Luopioksi voidaan sanoa sellaista joka luopuu seurakuntansa jäsenyydestä.
Hylkäävätkö adventistisisaret ja veljet sekä adventistipait luopion niinkuin jehovan todistajien piireissä tapahtuu?
Henkilö voi päästä fyysisesti ja taloudellisesti irti adventismista mutta voiko hän päästä henkisesti irti adventismista ja irrottautua "adventtitotuudesta"?
Adventismista on henkisesti todella vaikea irrottautua ja kuvaisin sitä vertauskuvallisesti tatuoinnilla ja kuinka vaikea siitä on päästä eroon.
http://farm4.staticflickr.com/3171/2788778466_8bf5e8b13f_o.jpg
Hylkäävätkö adventistisisaret ja veljet sekä adventistipait luopion niinkuin jehovan todistajien piireissä tapahtuu?
Henkilö voi päästä fyysisesti ja taloudellisesti irti adventismista mutta voiko hän päästä henkisesti irti adventismista ja irrottautua "adventtitotuudesta"?
Adventismista on henkisesti todella vaikea irrottautua ja kuvaisin sitä vertauskuvallisesti tatuoinnilla ja kuinka vaikea siitä on päästä eroon.
http://farm4.staticflickr.com/3171/2788778466_8bf5e8b13f_o.jpg
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kiitos !
Luopioksi ei voida nimittää niitä joilla on ongelmia ryhmän toiminnassa.
Ihmisiä elää uskossa Jumalan kanssa sovussa maantieteellisistä- ja inhimillisistä syistä Uskosta luopuminen merkitsee luopiota- mutta vanhurskaat kompastelevatkin- San 24:16.
Raamatussa on kertomuksia uskon suurmiesten harha-askelista avoimesti.
Kompastukset ovat kuitenkin sen verran kamala asia että yksilö aina oppii koulussaan lite mera till- myös erehdyksien kautta, mutta ne eivät ole kevyitä asioita sillä tavalla että sellaisiin voisi heittäytyä huoletta. Niissä on aina vastoinkäymisensä ja rajoitetun rationaalisuuden tilat jotka eivät ole viihtyisiä.
Ihminen tekee uskonratkaisunsa yleensä joka päivä- ja jos taukoa tulee, niin Jumala itse puhuttelee sitten kun aika on kypsä sällin ja likan fundeeraamaan.
Ei naapurin Reiska voi koskaan ansioitua eikä kukaan seurakunnissa.
Usko on aina poikkeuksetta Jumalan Hengen työtä ja ansiota. Ylipappi enkeleineen service 24h/ vrk vuoden ympäri. Hebr kirja valkaisee Ylipapin hommia.
Adventus tarkoittaa Jeesuksen tuloa suomennettuna. On pikkusen vierasta kieltä. Siitä ei ole mitään syytä irroittautua ja mahdoton olla uuden liiton kansalainen jos irroittutuu adventista. Joka mummon joka kirkossa on oltava "adventisti" eli keksityttävä Jeesuksen tulon profetiaan ja kristologiaan. Raamattu opettaa sitä hyvin.
Allekirjoittanutkin odottaa Jeesusta kuin kuuta nousevaa, ja on vain uupumuslomilla liiallisen rehkimisen evankeliumin palveluksessa vuoksi.
On aina vuosien asia toipua uupumuksista.
Mielelläni keskustelen täällä ja vastailen-
Jumalan siunausta
Jari Laurila
Lisäys; Korjaus;
Tarkoitan että ihmisiä elää uskossa Jumalan kanssa sovussa erossa ryhmistä maantieteellisistä ja inhimillisistä syistä.
Luopio- merkitsee uskosta Jeesuksesta Kristuksesta luopumusta.
- Ei että on uupunut tai ongelmia- ristiriitoja jonkun ryhmän kanssa.
Seurakuntayhteys- ryhmä- on aina ollut uskovien tapa ja on asianmukainen ja suositeltava ja kaikin puolin hyvä.
