Miksi valtamerillä ei kaadettavia mastoja

Ihmettelijä

Miksi myrskyissä ei käytetä kaadettavia mastoja? Masto alas, sisälle ja luukut kiinni. Ajallaanhan se myrsky menee ohi.

22

473

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joutunut kokemaan

      Maston kaataminen pitäisi tehdä tosi hyvissä ajoin ja onnistuisi ehkä siltikin huonosti. Ilman mastoa (pystyssä) vene rullaisi myrskyssä niin pahoin, että Erkkikään ei sitä keikutusta kestäisi. Ojasta jouduttaisiin allikkoon.

    • makedelaa

      Saahan myrkystä tiedon jo hyvissä ajoin.

      • standup

        Aloittajalle: Luepa tuo Raisiossa kaatuneen veneen tarina, niin ymmärrät että masto pidetään pystyssä maallakin, heko, heko


      • onks tietoo?

        Kai sitä pitäis varata jo etukäteen hyvissä ajoin, mutta napata vasta paniikin iskiessä.
        Mikä ilman reseptiä saatava olis tehokkain, ettei jäis kitumaan? Makedelaa, olisko sulla itselläs tietoo?


      • Joutunut kokemaan

        Mistä? Ei meille kukaan kertonut tarkkaa myrskyn nousun aikaa ylittäessämme Atlantia. Reivaamista pähkäiltiin harvase päivä. Aina kuitenkin reivattiin liian myöhään.
        Jos tarkoitit maston kaatoa Itämeren alueella ja sisälle menoa myrskyn ohimenoa odottelemaan, osut varmuudella joka kovalle maalle tai johonkin tankkeriin.


      • Atlantin sääpalvelu
        Joutunut kokemaan kirjoitti:

        Mistä? Ei meille kukaan kertonut tarkkaa myrskyn nousun aikaa ylittäessämme Atlantia. Reivaamista pähkäiltiin harvase päivä. Aina kuitenkin reivattiin liian myöhään.
        Jos tarkoitit maston kaatoa Itämeren alueella ja sisälle menoa myrskyn ohimenoa odottelemaan, osut varmuudella joka kovalle maalle tai johonkin tankkeriin.

        Puhut nyt myrskystä vai oliko tarkoituksesi vastata makedelaan vitsiviestiin, jossa puhuttiin myrkystä? Vai tarkottiko maken delaaminen sittenkin myrskyä eikä myrkkyä??

        Jos vakavasti puhutaan, Atlantin myrskymatalien liikkeistä sai erinomaista tietoa Herb´s Netistä. Se on purjehtijoille tarkoitettu sääpalvelu, joka toimi Atlantilla päivittäin SSB-radiossa - muistaakseni jaksoluvulla 12359 kHz (kannattaa tsekata jaksoluku ja lähetysaika). Herbin sääpalvelu aitaa toimia edelleen.
        Kanadalainen Herb Hilgenberg antoi jokaiselle SSB-nettiin osallistuvalle veneelle päivittäiset tuulitiedot sekä tarvittaessa waypoint-ohjeet myrskyn välttämiseksi.
        Toinen hyvä tietolähde Atlantin ylityksillä on HF-taajuudella lähetettävät sääfaxit. Ne tulevat Bostonin kautta. Karibialla sääfaksit voi ladata New Orleansin aseman lähetyksistä. Sääfaksit voi tietysti ladata läppäriin satelliittipuhelimellakin, jos veneessä on sellainen.

        Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s keskituulta. Isoilla vesillä raja on korkeampi, 25 m/s.


      • 407
        Atlantin sääpalvelu kirjoitti:

        Puhut nyt myrskystä vai oliko tarkoituksesi vastata makedelaan vitsiviestiin, jossa puhuttiin myrkystä? Vai tarkottiko maken delaaminen sittenkin myrskyä eikä myrkkyä??

