Mökki rakenteilla noin vajaa 70m2, eristetään uuden okt-talon tasoisesti.
Sähköyhtiö ilmoitti liittymän hinnaksi noin 67.000€, sähkö saatavilla noin 1,3km päässä, mutta tarvitaan kuulemma uusi muuntaja. Muita liittyjiä ei ole lähitulevaisuudessakaan tulossa, joten verkkosähkön voi unohtaa.
Suunnittelen tulevaa aurinkosähköjärjestelmää.
Koko mökki varustetaan ihan normaalilla 230v jakeluverkolla ja lattialämmityskaapeleilla. Lattialämmitys on lähinnä varautumista jos oikea sähkö joskus tulisi. Takka ja sauna hoitavat lämmityksen.
Mökiin keittiöön tulee sähköliesi, jääpakastinkaappi (a ), liesituuletin, kahvinkeitin, yms. Mutta ei asiatianpesukonetta, mutta varaus laitetaan.
Tietenkin tv, stereot, kannettava tietokone, ym. laitteita käytetään. Kesällä vesipumppu, jotain sähkötyökaluja.
Riittäisiköhän tästä esim. puhtia mökin sähköistykseen:
4x300w aurinkopaneeli, yhteensä 1200w. Seinäasunnus suoraan etelään.
Victron 150/50 mppt säädin tai Tristar MPPT 60A
4x250ah agm-akku.
Victron multi plus Phoenix 24/3000/70-50 invertterilaturi.
Invertterilaturi yhdistetään suoraan noin 5kw dieselgeneraattoriin, jolla on hoidettu rakennustyöt.
Käyttö ajoittuu keväästä syksyyn. Myöhäisellä syksyllä luultavasti joutuu ajoittain käyttämään aggregaattia.
Sähköliesi saattaisi ehkä toimia kesäaikana ilman generaattoria.
Mutta riittäsiköhän esim. keväällä ylimääräistä tehoa, vaikkapa saunan lattialämmitykseen joka on 440w. Muut lattialämmityskohteet eivät tietenkään toimi, koska vaativat niin paljon tehoa, ettei puhti riitä ehkä generaattorin kanssa.
Sähköyhtiö ilmoitti liittymän hinnaksi noin 67.000€, sähkö saatavilla noin 1,3km päässä, mutta tarvitaan kuulemma uusi muuntaja. Muita liittyjiä ei ole lähitulevaisuudessakaan tulossa, joten verkkosähkön voi unohtaa.
Suunnittelen tulevaa aurinkosähköjärjestelmää.
Koko mökki varustetaan ihan normaalilla 230v jakeluverkolla ja lattialämmityskaapeleilla. Lattialämmitys on lähinnä varautumista jos oikea sähkö joskus tulisi. Takka ja sauna hoitavat lämmityksen.
Mökiin keittiöön tulee sähköliesi, jääpakastinkaappi (a ), liesituuletin, kahvinkeitin, yms. Mutta ei asiatianpesukonetta, mutta varaus laitetaan.
Tietenkin tv, stereot, kannettava tietokone, ym. laitteita käytetään. Kesällä vesipumppu, jotain sähkötyökaluja.
Riittäisiköhän tästä esim. puhtia mökin sähköistykseen:
4x300w aurinkopaneeli, yhteensä 1200w. Seinäasunnus suoraan etelään.
Victron 150/50 mppt säädin tai Tristar MPPT 60A
4x250ah agm-akku.
Victron multi plus Phoenix 24/3000/70-50 invertterilaturi.
Invertterilaturi yhdistetään suoraan noin 5kw dieselgeneraattoriin, jolla on hoidettu rakennustyöt.
Käyttö ajoittuu keväästä syksyyn. Myöhäisellä syksyllä luultavasti joutuu ajoittain käyttämään aggregaattia.
Sähköliesi saattaisi ehkä toimia kesäaikana ilman generaattoria.
Mutta riittäsiköhän esim. keväällä ylimääräistä tehoa, vaikkapa saunan lattialämmitykseen joka on 440w. Muut lattialämmityskohteet eivät tietenkään toimi, koska vaativat niin paljon tehoa, ettei puhti riitä ehkä generaattorin kanssa.
Vastaukset 37
Vanhimmat
No ainakin paneelistoa on ihan liian vähän. Ja kusto pitää olla todella järeä käyttöösi ja tulee kalliiksi. Suosittelisin vähintään 3KW paneelistoa ja 2000Ah akustoa.