Ihmisiä uupuu työhönsä- voi tulla ristiriitojakin aina siellä missä ihmisiä-
ja tilapäinen lepo ja voimien hakeminen on joskus joidenkin uupuneiden ratkaisu. On hiukan hankalaa olla vastaamassa odotuksiin jos ei uupumuksiltaan ja uupumusta aina seuravalta masennukselta jaksa vastata ryhmän jäsenten taikka omiin toiveisiin ja vaatimuksiin.
Erehdyksiä sattuu. Vanhurskaat nousevat jos kompastuvat: >> San 24:16.
Oppia ikä kaikki. Jaak 3.
Olen keskustelija ja opiskelen harrastuksen vuoksi- en tee tutkintoa- mutta yleissivistystä ja tietoa- ja kirjoitan kotisivujani vähitellen.
Jeesus Kristus ja hengelliset asiat ovat edelleenkin rakkaita minullekin.
Minä en ole tehnyt koskaan päätöstä uskosta luopumiseksi. Uskoon olen tullut 1990 luvulla, ja olen viimeisen päälle kunnollinen maan lakeja kunnioittava mies. Nuoruuden monenlaiset sekoilut ja harkitsemattomat temppuilut ovat kaikki viimeisetkin 25 vuoden takana, neljännes vuosisadan takana, ja nuorten käytöshäiriöt vanhenevat 5-6 vuodessa kyllä ja minunkin osaltani eivät keskusteltavissa nuoruuteen liittyvät erehdykset- temput ja tavat enää ei keskusteltavissa 20 vuoteen vanhentuneina ja juridisesti merkityksensä menettäneinä asioina. Nuorten tielle mahtuu monenlaista vastoinkäymistä joskus. Itsekin olin työnarkomaani monissa vaativissa tehtävissä ja opiskelin työn ohessa 150 opintopistettä yliopistokursseja- ja oli monia työpaikan vuoksi muuttoja ja uusia tehtäviä. Monenlaista vastoinkäymistä voi aina syntyä ahkerien ihmisten elämään. Nuorille raskasta.
Jumalan siunausta
Jari Laurila
Jari osui asian ytimeen.Luopio on se joka luopuu uskosta Jeesukseen.Ei se joka luopuu jostain lahkosta.
Hyvä Jari!
Itse olen luopunut adventismista mutta en Jeesuksesta.
Itse asiassa nyt minulla on vain ja ainoastaan Jeesus.Ilman välikäsiä.
Niinhän sinä luulet, mutta oletko niin varma, että Jeesus on samaa mieltä kanssasi?
On samaa mieltä.Kysyin ja Hän vastasi aivan selvästi.
Höpönlöpön. Jeesus ei ohjaa ihmisiä pois omasta seurakunnastaan. Voit kuvitella mitä haluat. EI muuta mitään.
Jos adventistit olisivatkin Jeesuksen seurakunta mutta kun eivät ole.Adventistiti ovat Ellen Whiten seurakunta.
Muutoinkin sinun kannattaa nimim.PYH! olla vähän varovaisempi noiden "luopio" sanojensa kanssa.Tuolla jehovantodistajien palstalla kerrotaan juuri siitä kuinka poliisi on ottanut syyniin jehovantodistajien luopiopuheet.Tutkinta on käynnissä.
Yleensä luopuva jo ennemmin hylkää meidät, jotka kuljemme seurakunnan tilaisuuksissa. Työntekijä voi käydä katsomassa, mutta yleensä ei oteta vastaan, ei vastata puhelimeen eikä avata ovia, jotta niin se käy...
Varmaan myös noin kun Annu kirjoitti.
Ja jos tuloksena on Jeesuksen hylkääminen on tilanne "luopion" kannalta huono.
Pesäeron tekeminen voi johtua eri syistä.
Joskus se tapahtuu loukkaantumisista,joskus opillisista kysymyksistä(minä kuulun näihin),joskus vain omien henkilökohtaisten asioiden solmuista johon seurakunnasta ei saa muuta apua kuin kommentin:"nosta pyrstösulat pystyyn".Ja kun sitä henkilökohtaista apua saa sitten muualta on kuvio selvä.Ihmisiähän me vain ollaan.
