyrkylle, että ne jotka tuntevat itsensä paremmiksi, sen vielä pyrkivät eri tavoin osoittamaan...
vointeja sinulle.terv.janos
vihaa sitä saa tuntea päivittäin ja eikä tarvitse kotoa kauemmaksi lähteä.
Risti se on ristollakin ja onhan niitä ollut.
Eipä ole helppoa taistella syntien kanssa.
Eikö se niin ole?
on näytettävänä kunnon "tavaraa" että johan on
ettei uskovaiset lankea?
Saatana lykkää myrkkyä mieleen ja ellei olisi armoa joka on lääke saatanan myrkyille, emme kestäisi.
Noita samoja asioita minäkin vihaan ja synti on sellainen jota vihaan myös ja tunnen vihaa itseäni kohtaan koska luonto taipuvainen synneille.
Tiedän ikävän hyvin, että niihin, jotka niin mielellään lyövät lyötyä, pitäisi suhtautua Kristuksen esimerkin mukaisesti...Kun ajattelee millaisessta tilanteessa Jeesus Nasaretilainen sanoi sanat:"Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät"...Tulee mieleen, että Mestari toimi ko.tavalla juuri siksi, että minunlaisellani ei siihen ole voimia???
Kun tuossa keväällä soitin eräälle"veljelle",jonka taholta niitä lyötejä myös aikoinaan sateli...Pyysin omasta puolestani anteeksi, eli tarjosin ns.sovinnon kättä.Hän kutakuinkin sylki siihen kädelle...Masennus on kova, ja voimat loppu...100% Elävältä Sanalta tuntuu Matt.23:13
"Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä"...
Miettiä sopii, jos Jeesus kävisi vilkaisemassa tätä touhua, kuten n.2000v.sitten...Menisikö Hän sinne, missä on viimeisen päälle prameissa temppeleissä yms.saalemeissa ihmisiä hienoissa puvuissaan...mersu, volvo, tai audi tms.menopeli kulkuvälineenä...Vai olisi mahdollista, että Hän menisikin sinne, missä on yhteiskunnan takapihalle joutuneita, ja uskovien tuomitsemia, sekä hyljeksimiä, syrjäytyneitä,moniongelmaisia, kärsiviä ihmisiä vailla auttavaa kättä???
Olisiko sittenkin niin, että ihmismielipiteistä huolimatta Herran Jeesuksen arpiset rakastavat kädet ojentuvat juuri näitä ihmisiä kohti???
Vointeja.terv.janos
Ajelevat mersuilla jne..
Jeesus sanoo meille että älkää olko ihmisten orjia ts. tulee noudattaa sanaa niin saa pitää vapautensa eikä joudu ihmisten orjuuttamaksi.
Jos sinulla on rahaa kyllä kelpaat joukkoon mutta rahatonna olet arvoa vailla oleva nurkissa luuhaava kollikissa.
Niinpä, monilla Luterilaislahkon papeilla on niin kovat liksat ja menopelit, että papeiksi on pyrkimässä toisinuskovat vastoin omia uskomuksiaan. Kyllä raha kelpaa. Raha se on mikä Luterilaisilla puhuu, valtavat kirkon omaisuudet yms. Lahkojen lahko.
Olen ymmälläni. En ymmärrä niiden ihmisten käytöstä, jotka lyövät sinua. Minä näen itseni niin kurjana, että minulla ei ole varaa mennä ketään lyömään Raamatulla päähän. Kun näkee itsensä armahdettuna syntisenä, niin näkee myöskin toiset uskovaiset samanlaisina. Me kaikki hairahdumme ja en uskalla edes ajatella, että olisin parempi kuin toinen. Uskonelämäni alussa luulin olevani parempi kuin olin. Nyt on Jumala kaikessa rakkaudessaan näyttänyt, että minussa itsessäni ei ole mitään hyvää. Nyt en voi kuin luottaa Jumalan armoon Jeesuksessa Kristuksessa. Minulla ei ole mitään muuta toivoa kuin Jeesus.
Sen takia minusta tuntuu kauhealta se kohtelu, mitä olet saanut uskovaisilta ihmisiltä. Minä en voisi kuvitella kohtelevani ketään ihmistä tuolla tavalla. Kun kirjoitin vihastani, tarkoitin ihmisten tekoja toisia kohtaan. Varsinkin silloin suutun, kun kohtelu on raakaa lapsia tai eläimiä kohtaan.