Mutta oikeasti täällä ei kannata kysellä mitään. Suosittelen esimerkiksi ilmaisenergia-foorumia osoitteessa http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php
Sieltä löytyy näkemystä asiasta. Ja onhan näitä muitakin foorumeita, googlella löytyy.
Kannattaa kyllä unohtaa ainakin se sähköliesi sieltä. Ja jos rahaa on, kannattaa panostaa myös tuulienergiaan, vähän paikasta riippuen. Mutta esimerkiksi 18-metrinen masto nostaa kyllä myllyn yleensä riittävän korkealle, jotta tuottoja on odotettavissa.
Nyrkkisääntönä: tuottoa ei ole koskaan liikaa :)
Näin arvelinkin, että tehoa pitää saada lisää, pitänee varmaan jättää tuo lattialämmitys ns. kytkemättä. Lattialämmitysä voisi ehkä generaattorin avulla käyttää, mutta pidemmässä mittakaavassa se ei ole taloudellista.
Toki pienemmällä akustolla pärjää, jos sitä käyttää lähinnä muuhun kuin sähkölieteen ja lattialämmitykseen.
Sähköliesi toki toimii suoraan generaattorilla.
Pitänee laittaa kyselyä tuonne toiselle foorumille, luultavasti siellä on enemmän tietoa...ehkä jotain toteutuneitakin järjestelmiä.
Yes. Kyllä.
http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=589.195
Miten olisi kaasuliesi..? Sehän ei tarvitse sähköä.
Ei riitä aurinkosähkö sähkölieteen, eikä lattialämmityksiin, mutta laita systeemi niin että aggregaatti käynnistyy automaattisesti kun hellaa tai lattialämpöä halutaan käyttää, ja myös jos akkujen lataus liian alhainen.
Tämä oli suunnitelmissa, eli satunnainen lattialämmityksen käyttö aggregaatilta ja sähkölieden käyttö päivittäin aggregaatilta.
Tarkoituksena on rakentaa kerralla riittävän toimiva järjestelmä näin perus perheen käyttöön.
Aurinkosähköbudjettiin on hiukan varaa panostaa enemmän, koska oikea sähkö tulisi niin kalliiksi. Olimme varautuneet maksamaan sähköliittymästä jopa 10.000 euroa, mutta ihan 67.000 emme sentään voi maksaa.
Ja haluamme ettei tarvitse alkaa 12v laitteiden kanssa kikkailemaan, vaan ihan normi kodinkoneita voisi käyttää, toki energiatehokkaat mallit.
Mutta esim. jääpakastinkaappit luokassa a vievät todella vähän virtaa nykyään, pienimmät taisivat olla vain 149kw/1vuosi. Jääpakastinkaappihan on 24/7 käynnissä, joten se vie sitä sähkö ehkä eniten mökillä.
Mielestäni laskeskelin, että aurinkosähköstä kyllä riittää valaistukseen, jääkaappiin ja tv:n käytölle hyvin tuolla 1200w paneelimäärällä, vaikka aina ei aurinko täydeltä terältä paistakaan.
Led-televisiot ja led lamput ovat niin vähävirtaisia, että niiden kulutus suhteessa päivän tuottoon on vähäistä. Vesipumppu ei vuorokaudessa varmaan montaa minuttia todellisuudessa käy.
Akut paneelit olisivat 24v. Periaatteessa 4 akkua voisi kytkeä 48v.
Victronin invetterilaturissa on mielestäni tuki aggregaatin ns. automaattikäynnistykselle.
Lisäksi Victronilla saa akusta 2-3 tunnissa ladattua, kun siinä on tehokas laturi.
Eipä ollut sähköyhtiö oikein edes halukas vetämään liittymää, kun ehdotin heille 1kv tekniikkaa. Sitähän on jo muutamilla yhtiöillä käytössä...
Kyllä 1200W paneelia pitäisi riittää hyvin. Minulla on ihan vastaavanlainen järjestelmä mökillä normaali kodinkoneilla (jääkaappi D-energialuokkaa) mutta vain 500W paneeleita. Vasta myöhään syksyllä tarvitsee agregaatilla vähän latailla. Tärkeä komponentti systeemissä on akkumonitori, millä voi seurata akkujen tilannetta ja kulutusta/tuottoa. Se kannattaa hankkia ehdottomasti, muuten on ihan pihalla systeemin toiminnasta.