Hei !
Joillakin ei ole riittänyt tajua että joku voi väsyttää liiallisella ahkeruudella itsensä, uuvuttaa ja uupumusta seuraa aina masennus. Kun on patalaiska evankeliumin asioilla ja mielenkiintoa ja aikaa riittää ainoastaan ahkeran kadehtimiseen ja tuomarointiin niin taju ymmärryksen suhteen katoaa siinäkin.
On ollut koko elämä lystiä ilman ongelmia jälleen rkennus suomessa-
Joka aamu on saanyt lähteä töihin ja 20- vuotiaasta köllähtää akan viereen maata. Sitten juostaan pitkin kaupunkin akka kainalossa poikamiesten runkkujutuissa. Kerran viikossa käännytään kirkossa ja sitten onkin esimisluulojen aika jolloin nämä jotkut kuvittelevat olevansa esimiesasemassa ilman mitään informaalisuutta, vuorovaikutusta ja tilivelvollisuutta puheistaan ja toimistaan. Yhdistystoiminnassa on vain tasa-arvoisia jäseniä. Se on vapaaehtoistoimintaa.
>Pitää antaa uupuneiden levätä ja toipua. Nk. sanoin uupumus vie aina vuosia ennen kuin voi ajatella palaamista entiseen. Ei sitä patalaiska tajua.
Ei pysty toimintaan ja ei voi istua penkillä kun kukaan ei ymmärtäisi ettei toinen jaksa. Jos ei joku nyppisi hiasta niin sitten itse koko ajan vaatisi itseltään.
Liiallinen rehkiminen voi olla tuhoisaa, ja työelämässä on alan vaihto edessä uupumuksien jälkeen. Luonnollisesti aina myös turhautumiset- on seuraa mukana.
- >>>> En minä ole seurakuntalaisista enkä kirkkolaisista puhunut koskaan missään mitään. Minä en kulje seurakuntaa ja kirkkoa räksyttämässä.
Ei ole kukaan mitään lystiä järjestänyt eikä yhteyttä pitänyt. Olen antanut kyllä ymmärtää että osaan kiivetä rappuja ja osaan tehdä comebackin.
Pitää vaan hissunkissun tajuta jotakin muutakin kuin patalaiskan kääntyminen kerran viikossa katsomassa ja purkamassa ohjelma. Minulla oli monia tehtäviä joissa rehkin aamusta iltaan- tusina luottamustehtäviä- pidin puurot ja vellit omissa kupeissaan enkä ole puhunut kenenkään yksityisiä enkä toisen piirin asioita kokouspöydissä, ei ne sinne kuulu. Joka pöydässä on omat kokouksien asiakirjat ja itsenäistä valtaa äänestyslappu. Ei nuo paikat esimiespaikkoja ole suhteessa toiseen ihmiseen eikä minulla naapurustossakaan ole ainokaistakaan esimiestä ollut siiinäkään. Ei mitään mahiksi minulle esimieheksi ilman tilinauhoja, ja ei tuomariksikaan ilman virkamiesasemaa.
Itse olen kantanut vastuuni luottamustehtävissä 100% tai jättänyt vastuuni ja demokratian paikat ovat määräaikapestejä aina.
En minä ole ketään henkilökohtaisella tavalla arvostellut minnekään koskaan.
Seurakunta on suositeltava asia- tarkoituksen mukainen.
Minulle on kaikki oppi selvää mitä kirkko opettaa. Kirkko seisoo Kristus kalliolla tukevasti kaikilta osin eikä minulla ole ollut koskaan mitään vinkumista asiassa.
Jumalan siunausta
Jari Laurila
>>>Luopioksi voidaan sanoa sellaista joka luopuu seurakuntansa jäsenyydestä.
Adventtikirkko EI ole Babylon eikä sellaiseksi koskaan muutu. Siitä meillä on JUMALA ilmotus palvelijansa kautta. Sen sijaan Jumala heivaa kaikki luopiot pihalle Adventtikirkosta. Sitä odotellessa.
Millainen ilmoitus Jumalalta?Laita raamatunpaikkoja?
