Miksi myrskyissä ei käytetä kaadettavia mastoja? Masto alas, sisälle ja luukut kiinni. Ajallaanhan se myrsky menee ohi.
Miksi valtamerillä ei kaadettavia mastoja
Ihmettelijä
22515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Maston kaataminen pitäisi tehdä tosi hyvissä ajoin ja onnistuisi ehkä siltikin huonosti. Ilman mastoa (pystyssä) vene rullaisi myrskyssä niin pahoin, että Erkkikään ei sitä keikutusta kestäisi. Ojasta jouduttaisiin allikkoon.
Saahan myrkystä tiedon jo hyvissä ajoin.
Aloittajalle: Luepa tuo Raisiossa kaatuneen veneen tarina, niin ymmärrät että masto pidetään pystyssä maallakin, heko, heko
Kai sitä pitäis varata jo etukäteen hyvissä ajoin, mutta napata vasta paniikin iskiessä.
Mikä ilman reseptiä saatava olis tehokkain, ettei jäis kitumaan? Makedelaa, olisko sulla itselläs tietoo?
Mistä? Ei meille kukaan kertonut tarkkaa myrskyn nousun aikaa ylittäessämme Atlantia. Reivaamista pähkäiltiin harvase päivä. Aina kuitenkin reivattiin liian myöhään.
Jos tarkoitit maston kaatoa Itämeren alueella ja sisälle menoa myrskyn ohimenoa odottelemaan, osut varmuudella joka kovalle maalle tai johonkin tankkeriin.
Puhut nyt myrskystä vai oliko tarkoituksesi vastata makedelaan vitsiviestiin, jossa puhuttiin myrkystä? Vai tarkottiko maken delaaminen sittenkin myrskyä eikä myrkkyä??
Jos vakavasti puhutaan, Atlantin myrskymatalien liikkeistä sai erinomaista tietoa Herb´s Netistä. Se on purjehtijoille tarkoitettu sääpalvelu, joka toimi Atlantilla päivittäin SSB-radiossa - muistaakseni jaksoluvulla 12359 kHz (kannattaa tsekata jaksoluku ja lähetysaika). Herbin sääpalvelu aitaa toimia edelleen.
Kanadalainen Herb Hilgenberg antoi jokaiselle SSB-nettiin osallistuvalle veneelle päivittäiset tuulitiedot sekä tarvittaessa waypoint-ohjeet myrskyn välttämiseksi.
Toinen hyvä tietolähde Atlantin ylityksillä on HF-taajuudella lähetettävät sääfaxit. Ne tulevat Bostonin kautta. Karibialla sääfaksit voi ladata New Orleansin aseman lähetyksistä. Sääfaksit voi tietysti ladata läppäriin satelliittipuhelimellakin, jos veneessä on sellainen.
Meillä myrskyn rajana pidetään 21 m/s keskituulta. Isoilla vesillä raja on korkeampi, 25 m/s.
Herb on ikävä kyllä lopettanut. Taisi olla viimeisia kertoja äänessä keväällä. Sy Elainen blokissa oli maininta...
Ei sääfakseja kannata satelliittipuhelimella ladata, hyvin kompressoidut GRIB-sääkartat (tuuli, isobarit, sade ja tarvittaessa aaltokin 1-7 vrk aikasarjoina) tulevat paljon vähemmällä ajalla ja antavat sään kehityksestä täsmällisemmän kuvan kuin vanhat sääfaksit.
Purjelaivakaudella tehtiinkin vähän aloittajan ehdottaman kaltaisia temppuja; Prammitangot saatettiin ottaa merellä alas myrkyisiä seutuja lähestyttäessä takilan madaltamiseksi (esim. Cap Hornin kiertoa varten. Ja jos termit on hukassa, niin purjelaivan masto koostuu tyypillisesti kolmesta osasta, joista prammitanko on se ylin). Tyynemmille vesille päästyä laitettiin miehistö taas kokamaan takila alkuperäiseen kokoonsa. Wanhasta kirjallisuudesta löytyy tarinoita tästä.
Mainitse muutama teos Wanhasta kirjallisuudesta kyseisestä aiheesta.
Ei tarinaa vaan faktaa:
Suomalainen Meri-sanakirja,
kirjoittanut Albin Stjerncreutz,
Överstiluutnantti ja Ritari.
Painettu Helsingissä,
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa,
1863.
Richard Henry Dana: Kaksi vuotta keulan puolella. Todellinen klassikko!
Mitä etua maston laskemisesta olisi, kyllähän masto pysyy pystyssä ilman purjeita, ja purjeeksi myrskyfokka niin vene vakautuu enemmän mahdollistaen myrskyssä purjehtimisenkin? Ilman mastoa veneen liikkeet olisivat paljon rajumpia ja epämukavampia.
en minäkään ymmärrä, miksi masto pitäisi laskea. rätit alas, porukka sisään, luukut kiinni - masto pystyssä. Usein siellä maston huipussa on kuitenkin tärkeitä laitteita, joiden paikka on nimenomaan mahdollisimman korkealla. Tuntuisi hyvin hankalalta, että myrskyä ennakoidessa pitäisi laskea masto, todennäköisesti aika kuoppaisissa oloissa, miten siitä suoriudutaan turvallisesti ja miten masto saadaan tukevasti lepäämään, ilman että aiheutuu vaaratilanteita, ja ylipäänsä ettei riki vahingoitu tai jää löysänä heilumaan ja hakkaamaan jne... en kyllä äkkiseltään näe, miten homma onnistuisi helposti, nopeasti ja turvallisesti, mutta en onneksi näe tarvettakaan koko proseduurille!