Victronin multiplussalla voi ohjata agregaattia kuten myös Victronin akkumonitorillakin. Jos käytät sähköhellaa agregaatilla saa Victronin käynnistämään sen myös otetun tehon perusteella (tietysti myös akkujännitteen perusteella), jonka tason voi itse ohjelmoida. Eli kun napsauttaa hellan päälle, antaa Victron käskyn käynnistää agregaatin. Sama toimii sitten kaikkien isojen sähkölaitteiden kanssa, lämmitys, klapikone, painepesuri, jne. Tehoraja kannattaa laitta hiukan suuremmaksi, kuin mitä mikroaaltouuni ottaa, ettei agre rupea käynnistämään itseään jokaisen lihapiirakan lämmityksen yhteydessä.
Victronin multiplussassa on myös toinen lähtö AC-puolelle, joka syöttää vain kun agregaatti on päällä (eli ei syötä akuilta ko. lähtöön). Sitä voi hyödyntää tarvittaessa myös johonkin.
Kun hommaat Victorinin invertteri/laturin, hanki samalla väliboxi millä saat tietokoneen siihen kiinni. Ohjelmointi on helppoa ja ohjeet hyvät. Ilman tuota ei hommista tule oikein mitään, kun perusasetukset ei riitä jos haluaa kaikkia ominaisuuksia hyödyntää.
Kiitokset asiallisesta tiedosta, hyvä kun kuulee ihan käytännön kokemuksia mökkikäytöstä suunnilleen samalaisesta järjestelmästä.
Ja kun vielä kytketään niin että, touko, kesä, heinä, elokuussa tulee akkusähköä käytettyä isompaankin kulutukseen, kun latausta on saatavilla runsaasti. Agregaatti vain suuriin kulutuksiin, ei aina edes hellan käyttöön jos akut täynnä.
Mutta jos tuo hella olisi kaasuhella, aggregaattille ei juurikaan olisi käyttöä.
Kun tuo aggregaatti tuli jo hankittua rakentamista varten, sirkkeli, betonimylly, porakone, yms. tarvitsevat virtaa. Lisäksi kun tuo naulauskoneen kompura ei lähde pikkuisella salkkuaggrella käyntiin.
Dieselaggregaatissa voi käyttää polttoöljyä, mikä on halvempaa, kuin tavallinen diesel. Aggregaatti jää jatkossa varavoimaksi ja sähköliesi toimii hyvin sillä, tosin se pitää kytkeä 1-vaiheeseen, mutta tämän hoitaa sähkömies.
5kw koneessa riittää juuri ja juuri puhtia lattialämmityksen käyttöön, mutta suunnittelimme sen käyttöä vain satunnaisesti. Lähinnä keväällä ja syksyllä, jos haluaa välillä lämpöä lattiaan.
Meillä ei olla innostuneita kaasuliedestä ja saahan sähkölieden edullisemmin.
Aggregaatti sijoitetaan äänieristettyyn koppiin, joten meluhaitta jää minimiin.
Voipi olla, että oikeaa sähköä ei tule ehkä koskaan, mutta hyvin suunniteltu aurinkosähkö riittää aika pitkälle ja varsinkin kun generaattori tukena.
Pikkukulutus, kuten valot, jääkaappi ja vastavat akuston kautta invertin kautta ja isompi gaatilla.
kun väännät sähkölieden päälle käynnistyy agrikaatti nurkan takana ja sanmmuu kun laitat levyn nollaan.
ei vaikeaa.
lataus auringosta ja isompi tasauslataus täydellä teholla agrikaatilla ja kun valmis kaatti sammuksiin.
siinä se
Nyt joulukuussa on aurinko paistanut viisitoista tuntia. Auriko on kaiken lisäksi niin matalalla, ettei paljon nouse puiden latvoja korkeammalle.
Aurinko ei riitä kuin kesällä juuri muuhun kuin valaistukseen.
Muutamia ajatuksia mitoituksesta. Kukaan yllä olevista vastaajista ei esitä numeroita.
Mitoitus on suuruusluokkahommaa, ei tarkkaa. Olennaista on että et tyhjennä akkua koska silloin se on kerrasta pilalla.
Akun kapasiteetti on Ah (siis ampeeritunti). Yhden ampeerin kuorma yhden tunnin ajan on yksi Ah. Kahden ampeerin kuorma kahden tunnin ajan on neljä Ah.