Kuka tämä palvelija on?Ei kai vaan Ellen White?
Kaikki adventikirkosta lähteneet ja Jeesukselle yksin elämänsä antaneet ovat onnellisia siitä että pääsivät eksytyksestä eroon.
>>>Adventtikirkko EI ole Babylon eikä sellaiseksi koskaan muutu. Siitä meillä on JUMALA ilmotus palvelijansa kautta.
Ei ihmisten tarvitse hyljeksiä ketään .. jokaisen ihmisen osa johtuu hänen suhteestaan Jumalaan. Aivan jokaisen - niin adventistin kuin adventistien mollaajienkin..
Se joka on syytön -- heittäköön ensimmäisen kiven...
Valitettavasti on monesti niin että ihmiset yrittävät tehdä itsestään parempia mollaamalla muita ihmisiä. Se seurauksena on kuitenkin vain se että heidän oman suhteensa Jumalaan kärsii ..
>>>Ei ihmisten tarvitse hyljeksiä ketään .. jokaisen ihmisen osa johtuu hänen suhteestaan Jumalaan. Aivan jokaisen - niin adventistin kuin adventistien mollaajienkin..
Se joka on syytön -- heittäköön ensimmäisen kiven...
en usko
Hei-
On ihan viisasta lakata luulemasta itseään muiden ihmisten uskon tuomariksi -päättämään "luopioista" esim.
Kaikki kakku ei ole päältä aina kaunista ja toisinpäin.
Inhimillisistä ja maantieteellisistä syistä on aina ihmisiä elänyt jossakin muualla päin kuin missä itte just prescis sillä hetkellä on. > Joh 10:16.
Teet eroa "adventismin" ja "adventtitotuuden" välillä.
> Onko viisasta asettaa Jeesus Kristus missiota ja evankeliumia- tuolla tavalla parin substantiivin tai adjektiivin varaan ?
On ihmisiä jotka pettyvät teologien ja Raamatun tuktijoiden tieteeseen kun eivät kykene ymmärtämään. Itse olen 1995 alkaen tutkinut adventtiliikkeen opion ja tiedän että asioita voi ymmärtää vasta kun aika on kypsä ja on pohjatietoa tarpeeksi, uskossa tarpeeksi pyhitystä- sillä Jumalan Henki -Jumala itse opettaa aina ja päättää missä järjestyksessä ihminen asioita ymmärtää ja mitä ymmärtää.
> Jotkut sitten rajoittavat mielessään "adventtitotuutta" johonkin määrättyyn Raamiin missä ovat turhautuneita ja ollut liian vaikeata kun pitäisi lipittää vielä linnunmaitoa kun vahvemmasta vielä ymmärräkään mitään.
"Adventismista" ei ole mitään järkevää syytä "päästä eroon."
> Miksi kristinuskon evankeliumin Jeesus Kristus missiosta pitäisi päästä eroon?
Ilm 1:7-8.
Ryhmissä ihmiset ovat niin kuin joka paikassa. Toinen tykkää toisesta ja toinen toisesta enemmän-
Ihmiset valitsevat ystävänsä ja puolisonsakin itse rakkautensa mukaan eikä tuo rakkaus aina hehku oman toiveen- jonhkun muun toiveen- taikka jonkun kolmannen spekulaatioiden ja omien ihanteiden tahdissa.
Seurakuntien ongelma on ns. "laodikean" seurakunta Ilm 3:14-20.
laodikean seurakunta on viileä.
Innottomia puhujia piisaa joilla ei mitään muuta haastetta Matt 28:18-20 ole kuin opettaa oppineita ja kaivaa lompsaa.
Harmaahapsisia uskovaisia jotka ovat elämänsä ajaneet oman perhepiirinsä ja omia etujaan, tehden aina ehtoja itsekkäästi, ryhmätyötaidoissa ei ole mitään muuta kykyä kuin itsensä viihdyttäminen. Tällaisia ihmisiä seurakunnat ovat täynnä joka paikassa. > 100% pyhittynyttä uhraavaa palvelua on hankalaa löytää kuin harvoin yksilötasolla. Nuorten rakkaudessaan palavat kompastuvat sitten näiden harmaahapsien arvovalta kysymyksiin joilla on omat suhdeverkostot ja oman perhepiirin edut ja viihdytys hyvin kunnossa aina.