Minä olen yrittänyt kohdella toisia niinkuin toivoisin itseäni kohdeltavan. Enkä todella halua, että joku haukkuisi tai löisi minua nyrkein tai sanoin. Tiedän kuitenkin sen, että minussa ei ole voimaa siihen, mutta uskon, että Jeesus auttaa, kun pyydän Häneltä apua. Minä olen pyytänyt, että Jeesus opettaisi minua rakastamaan lähimmäistä kuin itseänikin. Minusta tuntuu, että pystyn paremmin rakastamaan lähimmäistäni kuin itseäni. Niin syvää itseinhoni on ollut. Ehkä siitä on hävinnyt osa pois, kun olen pyytänyt anteeksi vihaani.
Olen samaa mieltä, ei ole kiva olla siellä, missä tuntee olevansa ei toivottu henkilö. En voi kuin huokaista Jumalan puoleen ja pyytää Häneltä: Anna meille rakkautta, sitä rakkautta, josta Raamatussa kirjoitetaan. Meissä sitä ei ole, mutta Jumala voi antaa, jos me häneltä sitä pyydämme.
Siunausta ja jaksamista. Olen rukoillut puolestasi, että löytäisit sellaisia lähimmäisiä, joiden kanssa on hyvä olla yhdessä. Terv. Ritva
Minun äitini vihasi minua. Minä en pystynyt olemaan koskaan hänelle mieliksi. Tein aina väärin. Kun kaaduin pienenä tyttönä, äitini löi minua. Olin turvenuija ja muita nimityksiä hän minusta käytti. Olin perheen syntipukki. Äitini paha olo johtui minusta. Olin niin hirveä lapsi. Siitä varmaan johtuu myös minun vihani itseäni kohtaan. Jeesus on parantanut minun tunteitani, joten en enää niin paljon vihaa itseäni.
Toivoisin, että voisin parantua tunne-elämältäni niin, että pystyisin hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Etten yrittäisi miellyttää äitiäni olemalla oikein kiltti tyttö. Toivoisin, että uskaltaisin olla oma itseni huolimatta vioistani tietäen, että kuitenkin Jumala rakastaa minuakin Jeesuksen työn takia. Yritän oppia hyväksymään itseni sellaisena kuin olen.
Kirkko-tai seurakuntaan katsomatta, kautta linjan näyttää olevan niin, että ne joilla on hyvä sosiaalinen asema...Jostain kumman syystä juuri nämä ovat päällepäsmäreinä hengellisissäkin kuvioissa...Jos on kyllin nöyristelevä ko.porukan edessä, voi persaukinenkin siinä ohessa mennä...Mutta kysypäs esm.50 euron lainaa tällaiselta menestyjältä...Lea Lavenin biisin sanoin:"Ei oo...ei tuu"...
Vointeja.terv.janos
Aika näyttää...Jos ei tässä ajassa...Toivottavasti tulevassa...
Vointeja sinulle.terv.janos
Kun luin sinun kertomustasi! niin mieleeni tuli monia asioita nuoruudestani, kuinka yksin ja hyljätty olin; minulla onkin paljon ehkä samanlaisia kokemuksia, kuin sinulla Ritva.
Lapsuudestani aivan pieni väläys: Meitä oli vain kaksi veljestä, ja minä olin vanhin meistä ja me oltiin puoli-veljiä,usein muistan kun nuorin veljeni sai Isältään rakkautta ja huomiota ja minä vain katselin silmät kyynelissä, että miksi minua ei kukaan edes huomaa.Minun veljeni oli aina se;mikä sai äidiltänikin suuremman huomion.
Ajattelin silloin, ja haaveilin, että kun minun Isä tulee, niin varmaankin hän on mailman ihanin ja rakastavin Isä:Nämä olivat lapsen haaveiluita.
Kuitenkin totuus oli toista, mutta siitä joskus myöhemmin sitten.Nyt vielä lapsuus aikaan, kun olin 6v vanha niin; Äitini jätti minut yhteen perheeseen,kun Isä-puoleni niin käski! ja tästä perheestä tuli minun koti noin 11-vuodeksi. Ja nämä jo vanhempi paris-kunta.
Rakastivat minua kuin omaa lastaan, rauha vain heidän muistolleen.Kun olin 15vuotias niin jätin tämän turvallisen kodin. Ja menin kylmään tuntemattomaan mailmaan, ja näin paljon kurjuutta ja yksinäisyyttä. Mutta kuitenkin varjelluin rikollisuudelta, vaikka houkutuksia oli paljon.