Kulutuslaitteiden teho on W (watti). Watti on V*A (voltti * ampeeri). Kulutuslaitteen kuorma yksiköllä A on teho / jännite (watti / voltti). Suuruusluokkalaskelmissa voit olettaa että akun jännite on 10V (oikeasti 11 - 14 V varaustilasta ja hetkellisestä lataustilanteesta riippuen). Kun akkua kuormittaa 100 W kuormalla niin akusta menee 100 W / 10 V = 10A. Invertterille voit olettaa hyötysuhteeksi 100% suuruusluokkalaskelmissa. 1Ah = noin 10 Wh, eli 100 Ah = noin 1 kWh.
Voit mitoittaa akustosi esim. siten että kesäaikana voit käyttää muita laitteita kuin lämmitystä tai liettä parikolme päivää kun sinulla on aggregaatti varalla.
Jos kesäaikainen vuorokausikuorma on vaikka seuraava:
jääkaappi 100W * 3 tuntia = 300 Wh = 30 Ah
valaistus 70W * 4 tuntia = 280 Wh = 28 Ah
vesipumppu 500W * 0,25 tuntia = 125 Wh = 12,5 Ah
kahvinkeitin 700 W * 0,1 tuntia * 5 kertaa = 350 Wh = 35 Ah
sekalaiset työkalut ym. 500 W * 0,5 tuntia = 250 Wh = 25 Ah
yhteensä 1305 Wh = 130,5 Ah
Voit itse lisätä esimerkkiin muut kuormat kuten vaikkapa televisio.
Akku vioittuu pysyvästi jos purat sen alle noin 30% varaustasoon. Voit suhteellisen turvallisesti purkaa akkua noin 30% eli varaustasoon 70%. Tässä on turvallisuusmarginaalia aika paljon. 130,5 Ah olisi siis 30% akun kapasiteetista. Tällä aika pienellä esimerkkikuormalla akuston minimikoko olisi siis 130,5 Ah / 0,3 = 435 Ah jos akusto mitoitetaan kestämään päivän, ja 2175 Ah jos akusto mitoitetaan kestämään viisi pilvistä päivää. Suunnittelemasi 1000 Ah akusto sopii aika hyvin tähän haarukkaan.
Täysin aurinkoisena ja pilvettömänä keskikesän päivänä voit olettaa että paneelisi tuottaa nimellistehon viisi tuntia päivässä. Suunnittelemasi 1200 W paneeli tuottaisi noin 6000 Wh eli 600 Ah. Saisit siis sellaisena päivänä karkeasti neljän päivän energiatarpeen. Silloin pelkät aurinkopaneelit riittäisivät jos on pari pilvetöntä päivää viikossa. Ihan kohtuullinen suuruusluokka.
Sitten vielä tuosta jakelujännitteestä. Oikein hyvä että suunnittelet koko jakelun 230V jännitteellä. Silloin riittää yksi jakelukaapelointi ja voit ostaa halpoja kotikäyttöön tarkoitettuja kulutuskojeita, jääkaappi, telkku ym. Voit kytkeä akuston 24 V tai 48V jännitteelle jolloin hieman vähemmän tehoa häviää kaapeleissa akustosta invertteriin.
Suosittelen vielä että asennat akuston 24 tai 48V jännitteelle koontikiskot johon kytket akuston, invertterin, laturin (jos erillisenä), paneelien säätimet, tuulivoiman ym. Pidä huolta siitä että invertterin ja akkujen välisten kaapeleiden mitat ovat tasan samanlaiset (myös samanpituiset) ettei synny akuston vinokuormitusta. Huomaat edun silloin kun sinun pitää vaihtaa akusto. Vaihto menee lennossa jos on rinnakkaiset akut tai akkuparit. Muuten joudut irroittamaan akuston kokonaan virransyötöstä joka tarkoittaa myös paneelijännitteen, tuulivoiman sekä invertterin irroittamista kokonaan sekä niiden uudelleenkytkentää joka on hankalaa. Niihin koontikiskoihin on helppo myöhemmin kytkeä ja irroitta vaikkapa tuulivoima tai lisäakusto. Koontikiskoilla vältyt siitä hankaluudesta että sinun tarvitsee kytkeä samoihin akkunapakenkiin rinnakkainen akku, tuulivoima, paneelijännite sekä invertteri. Akkunapakenkään pitäisi laittaa vain yksi kaapeli, ei useampia. Koontikiskoksi sopii hyvin ison talon maadoituskaapelin koontikisko, saa kaupasta esim. 10 mm pulteilla, 10 pulttia / kisko.