Siellä missä on ihmisiä, on aina myös ristiriitoja eikä laodiekan seurakunta ole poikkeus.
Kaikkein tärkeintä on muistaa että ihmiseen ei saa koskaan katsoa.
Vain Jeesus Kristus kelpaa esimerksi poikkeuksetta, ei kukaan ihminen koskaan.
Ei naapurin Reiskaan eikä kaupan Pirkkoon eikä ainokaiseenkaan pappiin voi katsoa koskaan uskossa uskon esimerkkinä.
Jos ihminen asettaa itseään ihmisen mallin mukaan pettyy poikkeuksetta.
Sellaista ihmistä ei maa päällään kanna joka voisi tyydyttää ihmisen uskon hengelliset ja henkiset tarpeet.
Ylipappi enkeleineen on ainoa tie, muutoin nousee seinä vastaan jokaiselle;
Hebr 1:14, 8:1-2, 4:14-16, 8:10, 10:12-18.
Ryhmissä toimitaan ryhmien ehdoin; - Ollaan mukana tai ei olla mukana.
Seurakunnan -kirkon toiminta- on tarkoituksen mukainen ja oikein ja suositeltava aina. Ihminen yksinään uskossa tahtoo sammua, eli yhdessä harrastus-yhdistys-toiminnassa on hehkuttavia tekijöitä jotka kannustavat vertaistuella tietenkin.
Adventtikirkon uskon jumaluusopin perusta on tukevasti Jeesus Kristus kalliolla eikä siitä liikahda himpun vertaa koskaan. 1 Kor 3:11, Ef 1:22-23, 2:20-25, 1 Piet 2:4-6, mm.
Adventtikirkko tarjoaa jäsenilleen sellaisen ympäristön missä on Raamatun sanan auktoriteetin perusarvot kunnossa. 1 Tim 3:15, Ilm 14:12, (12:17) Ef 2:8-9, Hebr 12:14.
Jatkuu >>>>>>>>>>>>>>>
Jatkuu alla >>>>>>>>>>>>>>>>>>>
Pelastusoppi -kristinuskon perusteet ei ole kenellekään liian vaikea se selviää lukaisemalla Uuden Testamentin läpi.- Mutta usko ja pelastus riipuu kokonaan ihmisen henkilökohtaisessa uskossa Jeesukseen Kristukseen ja tuossa suorassa 24h/ vrk kuumassa linjassa Ylipappiin -omaan enkeliin- Jumalan Hengessä ja totuudessa. Tämä suhde on henkilökohtainen eikä se siedä arvostelua eikä tuomarointia sinänsä- on Ylipapin ja yksilön välinen asia. Jumalan Henki on on se joka ihmisen opettaa kaikessa yksilöllisesti.
>>>>>>>>>>>>> Ihmiselle ei toinen ihminen voi ryhtyä kaiken opettajaksi ja kasvattajaksi ja vaikka ihminen saisi aikaan oikean kokonaisen seurakunnan hän ei siitä itse ansioidu vähääkään- Jumalan Hengen työ on aina se jossa homma kuin homma pelaa. > Kukaan ei anna palaakaan ihmiselle yhdestäkään nurkasta sydämessään koska kaikki kuuluu ja pitää olla Jumalalle. Toiseen ihmiseen ei saa katsoa eikä ryhtyä "ylipapiksi" toiselle. Toiseen ihmiseen ei saa asettaa arvostelijan eikä syyttäjän asennetta taikka uskon kaikkivaltiaan papin taikka papittaren asemaan itseään, vain Jumala näkee kaiken alusta ja lopun alusta.
Seurakunta tässä on se mahdollisuus- puitteet joka ylläpitää tätä lystiä kaikkine hyvine ja varjopuolineenkin- vertaistukea jossa tietenkin ihmiset kokevat myös monenlaisia "takaiskuja" niille toiveille joita on itse asettanut. On niinkin ahkeria evankeliumin palvelijoita että uupuvat ahnehdittuaan liikaa seurakunta-yhteisön työtä ja huolia.