Ja kuitenkin tunsin, vaikken ollutkaan silloin vielä uskovainen, tunsin Jumalan huolen pidon.
Ja tänä päivänä kun muistelen näitä kaikkea.
Niin silmiini kohoaa kyyneleet; Minä olen voinut antaa anteeksi Äidilleni ja (Isälleni) vaikka hän onkin minut kieltänyt.Tänä päivänä olen Uskossa ja kolmen lapsen Isä, ja olen arvostettu rehellisenä miehenä. Mutta veljelläni on paljon sen sijan vaikeuksia elämässään; en ole katkera hänellekään vaan siunaan häntä. Yhden asian vain olen tullut huomaamaan ja olen kohtalostani kiitollinen Jumalle! Opin rakastamaan huono-osaisiakin. siunausta sinullekin Ritva. tvo Ola
Kuule kun selailin noita viestejä; niin aloin funtsimaan sinun maailmaasi! Sanoit aikaisemmin, että olet Muusikko. Ja ,että soittelet vieläkin-
kapakoissa, minäkin olen musikaalinen, mutta vain lauleskelen enimmäkseen. Ja meidän luonteeseen kuuluu,siis sinun ja minun, että me haavoitumme herkästi.Onko tosiaankin näin, että uskovaiset ovat sinua yrmineet? kuullostaa jotenkin ilkeältä. Synnin voi tuomita, muttei ihmistä veljeni, Minä ainakin rakastan sinua Jumalan luomana, ja toivonkin, että löydät (Jumalan hengen kanssa)yhteisen sävelen. Joka voi sinunkin sielusi täyttää rakkaudellaan!Saakoon Herra antaa sullen veljeni -
tästä lähtien ilo-säveliä. tvo Ola
Kiitos kirjoituksestasi. Minäkin annoin äidilleni kaikki anteeksi, kun tulin uskoon. Olen saanut tietää myöhemmin äidin elämästä asioita, joiden kautta ymmärrän hänen kylmyyttään paremmin. Hänkin kasvoi vihan alla lapsuutensa. Kun hän kuoli, olin onnellinen, että hän oli löytänyt Jeesuksen elämäänsä.
Se, minkä on kokenut lapsuudessa, vaikuttaa elämässämme. Minäkään en halua kostaa kenellekkään niitä tekoja, mitä minulle tehtiin. Haluaisin rakastaa ihmisiä ja olla heille hyvä. Joskus minusta tuntuu, että minulla on iso monttu sydämessäni, joka huutaa rakkautta, sitä rakkautta, mitä en saanut lapsuudessa. Tiedän, että ainoastaan Jumala voi sen tyhjyyden täyttää. Minä myös olen ajatellut, että Jumala suojeli minua, ennenkuin tulin uskoon. Yritin kerran itsemurhaakin, kun koin niin voimakkaasti, että kukaan ei minusta välitä. En tuntenut vielä Jeesusta, joka rakasti minuakin niin paljon, että kantoi minun kaikki syntini ristillä, että minä saisin elämän.
Joskus olen ajatellut, kuinka Jumala voi kääntää sen, mitä olemme kokeneet elämässämme, hyväksi. Itse haluaisin viedä rakkautta sinne, missä on vihaa, toivoa sinne, missä on toivottomuutta.
Jumalan siunausta sinulle ja perheellesi.
Jep, asia on juuri noin.Juuri se tuntuu olevan suunnaton malka silmässäni, että käyn silloin tällöin ihan tavallisella keikalla, tosin töitä on nykyään hyvin harvoin.Teen ns.freelancer-pohjalta nykyisin...Keväällä vapaakirkossa kokouksen jälkeen juttelin erään romanin kanssa, että soitan.No hän sitten lauleskeli ja soitteli kitaraa...Olihan ne biisit harmonikkani sisällä, ja ko.henkilö toisen romanin kanssa ihastelivat:"Hei toihan onkin tosi hyvä juttu"!Ottivat puhelinnumeroni ylös, jne...Viikkoa myöhemmin mieli oli 100% muuttunut...Tuli epämääräisiä selityksiä"omista harjoituksista".Kitaristia kuulemma myöhemmin harkitaan...Toin esiin sen, että soitan myös kitaraa...Sanon suomen kielellä:"Paskat"...Ei kaivattu eikä kelpuutettu soitannollisia palveluksiani...Oletan ettei soittotaidon puute ainakaan pitänyt olla esteenä...Koska soitan ilman koulutusta useampaa instrumenttia keikkakelpoisesti, olen katsonut, että kyseessä on lahja Jumalalta, Valkeuksien Isältä...Jolta jokainen hyvä anti ja täydellinen lahja tulee...