Toivottavasti tästä on jotain apua. Onnea toteutukseen.
Hienoa että on myös niitä jotka ymmärtävät näistä mitoituksista.
Lisäisin kuitenkin vielä sen, että jos käytetään VRLA syväputkausakkuja ne voidaan huoletta tyhjentään 50% lataustasoon saakka. Tosin hinnan ollessa n. 2-3 kertainen perinteisiin nesteakkuihin. Silti käyttökustannukset ovat samat sillä elinkaari pitenee.
Tähän aikaan vuodesta 1000W panelistosta saa PWM takniikalla 40Ah vuorokausi ja MPPT tekniikalla 50Ah jollei ole yhtään pilveä estämässä hajasäteilyä.
Ota sitten huomioon, ettei akun latauksen hyötysuhde ole 100% vaan huomattavasti pienempi. Eikä akun purkauksenkaan hyötysuhde ole 100%. Jos otetaan kaikki tekijät huomioon, niin pitkällä aikavälillä tarkastellen noin 50% tuotetusta energiasta saadaan sisään/ulos akusta.
Lisäksi kannattaa huomioida, että panelit antavat täyden tehon vain auringon paistaessa niihin mahdollisimman kohtisuoraan.
Kokonaishyötysuhde on 60-80% tienoolla riippuen käytettäväistä akuista, johdotuksista, lataussäätimistä, akkujen säilytyslämpötilasta, akkujen purkuasteesta sekä akkujen iästä.
Mitä tuohon tuottoon tulee on keskimäärin vuorokaudessa 20% paneleille tulevasta säteilystä hajasäteilyä. Sillä ei ole mitään merkitystä saadaanko täyttä tehoa panelistolta vaan sillä on merkitystä riittääkö panelisto kattamaan kulutuksen tietyllä aikavälillä. Tässä on hyvä käyttää viikon perioideja kun suhteutetaa kulutusta tuottoon huomioiden ettei joka viikko kelit ole sellaiset että saadaan suoraa auringonpaistetta vaan voi viikko olla myös pilvistä.
pelkkä latauksen hyötysuhde on 60-80% luokkaa.Sen päälle tulevat häviöt johdotuksissa ja laitteissa. Lisäksi akkujen ikääntyminen laskee hyötysuhdetta.
Panelin max tuoton arvioinnissa aurigon suunnalla on merkitystä. 1000W paneliston tuotto ei todellakaan ole koko aurinkoisen ajan 1000W elleivät kennot seuraa aurinkoa ja tämäkin vain kesäkuukausina. Talvella laskee huomattavasti ilmakehän vaimentaessa säteilyä homattavasti, sillä auringon ollessa alhaalla matka ilmakehän läpi moninkertaistuu.
Aika harvoin kennoja on mahdollista asentaa siten, että mahdollinen aurinko pääsee paistamaan niihin koko pivän ellei sitten asu pellon keskellä.
http://www.suntekno.fi/resources/public/tietopankki/aurinkoenergia.pdf
Ok, MPPT-säätimen hyötysuhde 95%, akku hyötysuhde 70-90%, johdotuksien hyötysuhde 95% = ~63,2-81,2% kokonaishyötysuhde joka saadaan ennen kulutuslaitteita.
Proplem my frend? Vieläkö väität ettei kokonaishyötysuhde olisi 60-80% välimaastossa?
Toinen seikka, vaikka kuinka jauhetaan huipputuotosta se ei silti vielä takaa sitä että virta riittää. Kuten jo edellä mainitsin on viikkoja jolloin tuottoa ei tule vaikka kuinka katsottaisiin PDF-filusta mihin päin panelin tulisi osoittaa. Tärkeintä on pitää huolta että ajassa X tuotetaan se mikä kulutetaan joko varmistamalla akkukapasiteetilla tai muulla tavalla. Mittakaava ja käyttöpiste määrää mikä on järkevintä. Vain idiootti katsoo huipputuottoja ymmärtämättä kokonaisuutta, mutta näitähän riittää.
Kyllä väitän. Uuden akun lataus/purku syklin hyötysuhde on tuolla tasolla, mutta akku ei ole uusi kuin paikalleen asennettaessa. Akkuja ei uusita vuosittain vaan useiden vuosien jälkeen. Uskallan väittää pitemmän ajan hyötysuhteen olevat 50% luokkaa. Sama asia on liitosten suhteen ja pieni vastuksen lisääntyminen matalilla jännitteillä pudottaa jännitettä merkittävästi.