        Jos vakavasti puhutaan, Atlantin myrskymatalien liikkeistä sai erinomaista tietoa Herb´s Netistä. Se on purjehtijoille tarkoitettu sääpalvelu, joka toimi Atlantilla päivittäin SSB-radiossa - muistaakseni jaksoluvulla 12359 kHz (kannattaa tsekata jaksoluku ja lähetysaika). Herbin sääpalvelu aitaa toimia edelleen.
        Kanadalainen Herb Hilgenberg antoi jokaiselle SSB-nettiin osallistuvalle veneelle päivittäiset tuulitiedot sekä tarvittaessa waypoint-ohjeet myrskyn välttämiseksi.
        Toinen hyvä tietolähde Atlantin ylityksillä on HF-taajuudella lähetettävät sääfaxit. Ne tulevat Bostonin kautta. Karibialla sääfaksit voi ladata New Orleansin aseman lähetyksistä. Sääfaksit voi tietysti ladata läppäriin satelliittipuhelimellakin, jos veneessä on sellainen.

        Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s keskituulta. Isoilla vesillä raja on korkeampi, 25 m/s.

        Herb on ikävä kyllä lopettanut. Taisi olla viimeisia kertoja äänessä keväällä. Sy Elainen blokissa oli maininta...


      • Iridium-sääkartta
        Atlantin sääpalvelu kirjoitti:

        Puhut nyt myrskystä vai oliko tarkoituksesi vastata makedelaan vitsiviestiin, jossa puhuttiin myrkystä? Vai tarkottiko maken delaaminen sittenkin myrskyä eikä myrkkyä??

        Jos vakavasti puhutaan, Atlantin myrskymatalien liikkeistä sai erinomaista tietoa Herb´s Netistä. Se on purjehtijoille tarkoitettu sääpalvelu, joka toimi Atlantilla päivittäin SSB-radiossa - muistaakseni jaksoluvulla 12359 kHz (kannattaa tsekata jaksoluku ja lähetysaika). Herbin sääpalvelu aitaa toimia edelleen.
        Kanadalainen Herb Hilgenberg antoi jokaiselle SSB-nettiin osallistuvalle veneelle päivittäiset tuulitiedot sekä tarvittaessa waypoint-ohjeet myrskyn välttämiseksi.
        Toinen hyvä tietolähde Atlantin ylityksillä on HF-taajuudella lähetettävät sääfaxit. Ne tulevat Bostonin kautta. Karibialla sääfaksit voi ladata New Orleansin aseman lähetyksistä. Sääfaksit voi tietysti ladata läppäriin satelliittipuhelimellakin, jos veneessä on sellainen.

        Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s keskituulta. Isoilla vesillä raja on korkeampi, 25 m/s.

        Ei sääfakseja kannata satelliittipuhelimella ladata, hyvin kompressoidut GRIB-sääkartat (tuuli, isobarit, sade ja tarvittaessa aaltokin 1-7 vrk aikasarjoina) tulevat paljon vähemmällä ajalla ja antavat sään kehityksestä täsmällisemmän kuvan kuin vanhat sääfaksit.


    • Vanha konsti

      Purjelaivakaudella tehtiinkin vähän aloittajan ehdottaman kaltaisia temppuja; Prammitangot saatettiin ottaa merellä alas myrkyisiä seutuja lähestyttäessä takilan madaltamiseksi (esim. Cap Hornin kiertoa varten. Ja jos termit on hukassa, niin purjelaivan masto koostuu tyypillisesti kolmesta osasta, joista prammitanko on se ylin). Tyynemmille vesille päästyä laitettiin miehistö taas kokamaan takila alkuperäiseen kokoonsa. Wanhasta kirjallisuudesta löytyy tarinoita tästä.

      • 1ooooooooooooooooooo

        Mainitse muutama teos Wanhasta kirjallisuudesta kyseisestä aiheesta.


      • 1ooooooooooooooooooo kirjoitti:

        Mainitse muutama teos Wanhasta kirjallisuudesta kyseisestä aiheesta.

        Ei tarinaa vaan faktaa:

        Suomalainen Meri-sanakirja,
        kirjoittanut Albin Stjerncreutz,
        Överstiluutnantti ja Ritari.
        Painettu Helsingissä,
        Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,
        1863.


      • 19+20
        1ooooooooooooooooooo kirjoitti:

        Mainitse muutama teos Wanhasta kirjallisuudesta kyseisestä aiheesta.

        Richard Henry Dana: Kaksi vuotta keulan puolella. Todellinen klassikko!


    • 5+9

      Mitä etua maston laskemisesta olisi, kyllähän masto pysyy pystyssä ilman purjeita, ja purjeeksi myrskyfokka niin vene vakautuu enemmän mahdollistaen myrskyssä purjehtimisenkin? Ilman mastoa veneen liikkeet olisivat paljon rajumpia ja epämukavampia.