Olen kuitenkin todennut:"Ei tupata kun ei tykätä"...Soitan siellä, mihin otetaan vastaan...
Vointeja.terv.janos
Älä veljeni lannistu! kyllä se sinullekin vielä latu aukeaa.Se on kuule tää mailma niin kieroon kasvanutta, ja oman edun taisteluita.Kuule ethän tykkää pahaa jos sanon yhden asian veljeni: Minusta tuntuu, että sinä olet jotenkin lukinnut itsesi; Yhteisön ulko-puolelle.Ja kun totesit, että eivät kelpuuttaneet sinua soittamaan. Älä masennu, tämä hengellinenkin ilma-piiri on ikävä kyllä aika paljon muuttunut, monelta puuttuu ymmärrys ja rakkaus, en tarkoita, että minullakaan sitä oisi, sen enempi kuin muillakaan.
Me ihmiset olemme kyllä monta kertaa raadollisia!
Ja yksi asia kanssa, että Jumala on antanut sullen tuon lahjansa, että käyttäsit sitä hänen kunniakseen.Jeesus katsookin suoraan meidän sydämeen, ei ole niin, että mitä osaamme! vaan mitä tahdomme tehdä Herralle:Yksi tyhmä ehdotus oisi sinulle? Kuule mene Herrasi eteen ja kysy Jeesukselta rehellisesti, että osoita minulle jos syy on minussa; tai anna sitten rakkautta minulle kestää tuomitsijoita! Ja luulen veljeni, kun todella huudat sydämen tuskassa hänen puoleensa.
Jeesuksen nimessä ja veressä hän ei lapsiansa pulaan jätä.Ja vielä voit tulla minua säestämään-
kun kuljet joskus Ruotsin puolella.
Sinua siunaten veljeni: vähäinen Ola
Soittamisenlahjaa ei ole kaikille siunattu.
Sinä pääset pitkälle kun säilytät tuon nöyryytesi. Muista että voit avata päivän
sen mukaan miten valo kajastaa aamutaivaalle.
"Aamu toi ilta vei". Tai " voiko ihanammin päivän enää alkaa ". Musiikista kannattaa ottaa kaikki irti mitä se antaa. Itsekäs saa olla, se on sinun omaasi joka hetki kun soitat. Ja parasta
sielunhoitoa.
Mikä sitä koskaan tietää...PS.Olen noita juttuja lähes 20v.aikana kerinnyt sekä rukoilemaan, että pähkäilemään,sekä itkemään yltäkylläisesti...Vainoharhaiseksi en itseäni miellä...Sanotaan, että kaikki vaikuttaa kaikkeen...Pieni kotipaikkakunta, syntyperä,henkilöhistoria.jne...Niin ja ehkä se kuuluisa"kulmahampaan asento"ei miellytä...Sen olen todennut, ettei kannattaisi olla avoin, kun kertoo omasta elämästään, mikä sinänsä on omituista...En kuitenkaan halua vetää mitään roolia, olen oma itseni...Eräs vanhempi nainen, jota en ole milloinkaan tavannut, mutta keskustellut puhelimessa hänen kanssaan totesi keväällä soittamisista hengellisissä kuvioissa."Kun tulee aika, sinua tullaan pyytämään"...Mene ja tiedä, aika näyttää..."Kun Jumala sulkee kukaan ei avaa, kun Hän avaa kukaan ei sulje"...
Lycka Till...terv.janos
Niinhän sitä sanotaan, että"soitto on suruista tehty"...Olen joskus jolleki sanonut:"Ihmisiä voi höynäyttää korealla olemuksella ja hienoilla puheilla...mutta Jumalaa ei voi pettää ja itseensä ei kannata"...Herättää kysymyksiä Sanan kohta:"Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö Hän uskoa maan päältä"...Senkin olen huomannut, ihme kyllä, niitä"laupiaita Samarialaisia"sittenkin on olemassa...Heitä vain ei aina helposti pistä merkille, he kun ovat aika hiljaista ja vaatimatonta väkeä...
Vointeja sinulle.terv.janos
Aikanaan lapsena jo Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kastettuja ei tulisi houkutella ja viekoitella uskonnollisten yhteisöjen jäseniksi ja maksumiehiksi epäraamatullisilla uusintakasteilla. Jumalan Sana, Pyhä Raamattu tuomitsee sellaiset kasteet (Ef.4:5). Lahkojen uusintakasteita tulee katuen pyytää anteeksi Herralta. Jumalan ei tarvitse uusia tekojaan, ja joka sellaista vaatii, häpäisee puheillaan ja teoillaan itseään Golgatan Kristusta.
