alamäkeä,se on parasta antia.
Täälläkin joku yksinäinen vassun reppana yrittää epätoivon vimmalla häiriköidä,mutta itselleen joutuu raukka vastaileen.
Täälläkin joku yksinäinen vassun reppana yrittää epätoivon vimmalla häiriköidä,mutta itselleen joutuu raukka vastaileen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Pahinta rytkyä" ei enää ole näkyvissä
19.12.2013 1:59 0
HELSINGIN SANOMAT
Kohta päättyvä vuosi on ollut euroalueelle taloudellisen vakautumisen vuosi. Pohjalla ollaan, ehkä jo noustaan.
Tänään torstaina alkavan EU-huippukokouksen tunnelmat ja teemat ovat toiset kuin pari kolme vuotta sitten pidetyissä lukuisissa talouskokouksissa: nyt suunnitellaan tulevaa – pankkiunionia – ja pahin kiire on väistynyt.
Viitisen vuotta sitten alkanut finanssikriisi eteni reaalitalouden kriisiksi ja ajoi euroalueen ahdinkoon. Osa maista ajautui hätäavun varaan ja osa avunantajiksi.
Ensimmäisenä apuohjelmansa pani hyllylle Irlanti. Takaisin maksamista riittää, mutta tästä lähtien maa aikoo hankkia tarvitsemansa rahoituksen itse. Ensi vuonna perässä seuraa Portugali.
Toisin kuin synkistelijät ennustivat, hätäapuluukulle ei ole tullut uusia maita. Viikko sitten Slovenia sai käytyä läpi pankkiensa taseet ja päätyi siihen, etteivät pankit tarvitse apua ulkomailta. Apua ne kyllä tarvitsevat, mutta Slovenia aikoo hoitaa asian itse.
Pankkikriisistä toipuva Espanja on jo saanut markkinoilta lainaa siedettävillä koroilla. Italia joutuu maksamaan kohtalaisen korkeita korkoja poliittisen järjestelmänsä heikkouden ja päätöksentekokykynsä puutteiden vuoksi.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin vuonna 2011 povaamaa Italian velkakriisiä ei kuitenkaan ole tullut. Ei myöskään sitä "pahinta rytkyä", jonka Soini näki samana vuonna Espanjan korteissa.
Soini ei ollut ainoa, joka synkisteli. Eläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Risto Murto sanoi vuonna 2011, että euron hajoamisesta "on tullut realistinen vaihtoehto".
Vuoden 2013 lopulla tilanne on rauhoittunut. Euron hajoaminen ei ole realistista. Markkinat eivät enää ole yliherkässä tilassa, jossa kriisimaita ajatellaan yhtenä blokkina. Aina tämän vuoden alkuun saakka risahdus yhdessä maassa heilautti korkoja kaikissa.
Markkinat hinnoittelevat riskit tarkasti ensimmäisen kerran euroalueen olemassaolon aikana. Sekä maiden että pankkien riskien hinnoittelu on tarkentunut.
EU:n tilastoija Eurostat on kertonut, että euroalueen kauppaylijäämä kasvaa. Erityisesti etelän euromaat ovat saaneet lisättyä vientiään. Ilmiötä selittää tuonnin vähentyminen, mutta kriisimaiden kilpailukykykin on kasvanut.
Euroalueen ongelma on ollut epätasapaino. Saksa voi hyvin: vienti vetää, ja kauppatase on ylijäämäinen. Vastaavasti etelässä on ollut alijäämää ja velkaa. Tänä vuonna Saksa on ensimmäisen kerran ottanut askelia siihen suuntaan, että maa vaikuttaa haluavan kohti tasapainoa. Uusi hallitus lupailee minimipalkkaa, eläkkeisiin tarjotaan lisää rahaa ja investointeja vauhditetaan.
Myös palkoissa on nousupainetta. Saksa näyttäisi lisäävän kotimaista kulutusta, mikä saattaa hieman tasapainottaa euroaluetta.
Silti euroalue on kaukana hyvästä iskusta. Se on jäänyt pahasti jälkeen Yhdysvaltain taloudesta, joka elpyy jo melko vakaasti.
Finanssi- ja velkakriisi on jättänyt Eurooppaan ähkyssä olevan reaalitalouden. Euroopan keskuspankki työntää talouden kitaan energiaa alhaisilla koroilla, mutta yritykset ja kotitaloudet eivät jaksa niellä. Luottamus tulevaan on yhä heikkoa, ja kotitalouksia pidättelee pelko työttömyydestä.
Vuodenvaihteen näkymät ovat kuitenkin muutamaan aiempaan vuodenvaihteeseen verrattuna lohdulliset. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että pitkästä aikaa eteenpäin näkee ja uskaltaa katsoa – rytkyjä ei ole näkyvissä.
Miksi pelle demarit rypee suossa jatkuvasti?