      • tjaahas

        en minäkään ymmärrä, miksi masto pitäisi laskea. rätit alas, porukka sisään, luukut kiinni - masto pystyssä. Usein siellä maston huipussa on kuitenkin tärkeitä laitteita, joiden paikka on nimenomaan mahdollisimman korkealla. Tuntuisi hyvin hankalalta, että myrskyä ennakoidessa pitäisi laskea masto, todennäköisesti aika kuoppaisissa oloissa, miten siitä suoriudutaan turvallisesti ja miten masto saadaan tukevasti lepäämään, ilman että aiheutuu vaaratilanteita, ja ylipäänsä ettei riki vahingoitu tai jää löysänä heilumaan ja hakkaamaan jne... en kyllä äkkiseltään näe, miten homma onnistuisi helposti, nopeasti ja turvallisesti, mutta en onneksi näe tarvettakaan koko proseduurille!


      • pystyssä...
        tjaahas kirjoitti:

        en minäkään ymmärrä, miksi masto pitäisi laskea. rätit alas, porukka sisään, luukut kiinni - masto pystyssä. Usein siellä maston huipussa on kuitenkin tärkeitä laitteita, joiden paikka on nimenomaan mahdollisimman korkealla. Tuntuisi hyvin hankalalta, että myrskyä ennakoidessa pitäisi laskea masto, todennäköisesti aika kuoppaisissa oloissa, miten siitä suoriudutaan turvallisesti ja miten masto saadaan tukevasti lepäämään, ilman että aiheutuu vaaratilanteita, ja ylipäänsä ettei riki vahingoitu tai jää löysänä heilumaan ja hakkaamaan jne... en kyllä äkkiseltään näe, miten homma onnistuisi helposti, nopeasti ja turvallisesti, mutta en onneksi näe tarvettakaan koko proseduurille!

        Viimeiseen lauseeseen tiivistyi koko juttu. Miksi helvetissä masto pitäisi myrskyssäkään laskea. Sen vehkeen on nimenomaan tarkoitus pysyä pystyssä, kuten muutenkin elämässä.


    • -myrskymasto-

      Jospa avomeriveneessä olisi laskettava masto silläviisiin että se laskettaisiin vesirajan yläpuolelle ulottuvan putken kautta sojottamaan alaspäin. Vantit jäisivät sykkyrään kannelle. Ainakin alimmaisiin Taavetteihin asti mastoa voisi laskea.
      Ylösnosto tapahtuisi sitten jollain käsikäyttöisen ratas- tai hydraulisysteemin kanssa.
      Kun masto roikkuisi alla ei vene rullaisi myrskyssäkään.

      Minä olen perunankasvattaja Savukoskelta ja siten oppinut ratkaisemaan hankalia kysymyksiä.

      • Pystyyn noussut

        Kun masto viritetään kannelle tai kölin päälle, kohdistuu vantteihin ja staageihin kovat voimat. Vantit eivät paljon käsivoimin liikahda. Itse masto on varsin velttoa tavaraa, jos vantit löysätään. Kevytkin merenkäynti kaataa tai nyrjähdyttää löysän maston. Edes hirmumyrsky ei kaada oikein viritettyä mastoa tai venettäkään ilman purjeita. Iso murtuva aalto sen sijaan kaataa veneen riippumatta siitä miten masto veneessä seisoo. Purjevene nousee toki pystyyn kaatumisensa jälkeen, paitsi monirunkoiset. Jatka kuitenkin mietiskelyäsi, eihän sitä koskaan tiedä, mitä on vielä keksimättä.


      • Vähän purjehtinutkin
        Pystyyn noussut kirjoitti:

        Kun masto viritetään kannelle tai kölin päälle, kohdistuu vantteihin ja staageihin kovat voimat. Vantit eivät paljon käsivoimin liikahda. Itse masto on varsin velttoa tavaraa, jos vantit löysätään. Kevytkin merenkäynti kaataa tai nyrjähdyttää löysän maston. Edes hirmumyrsky ei kaada oikein viritettyä mastoa tai venettäkään ilman purjeita. Iso murtuva aalto sen sijaan kaataa veneen riippumatta siitä miten masto veneessä seisoo. Purjevene nousee toki pystyyn kaatumisensa jälkeen, paitsi monirunkoiset. Jatka kuitenkin mietiskelyäsi, eihän sitä koskaan tiedä, mitä on vielä keksimättä.