Efesolaiskirjeessä jota siteerasit, ei puhuta vesikasteesta sanaakaan. Siinä puhutaan yhdestä Jumalasta ja Hänen Hengestä, eli Pyhän Hengen kasteesta. Ef.4:4. Yksi ruumis ja yksi henki... Koko jakeessa ei puhuta vesikasteesta, mutta Pyhästä Hengestä useinkin.
Emme voi lukea Raamattua kuin piru, jae sieltä toinen täältä, kunhan vain tukee omia etuja.
lahkolaiset eivät peri Jumalan valtakuntaa sanoo Raamattu.
Helluntailaisten henki on perkeleen henki joka
vatkaa ja vispaa ja joka ei tokene muuta kuin nyrkiniskua.Heidät tulee tunnustaa pahat tekonsa.
että olet kiinni vääryyden siteissä ja olet täynnä katkeruuden sappea, tee siis parannus, jospa sydämesi ajatus sinulle anteeksi annetaan
En oikein tiedä kenelle tuo oli tarkoitettu, mutta minä näen seuraavaa:
Olet hiljattain lukenut apostolien teóista tapauksen, jossa noita Simon yritti hieroa erinäisiä kauppoja...huonolla menestyksellä...
Ohessa siteeraat aikaslailla suoraan Pietarin sanoja, joilla hän vastasi ko.Simonille...
On hieno asia että sinulla on intoa, ja tarmoa...Ihmisellä on pieni pää, mutta sinne mahtuu kaikenlaista...Kaikki ei aina välttämättä ole profetiaa...Se on se ihmisen oma sielumaailmakin monenmoista täynnä...
"Koettele kaikki ja pidä se mikä on hyvä".
terv.janos
"profetiasi" meni huti. En keksi millään mistä olisin katkera, mutta sinä varmaan kerrot sen minulle. Ehkä tulkitsit näkemäsi hieman väärin, mutta eiköhän se joku kerta ala mennä kohdalleenkin, eikun lisää harjoitusta vain.
http://www.radikaali.net/yhteiso/keskustelualue.html?a=6&v=9758
uudessatestamentissa he uskoivat kuten luterilaiset tunnustavat uskovat.
Niin että usko liittyessä kasteeseen tekee autuaaksi onhan Kristus vahvistanut kasteen verellään ja käskenyt kastaa lapsetkin että
hekin kasteessa ja kasteen kautta pääsisivät
elämään Jumalan lapsina.
Lahkolaisilla on vastakkaiset käsitykset kasteesta kun verrataan apostoliseen aikaan.
Sanoppa nyt, että missä kohtaa Raamattua käsketään kastaa lapsia.
"Niin että usko liittyessä kasteeseen tekee autuaaksi onhan Kristus vahvistanut kasteen verellään ja käskenyt kastaa lapsetkin että
hekin kasteessa ja kasteen kautta pääsisivät
elämään Jumalan lapsina."
Kasteeseen kyllä liittyy usko, mutta ne ovat erillisiä asioita, eivätkä yhtä. Raamatussa puhutaan kasteesta ja uskosta erillisinä asioina
>>Kirjoitat-
>>onhan Kristus vahvistanut kasteen verellään ja käskenyt kastaa lapsetkin että
hekin kasteessa ja kasteen kautta pääsisivät
elämään Jumalan lapsina.
Uudelleen kastetta voi pyytää anteeksi ja saada palata armoon. Näin näyttää moni tehneen.
lahkohenget eivät ymmärrä Jeesusta joka sanoo
lasten olevan kelvollisia kasteelle.Heillä on usko.
Perhekuntien kasteessa kastettiin sylivauvat ja kun he eivät käyttäneet ehkäisyä kuten helluntailaiset(muutenhan sitä maailma täyttyisi, sanovat)heillä helluntailaiskäsityksien mukaan oli sylilapsia.
Johannes kastaja täytettiin jo kohdussa Pyhällä Hengellä.
Ymmärsivätkö juutalaiset lapset ympärileikattaessa?
Lahkolaisuus on peräti hyljättävä perkeleen
poppoona ja katuen ryömittävä siihen kasteeseen joka pelastaa.
Ehkäisy on synti, uudestikaste on synti, lahkoilu on synti.