Huipputuotoista olemme käsittääkseni samaa mieltä. Tosin niiden maksimoiminen säästää paljon rahaa, sillä ei ole mitään järkeä sijoittaa suurta määrää paneleita epäedullisesti, jos pienemmällä pinta-alalla optimaalisesti suunnattuna päästään samaan tulokseen.
Voidaanhan asiasta jossitella, jokaisella on oma tapansa kuluttaa energiat harakoille. Toiset juottaa, toiset käyttävät abikoita, toiset vain rullaa johdot nippuun ja löytyy niitäkin jotka vannovat "sokeripalaan" antamaan tukeen. Jos systeemi tehdään ihan perseelleen hyötysuhde saadaan tiputettua helposti 20%, vasemmalla kädellä PWM-säätimellä 40-60% tienoolle ja vähänkään panostamalla ja käyttämällä aikaa 60-80% hyötysuhteeseen jossa on jo liitokset huomioituna.
Motonetista tai Biltemasta haettujen perus-starttiakkujen hyötysuhde on 50-70% käyttöikä huomioituna, kun taas aurinkosähköön tarkoitettujen VRLA akkujen 70-90% käyttöikä huomioituna.
Tuoton maksimoiminen ei aina tarkoita sitä että se olisi edullisinta saati takaa että tuotto kattaa kulutuksen. Tuoton maksimoinnilla useasti päästään siihen tilanteeseen että suurin osa tuotosta menee harakoille kun akut ovat täynnä mutta taas pilvisellä säällä epäedullisesti asennettu paneli tuottaa taas paremmin jolloin yleensä latausta eniten tarvitaan varsinkin kun pilvistä/sateista keliä jatkuu pitkään.
Epäedullisesta asennustavasta huolimatta panelit silti aurinkoisella kelillä pitävät akut täynnä. Lopputulos on se ettei akkukapasiteettia tarvitse olla niin paljoa ja se on se joka oikeasti maksaa sekä aiheuttaa kustannuksia. Paneleiden elinkaaren aikana akut vaihdetaan 3-5 kertaa ja niihin hupenee n. 5-10 kertainen määrä rahaa kuin mitä panelit ovat maksaneet. Panelit ovat käytännössä "ilmaisia" verrattaessa sähkön varastoinnista aiheutuviin kustannuksiin.
Oikein mitoitetun paneliston ja akuston panelikapasiteetin kasvattaminen 15% vähentää akkukapasiteetin tarpeesta viikonloppukäyttöä ajateltaessa 25% ja pitkäaikaista käyttöä ajateltaessa 20% joka muuttaa akuston hankintakustannuksia samassa suhteessa. Tämä on merkittävä kustannussäästö pitkässä juoksussa varsinkin järjestelmissä joiden käyttö on pitkäaikaista ja tarvitaan viiden päivän akkukapasiteetti joka voidaan vähentää neljään päivään lisäämällä panelitehoa.
Näin yksinkertaisesti koko paneliston hinta saadaan säästettyä kasvattamalla panelikapasiteettia ja vähentämällä akustokapasiteettia samalla paneliston elikaaren aikana.
Yhden päivän varastoinnin muutos on saavutettavissa yksinkertaisella toimenpiteellä mutta mikäli haluaa akustoa pienentää kaksi päivää panelitehoa pitää nostaa alkuperäisestä 40% jotta päästään samaan saatavuusvarmuuteen. Se ei ole enää kustannustehokasta eikä myöskään mielekästä.
MUUTAMA OHJESÄÄNTÖ ;:
1.mökin rakenne ei kestä kylmänäpitoa jos eristyskyky ok-määräysten mukaan.
2.sähköllä 1500kwh-5000kwh/365day saatat saada kolmanneksen todellisesta vuosikulutuksestasi. tämä tarkoittaa 7-18kpl 250w panelia sekä invertterin joka kustantanee 3500-5500€.
3. lattioiden lämpimänäpito kannattaa unohtaa heti alkuunsa, tai laittaa 15mm putket jos innostut kunnolliseen lämmitykseen (keräimet etc).
mieluummin tekisin sinuna noin pieneen mökkiin puurungon rossipohjalla sekä lankkulattiat (ilman lämmityksiä).