        Pystyssäolevalla painavalla mastolla on kyky vastustaa äkillisiä liikkeitä. Tämä ominaisuus lisää ainakin pienepien alusten turvallisuutta, koska murtuvan aallon aiheuttamat suihkuvirtaukset eivät ehdi kaatamaan tai heittämään ympäri poikittain mahdollisesti joutunutta venettä.


      • hitausmomentti..
        Vähän purjehtinutkin kirjoitti:

        Pystyssäolevalla painavalla mastolla on kyky vastustaa äkillisiä liikkeitä. Tämä ominaisuus lisää ainakin pienepien alusten turvallisuutta, koska murtuvan aallon aiheuttamat suihkuvirtaukset eivät ehdi kaatamaan tai heittämään ympäri poikittain mahdollisesti joutunutta venettä.

        Juuri näin. Kysymys on hitausmomentista. Nuoralla kävelijä käyttää pitkää keppiä tasapainon säilyttämiseen. Taitoluistelija kiihdyttää piruetin nopeutta nostamalla levitetyt yläraajansa pystyyn. Mastonsa menettänyt purjevene alkaa kieppua allokossa ja altistuu ympärimenoille - se on todettu sekä käytännössä että allaskokeissa (ks. Marchaj: Seaworthiness, the forgotten factor).


    • jou1

      "Miksi myrskyissä ei käytetä kaadettavia mastoja? Masto alas, sisälle ja luukut kiinni. Ajallaanhan se myrsky menee ohi. "

      Takila toimii tuulipintana kun rapakolla vipataan ajoankkuri parisadanmetrin köydellä .
      Jos ajelehdit ilman sitä olet kusessa koska keula ei pysy vastatuulessa mainingin pohjalla. ( ja toivotaan ettei tankkeri aja yhdistelmän päälle ). Toimii.

      • rapakon kurahousulle

        Nimimerkki jou1, onko sinulla paljonkin omaa kokemusta ajoankkureiden "vippaamisista rapakolla"?

        Jos meitä kaikkia kokeneemman purjehtijan ohjeet myrskyistä selviämiseksi kiinnostavat, Yachting World -lehdessä julkaistaan Skip Novakin artikkelisarjaa "Storm Sailing Techniques". Juuri ilmestyneessä YW:n tammikuun 2014 numerossa on osa 4; "Heaving to".


    • seppomartti

      Die Yacht tutki piihin ajettua Bavaria 34:ää 7-8 Bf tuulessa. Ajautumissuunta ja nopeus sekä maston heilunta mitattiin eri purjekombinaatioilla. Samassa yhteydessä kokeiltiin ajoankkuria keulasta ja perästä roikotettuna. Ajoankkuri osottautui täysin toimimattomaksi molemmissa tapauksissa.
      Itse kokeilin juuri Atlantilla kotimaassa myytävää ajoankkuria testatakseni voisiko sillä olla merkitystä varaohjauksena. Oli kyllä täysin merkityksetön lelu. Ainoa toistaiseksi toiminut käyttö ajoankkurille on solmita suppupää pienelle, jolloin se toimii merivesisuihkuna hieman pytsiä paremmin.
      Alkuperäinen kysymyksen asettelu on kokemusperäisesti järjetön. Maston menettäneet purjeveneet pyrkivät rullaamaan entistä pahemmin ympäri- jopa useita kertoja.
      Sääennustuksista valtamerellä yllä annetaa väärä kuva. Myrskytuuli voi olla myös paikallinen sääilmiö esim.ukkosrintamaan liittyvä tai "squall", missä tuulen nopeus voi tuplaantua ja suunta muuttua 30 astetta. Nämä paikalliset ilmiöt eivät näy missään ennustekartassa. Ja kun ne usein kohdataan yöllä niin ei ole mahdollisuuksia purjejärjestelyihin puhumattakaan takilan muutoksista. Useat reivaavat yöksi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      206
      3230
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1620
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      95
      1472
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      92
      1389
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1344
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      158
      1259
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1188
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      1019
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      932
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      47
      829
    Aihe