Viimeiseen lauseeseen tiivistyi koko juttu. Miksi helvetissä masto pitäisi myrskyssäkään laskea. Sen vehkeen on nimenomaan tarkoitus pysyä pystyssä, kuten muutenkin elämässä.
Jospa avomeriveneessä olisi laskettava masto silläviisiin että se laskettaisiin vesirajan yläpuolelle ulottuvan putken kautta sojottamaan alaspäin. Vantit jäisivät sykkyrään kannelle. Ainakin alimmaisiin Taavetteihin asti mastoa voisi laskea.
Ylösnosto tapahtuisi sitten jollain käsikäyttöisen ratas- tai hydraulisysteemin kanssa.
Kun masto roikkuisi alla ei vene rullaisi myrskyssäkään.
Minä olen perunankasvattaja Savukoskelta ja siten oppinut ratkaisemaan hankalia kysymyksiä.
Kun masto viritetään kannelle tai kölin päälle, kohdistuu vantteihin ja staageihin kovat voimat. Vantit eivät paljon käsivoimin liikahda. Itse masto on varsin velttoa tavaraa, jos vantit löysätään. Kevytkin merenkäynti kaataa tai nyrjähdyttää löysän maston. Edes hirmumyrsky ei kaada oikein viritettyä mastoa tai venettäkään ilman purjeita. Iso murtuva aalto sen sijaan kaataa veneen riippumatta siitä miten masto veneessä seisoo. Purjevene nousee toki pystyyn kaatumisensa jälkeen, paitsi monirunkoiset. Jatka kuitenkin mietiskelyäsi, eihän sitä koskaan tiedä, mitä on vielä keksimättä.
Pystyssäolevalla painavalla mastolla on kyky vastustaa äkillisiä liikkeitä. Tämä ominaisuus lisää ainakin pienepien alusten turvallisuutta, koska murtuvan aallon aiheuttamat suihkuvirtaukset eivät ehdi kaatamaan tai heittämään ympäri poikittain mahdollisesti joutunutta venettä.
Juuri näin. Kysymys on hitausmomentista. Nuoralla kävelijä käyttää pitkää keppiä tasapainon säilyttämiseen. Taitoluistelija kiihdyttää piruetin nopeutta nostamalla levitetyt yläraajansa pystyyn. Mastonsa menettänyt purjevene alkaa kieppua allokossa ja altistuu ympärimenoille - se on todettu sekä käytännössä että allaskokeissa (ks. Marchaj: Seaworthiness, the forgotten factor).
"Miksi myrskyissä ei käytetä kaadettavia mastoja? Masto alas, sisälle ja luukut kiinni. Ajallaanhan se myrsky menee ohi. "
Takila toimii tuulipintana kun rapakolla vipataan ajoankkuri parisadanmetrin köydellä .
Jos ajelehdit ilman sitä olet kusessa koska keula ei pysy vastatuulessa mainingin pohjalla. ( ja toivotaan ettei tankkeri aja yhdistelmän päälle ). Toimii.
Nimimerkki jou1, onko sinulla paljonkin omaa kokemusta ajoankkureiden "vippaamisista rapakolla"?
Jos meitä kaikkia kokeneemman purjehtijan ohjeet myrskyistä selviämiseksi kiinnostavat, Yachting World -lehdessä julkaistaan Skip Novakin artikkelisarjaa "Storm Sailing Techniques". Juuri ilmestyneessä YW:n tammikuun 2014 numerossa on osa 4; "Heaving to".
Die Yacht tutki piihin ajettua Bavaria 34:ää 7-8 Bf tuulessa. Ajautumissuunta ja nopeus sekä maston heilunta mitattiin eri purjekombinaatioilla. Samassa yhteydessä kokeiltiin ajoankkuria keulasta ja perästä roikotettuna. Ajoankkuri osottautui täysin toimimattomaksi molemmissa tapauksissa.
Itse kokeilin juuri Atlantilla kotimaassa myytävää ajoankkuria testatakseni voisiko sillä olla merkitystä varaohjauksena. Oli kyllä täysin merkityksetön lelu. Ainoa toistaiseksi toiminut käyttö ajoankkurille on solmita suppupää pienelle, jolloin se toimii merivesisuihkuna hieman pytsiä paremmin.
Alkuperäinen kysymyksen asettelu on kokemusperäisesti järjetön. Maston menettäneet purjeveneet pyrkivät rullaamaan entistä pahemmin ympäri- jopa useita kertoja.
Sääennustuksista valtamerellä yllä annetaa väärä kuva. Myrskytuuli voi olla myös paikallinen sääilmiö esim.ukkosrintamaan liittyvä tai "squall", missä tuulen nopeus voi tuplaantua ja suunta muuttua 30 astetta. Nämä paikalliset ilmiöt eivät näy missään ennustekartassa. Ja kun ne usein kohdataan yöllä niin ei ole mahdollisuuksia purjejärjestelyihin puhumattakaan takilan muutoksista. Useat reivaavat yöksi.