4.pellettitakka saattaa toimia yhdelläki panelilla ok, saisit pidettyä mökkisi kuivana ja lämpimänä, sähköhellat/levyt unohtaisin sinuna heti kättelyssä, puuhella ajaa asiansa paremmin kuin nuo akkuLELUT.
5.67T€ toki saattaa raapasta, mutta laskepas mökkisi arvo sähköistettynä versus ilman... saattaa tuo sähköyhtiön hinta vielä tippua jos itse urakoittaa kaivuun axmk:lle kaappiin saakka.
6.saunan lattioita ei tarvii lämmitellä jos teet perinteisen lankkulattian sinne saunaasi. jatkuvalämmitteisellä peruskiukaalla ilma kyllä kiertää vaikka talvipakkasilla saattaa lankkukin tuntua vedon vuoksi kylmältä... sitä se mökkielämä on.
muista aina, että aurinkosähkö on ok, LISÄenergian muodossa, pääasiallisena energialähteenä nuo piikidelelut häviää helposti 6-1 vesipaneleille jne...
Siis vesipaneleillako saat telkkarin näkymään? ;))
Ei noilla vesipaneleillakaan suomen talvessa juuri mitään tee. Pelkkiä lisäenergian lähteitä. Kesällä kyllä käyttövettä lämpiää, mutta sekin vaatii pääenergianlähteen, jotta suihkuttelijoille riittäisi vettä parin päivän pilvijakson ajalle.
Mökin rakenne kyllä kestää kylmänäpitoa kunhan huolehtii asianmukaisesta ilmanvaihdosta. Tuvassa pitää olla venttiileitä ja takan/saunan hormit tulee jättää pellit auki talveksi.
Mökkiimme pääsee paistamaan aurinko ikkunoista sisään, joten sen tuottama lämpö toimii kevättalvella hyvin kosteuksia poistavana.
Mökkiin ei tullut rossipohjaa, vaan normaali betonilattia.
Sauna on mökin yhteydessä, joten sinne tuli betonilattia, joka laatoitetaan tulevana kesänä.
Talvikäyttöä ei juurikaan tule olemaan, kun ei noita lomia talviaikana paljoa ole.
Me laitemme ihan normaalin varaavan tiilitakan, jonka paikallinen muurari muuraa.
Lattiaan on laitettu sähkökaapelit, ei mitään vesikiertoista järjestelmää, eikä tullut mieleenkään sellaista laittaa.
AXMK ei kaapelia kannata vetää, koska teiden vierustaa pitkin muuntajalle tulisi matkaa noin 1,5km ja tämä on jo 400v teknisten ominaisuuksien ylärajoilla. Lisäksi sähköyhtiö voi myös kieltäytyä kytkemästä kaapelia, mikäli se ei täytä heidän vaatimuksia. Ja onhan kyseessä myös omakin turvallisuus, jos oikosulkuvirta tai jännite eivät riitä, sähkön käyttö ei ole enää turvallista. Lisäksi todella paksu kaapeli maksaa paljon, kaivuutyöt, luvitukset maanomistajilta, kaapeli/liitostarvikkeet, yms.
Aika harva tavallinen ihminen on valmis maksamaan 67.000€ sähköliittymästä, on eri juttu jos olet vaikka optiomiljonääri, niin mikäs siinä. Mutta me emme tuollaista summaa voi maksaa.
Aurinkosähkö riittää kattamaan kyllä lämmitystä lukuunottamatta tarvittavan käytön, vielä kun on aggregaatti varmistamassa sähkön saatavuuden huonommilla keleillä.
Ovatpa mökkien koot valtavia tätä nykyä, jos 70m2 on pieni mökki?. Tässä on meille tilaa enemmän kuin riittävästi.
Vietimme lapsuuden kesiä 35m2 mökissä ja hyvin mahduttiin, kun oli piha-aitta vielä.