Luopukaa perkeleen teoista.
Jeesus sanoi lasten kelpaavan sellaisenaan, ei vain kastettuina kelpaavina. Kaste ei pelasta vaan usko. Markuksen evankeliumin 16:ssa luvussa.
Perhekunnista puhuttaessa sanotaan heidän ottaneen sanan vastaan, ja antaneen kastaa itsensä. Ei eritelty vauvoja ja vaareja, eli jotka ottivat sanan, niin antoivat kastaa itsensä. Olet tullut tutkimuksissasi oikeaan suuntaan, mutta tutki lisää, niin asiat aukenevat.
Älä jää hyvän ruokapaikan jonoon, vaan etene, niin saat ravintoakin.
Lapsilla on perisynti eikä heitä vielä vielä keikutella lahkohengessä.
Perisynnin kadottava voima pestään pois kasteessa ja lapsi on lain syytöksiltä päässyt armovaltakuntaan uskovana jäsenenä.
Uudestisyntynyt lakiin nähden, mutta syntyä hengen kautta uudesti ylhäältä on välttämätön sitten myöhemmin.
Siis lapsella on usko ja minä uskon Kristukseen joka niin vakuuttaa mutta riivaajien lahkokuntiin en usko vaan pidän heitä pässeinä tai rottina...
Lahkolaisten usko vie hiilille ja helvetin kuumille sellaisille.
Se usko mitä he vakuuttelevat toisilleen ei ole
muuta kuin luulouskoa.Olen jo kauan tiennyt kasteeni merkityksen ja elänyt sen voimassa.
Ihminen joka elää tekemättä vääryyttä muille, tai muuten "hyvän elämän", mutta ei omaa henkilökohtaista uskoa Jeesukseen, niin tulee joutumaan kadotukseen oli kastettu tai ei. Tämän tuomitsee perisynti, mutta Jeesuksen vastaan otettua henkilökohtaisena vapahtajanaan katkaisee perisynnin.
Eihän lain tehtävänä ole tuomita, vaan paljastaa synti.
Luterilaislahko tuudittaa ihmiset väärään luuloon, että se kaste kyllä teidät pelastaa, älkää turhia hätäilkö, tehkää mitä haluatte, ja harrastamalla harrastakaa haureutta. Saatana on keksinyt oikein pätevän harhautuksen: ei hätää sinuthan on kastettu. Onneksi Luterilaisista löytyy myös niitä, jotka ovat valveutuneita ja omaavat oikeaa uskoakin joka kestää puntaroinnin tulematta liian kevyeksi todettaman. Kiitos siitä Herralle!
Kuten totesit: lapsilla on usko, ja jos omaa uskoa niin sitä ei tuomita kadotukseen, mihinkäs väliin se kaste tulikaan näillä lapsilla joita Jeesus siunasi.
vai on lahkousko niin vahvaa että se täyttää lain ja katkaisee perisynnin?
Jeesus osoittaa lahkohiippareille että lapsilla on usko.
Lahkohiipparin eivät usko eivätkä taivasta näe sanoo Raamattu.
Nyt olet lukenut omiasi.
Usko ei täytä lakia, vain Jeesus sen kykenee tekemään. Kun tulemme armon alle(otamme Jeesuksen vastaan vapahtajanamme), niin laki ei voi meitä tuomita. Olemmehan armon alla, ja armosta me olemme pelastetut, emme tekojemme vuoksi.
Lapsilla on usko(toisin en ole väittänytkään), siksi ne kelpasivat Jeesuksellekkin(ehkä puhtaimpana usko on lapsena), he eivät tarvitse kastetta kelvatakseen Jeesukselle ja taivaaseen.
lapset ja kaikki tarvitsevat kastetta.
Se on Jumalan käsky.
Missä kohtaa käsketään kastaa lapset? Uskovia kyllä monessakin, perustele väitteesi Raamatulla.
Mihin ja miten uskoivat eikö se mene perille lahkoaivoihin?
Vai sitä ollaan uskossa? Ja se kun on helppo valheeksi todistaa.
Jos et kerran pysty väitteitäsi Raamatulla perustelemaan, niin mieti että olisiko parempi olla esittämättä. Mikä sinä olet toisten uskoa puntaroimaan, uskoni kyllä kestää koettelemista, jos se on helppo valheeksi todistaa, niin anna palaa oikein urakalla. Sinun kanssai on ollut enemmänkin kärsivällisyys, kuin usko koetuksella.