Tauti ei vaivaa patalaiskoja- mutta Jumalan huonetta rakennetaan heinillä, risuilla, oljilla, kullalla, hopealla ja jalokivillä ja jokainen vähäinenkin sormen nosto tässä kakussa on arvokas asia josta koostuu summana se suuri työ mitä jäsenet maallikkoina ja palkattuina ihmisinä tekevät yhteisessä vakaumus-harrastus-toiminnassa- siinä työssä minkä Jumala on antanut ihmisen suoritettavaksi Matt 28:18-20 metodeissa. Jäsenet uhraavat henkisiä, hengellisiä, teknisiä ja taloudellisia voimavarojaan yksilöllisesti jakaen voimiaan siihen pakolliseen mitä on velvollisuuksia ja jää aikaa ja voimia sitten johonkin muuhun- perhe ja työ voi paljon rajoittaa mutta ovat tärkeitä, esim. > Jokainen kannettu risu Jumalan huoneen rakennukseksi on tärkeä ja joillakin on jalokiviäkin tarjota. >>>>>>>>>>> Mutta nk. sanoin inhimillisistä ja maantieteellisistä syistä ihmisiä istuu jossakin muualla just precis sillä hetkellä missä itte minä kukin istuu- ja ei ole siitä syystä "luopio" > Joh 10:16. > Luopio luopuu Jeesuksesta Kristuksesta ja uskotaan tarkotuksella ja harkitusti. San 24:16> Vanhurskas voi kompastua, mutta jumalaton sortuu sitten lopullisesti eikä välttämättä koskaan siis ajattele uskon asioita ja Jeesusta Kristusta "adventti-totuudessa" "henkisesti" "irroittautua" "adventismista"
Jumalan Henki tavoittaa ihmisiä toisella tavalla kuin omat ennakkoluulot ja Jumalan palvelija voi olla vain Jumalan palvelija rakkaudessa, nöyryydessä, totuudessa, ahkeruudessa, asiantuntemuksessa, tunnollisuudessa, pyhityksessä, uhrautuvaisuudessa, mutta toisen ihmisen uskon elämän- ja jokaisen tarpeen tyydyttäjäksi ei ihmisestä ole koskaan- ja siksi uskossa on pakko ja ainoa mahdollisuus katsoa vain Jumalan sanan auktoritteettiin Raamattuun, taivasta kohti ja omaa napaa aina, Jeesus Kristus ainoana esimerkkinään.
Johtajaksi ei voi ryhtyä, on vain palvelua jossa vastuuta korkeintaan.
Seurakuntayhteisö -kirkko elää johon liittyy yli miljoona vuosittain uskonratkaisun tehneitä ihmisiä, ja osa poistuu luonnollisen poistuman kautta ikääntyvässä Euroopassa ja hyvää viljaa ja helvetin ruokaa kasvaa rintarinnan ajan loppuun saakka; Matt 13.
Jokainen persoona yksilö kokee oman persoonallisen henkilökohtaiset vaiheet uskossa "kasvussa" ja taantumuksissakin toisinaan, pyhittyy, uskoo ja tietää, toivoo ja ymmärtää lisää- arvot ja omatunnon asiat muuttuvat nekin tiedossa ja kokemuksessa sekä pyhityksessä, -Ihmisen pelastus ikuiseen elämään on yksilöllinen asia ja yksilöllinen vastuu ihmisellä itsellään. Toista ihmistä pitää varoa kompastuttamasta ja tuomaroimasta aina. Monien usko sammuu siihen että katsoo toiseen ihmiseen ja muodostaa ihmisestä sellaisen mikä kuuluu Ylipapille, Hebr 2:17-18.
Jeesus Kristus on se hyvä paimen; Joh 10:11-16, Matt 11:28. -ei naapurin Reiska eikä mummojen teekerhon Lissu, ei käytäväneuvoston Jussi.
Jumalan siunausta
Jari Laurila
keskustelija