Meillä päätettiin jo heti alkuvaiheessa se, ettei tehdä mitää suuria katettuja terasseja tilaa viemään, vaan aivan pieni sisääntulokuisti ja neliöt käytetään vain sisätiloihin. Katettuja terasseja voi tehdä sitten myöhemminkin.
mitä kaapelia verkkoyhtiö vaatii, ellei axmk4x35 riitä? 1,5km ei ole paljoa...
kupari ottaa 8 kertaisen hinnan. oikosulkuvirta ei titääkseni vaikuta kun mittarointi seinässä ???
kyllä tuollaisella 1,5-3Tkwh vuodessa tuottava panelipaketti televisiota ja valaistusta pyörittää, ympäri vuoden. saattaa vaan nuo akut kypsyä kylmässä marraskuun-maaliskuun välissä, tai sit kaivat eristetyn kuopan lämmityksellä jota niillä heikosti latautuneilla trukkiakustoilla yrität pitää lämpimänä. agrekaattia tarviit vain kevät talvella virkiistääksesi akkuja...
koeluontoisesti olen tehnyt vesi-aurinkopanelin itse, 2m2 ja sillä lämmitän lattialaattaa 10m2, pysyy aika hyvin lämpimänä huhtikuusta syyskuuhun. toimii lämpötilaerolla ilman pumppua hyvin. kesällä ei lämmitetä kun lähdössä silloin noin 72C glygoliseos.
ps. meillä mökissä ja saunassa myös laatta, ja se on aina jääkylmä, 27-32kwh vie viikonlopussa saattaa mökki ja lattiat lämpimäksi (78 28 20m2). pieni tupa meilläkin, yläkerralla...valitettavasti ilman vesikiertoa. kesällä menee käyttösähköön jne 5-10kwh per viikonloppu. joten tottumiskysymys tuo kulutus toki. kaasugrillejä ei ole, tehdään pääasiassa ruuat sähköllä ja puulla.
"oikosulkuvirta ei titääkseni vaikuta kun mittarointi seinässä ???"
Mitähän ihmettä tällä tarkoitat? -Oikosulkuvirralla on merkitystä kauimmaiseen kulutuspisteeseen asti että suojaukset toimii oikein.
Miksi miinusta...täyttä asiaa koko kirjoitus.
Annatteko miinusta kun harmittaa?
Katsos se on sellainen asia että todellisuus sattuu.
KANNATTAA LAITTAA VIELÄ TUULIVOIMAA LATTIA LÄMMITYKSEEN
" saattaa vaan nuo akut kypsyä kylmässä marraskuun-maaliskuun välissä "
Ei kypsy akut, ne ei pakkasta pelkää, niinkuin ei kypsy autojenkaan akut.
Jos panelit on kiinni piuhoissa ja kaikki toimii, akut on koko talven täydessä latauksessa. Tietenkään niitä ei saa kuluttaa tyhjiksi. Me ei oleilla talvisin mökillä, mutta senverran on käyty, että jouluna, tammikuussa, helmikuussa, pääsiäisenä akut on 100% latauksessa.
Liesi ja jääkaappi on järkevintä hoitaa kaasulla (11 kg pullot). Valaistuskin on mahdollista kaasulla. Kiinteä putkisto tehdään samalla lailla kuin sähköjohdot.
Lattialämmityksiä ei tarvita jos rakennusta ei käytetä talvella. Viileillä keleillä kamina antaa nopeasti lämpöä.
itse juuri tutkiskelin edullisinta paneekien hankintaa ja päädyin itsetekemään paneelit, ei kummoinenkaan homma tehdä itse, ei mitään rakettitiedettä edes, laatu täysin sama kuin valmiilla paneelilla ostettaessa, juotokset,pinnoitus,kaapelointi,jokainen pystyy itsekin samaan kuin tehtaalla, hyvä esimerkki nykyisestä 2016 hintatasosta on että kaupan paneeleissa 1W teho maksaa noin 5-10€ ja itse tehden 0,4-0,7€/W eli melkein 10x halvempaa ja siksi kannattaa tuplata paneelien määrä mökki ja kotikäyttöön itsetehden, eli sillä 1000W 4000€ hinnalla saa omat paneelit noin 1000W 300€ säätimet oli sitten minkälainen äly tahansa noin 13€-25€ laatikko. tuuöligeneraattorit onkin asia erikseen ja todella kallista panostaa niihin. akut on se isoin investointi kunnolliset syväpurkaus akut 200-300Ah jo törkeissä hinnoissa, joillakin auton akuilla pääsee kyllä halvemmalla mutta käyttöikä ei kovin pitkä.
Kannattaa panostaa ilmaiseen energiaan eikä mihinkään aurinkokennoihin tms kun niillä ei se energia näemmä ilmaista ole vaikka kuinka itse tekisi!
Missä niin kalliit paneelit että 5-10e/1wh? Alle euron on suomestakin jo kauan saanut jopa pienempiä 100wh paneeleita
Mitähän ihmettä tarkoittaa wh?