Eräs elämänviisaus on se, että ennen kuin mitään lähtee arvostelemaan, se pitäisi ymmärtää. Muuten arvostelu on jokseenkin turhaa.
Ymmärtäminen ei ole aina helppoa, vaan sen eteen pitää nähdä vaivaa. Esimerkiksi ennen kuin differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen alkaa sujua leikiten, pitää matematiikkaa opiskella useampia vuosia.
Minkä tahansa asian oppiminen on vähintäänkin paljon helpompaa, jos sen todella haluaa oppia. Jos esimerkiksi Darwinin ajatuksia lukee kuin piru Raamattua, niin eivät ne oikein tahdo upota.
Uskonnon ymmärtäminen ei missään tapauksessa ole helppoa, vaan paremminkin elämän pituinen projekti. Lueskelin tuossa erään piispan ajatuksia, joka oli sitä mieltä, että esimerkiksi luomiskertomusta ei pitäisi edes lukea alle 30-vuotiaana - sen verran kypsyyttä sen ymmärtäminen vaatii.
Ymmärtäminen ei ole aina helppoa, vaan sen eteen pitää nähdä vaivaa. Esimerkiksi ennen kuin differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen alkaa sujua leikiten, pitää matematiikkaa opiskella useampia vuosia.
Minkä tahansa asian oppiminen on vähintäänkin paljon helpompaa, jos sen todella haluaa oppia. Jos esimerkiksi Darwinin ajatuksia lukee kuin piru Raamattua, niin eivät ne oikein tahdo upota.
Uskonnon ymmärtäminen ei missään tapauksessa ole helppoa, vaan paremminkin elämän pituinen projekti. Lueskelin tuossa erään piispan ajatuksia, joka oli sitä mieltä, että esimerkiksi luomiskertomusta ei pitäisi edes lukea alle 30-vuotiaana - sen verran kypsyyttä sen ymmärtäminen vaatii.
Vastaukset 15
Vanhimmat
>>Lueskelin tuossa erään piispan ajatuksia, joka oli sitä mieltä, että esimerkiksi luomiskertomusta ei pitäisi edes lukea alle 30-vuotiaana - sen verran kypsyyttä sen ymmärtäminen vaatii.
>>Minkä ikäisenä saa lukea esim. sen Raamatun jutun jossa laitetaan risuja kiimaisten naaraslampaiden eteen jotta saataisiin juovikkaita yms. karitsoita?
43. Se juttu pitää lukea 43-vuotiaana.
"Uskonnon ymmärtäminen ei missään tapauksessa ole helppoa, vaan paremminkin elämän pituinen projekti. Lueskelin tuossa erään piispan ajatuksia, joka oli sitä mieltä, että esimerkiksi luomiskertomusta ei pitäisi edes lukea alle 30-vuotiaana - sen verran kypsyyttä sen ymmärtäminen vaati"
Ensinnäkin ikä ei kerro sitä kuinka kypsä ihminen on. 40v saattaa olla mieleltään yhtä hiekkalaatikossa leluista riitelijä kuin pikkulapsikin. Eli piispa vain lokeroi, mutta ei katso ihmisiä yksilöinä - sekin on eräänlainen ymmärryksen puute. Se on myös itsetyhmistämistä tai itsensä aliarviointia jos ei edes suostu vilkaisemaan tai pohtimaan jotain asioita ennen kuin tietyn ikäisenä. Minä olen 22v ja ymmärrän ateistina hyvinkin Raamattua - siis sitä miten se vaikuttaa ihmismieleen ja miksi jotkut haluavat uskoa siihen. Toki tämäkin voidaan luetella "vääräksi" ymmärrykseksi.
"Ymmärtäminen ei ole aina helppoa, vaan sen eteen pitää nähdä vaivaa. Esimerkiksi ennen kuin differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen alkaa sujua leikiten, pitää matematiikkaa opiskella useampia vuosia."
Vakuutan että ymmärtäminen ja oppiminen ovat kaksi eri asiaa. Matematiikkaa ei suoranaisesti voi edes verrata elämäntaitoihin. Ymmärtäminen tulee ajan kanssa elämänkokemuksen mukana parhaiten, mutta määrä ei korvaa laatua.
Tuo on tuota uskovaisten mukasyvällistä hölynpölyä. Uskovainen ajattelu on filosofian alkemiaa.
Luomiskertomuksen ymmärtäminen tarvitsee vain aimoannoksen kykyä valehdella itselleen uskottavasti.
Olen huomannut saman kuin aloittaja. Siinä eläkeiän tienoilla moni mummo kääntyy entistä paljon uskonnollisemmaksi.
"Uskonnon ymmärtäminen ei missään tapauksessa ole helppoa, vaan paremminkin elämän pituinen projekti. "
Vertaatko sinä yhtä uskontoa Darwinin kirjoituksiin ja differentiaaliyhtälöiden ratkaisemiseen?
Kuinka paljon ymmärtämistä tarvitaan Aku Ankan taskukirjojen ymmärtämiseen?
Teetkö mitään eroa uskonnon ja tieteen välille?
Tuohan tarkoitti taas sitä, että pitää olla uskossa ollakseen uskossa.
>>> luomiskertomusta ei pitäisi edes lukea alle 30-vuotiaana
jouppi
>>>Eräs elämänviisaus on se, että ennen kuin mitään lähtee arvostelemaan, se pitäisi ymmärtää.>Esimerkiksi ennen kuin differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen alkaa sujua leikiten, pitää matematiikkaa opiskella useampia vuosia.>Jos esimerkiksi Darwinin ajatuksia lukee kuin piru Raamattua, niin eivät ne oikein tahdo upota.
Kerro miksi sitä ei saisi arvostella, kun joku joka ei tunne minua ollenkaan, tulee tänne kertomaan että olen matkalla helevettiin paistumaan? Olen 48 ja lukenut raamatun läpi useampaankin kertaan, sekä ennen kuin täytin 30 ja sen jälkeenkin. Miksi käsitykseni siitä ei ole muuttunut iän myötä? Vai tarkoittiko että olet ihan kiva uskova, joka ei hehkuta sillä että ei-uskovat paistuvat helevetissä?
Tekopyhää paskanjauhantaa.
Myönnettävä on, että uskonnon alueella on paljon hörhöilyä. Minuakin risoo etenkin päällekäyvä hihhulismi.
Onkin erotettava Jumalan lapset, joiden usko on sokeaa ja Jumalan aikuiset, joilla on uskon lisäksi ymmärrys.
jouppi
Ja sinä mielestäsi kuulut "sattumalta" noihin Jumalan aikuisiin, joilla on ymmärrys, vai mitä? Olipas yllättävää!
Mistä muuten Jumalan aikuinen, jolla on uskon lisäksi ymmärrys, tietää, ettei olisikin "vain" Jumalan lapsi, joiden usko on sokeaa?
(no kato kun sen vaan tietää...)
Voi teitä uskovia.
Hei, tonttu-uskovat hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
Hei, tonttu-uskovat hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
Hetken kestää elämä
ja sekin synkkä ja ikävä.
Hei, tonttu-uskovat hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
Olette te hassuja.
No mistä itse tiedät tietäväsi mitään?
"Onkin erotettava Jumalan lapset, joiden usko on sokeaa ja Jumalan aikuiset, joilla on uskon lisäksi ymmärrys. "
Mikä ymmärrys? Uskominen ei ole ymmärtämistä.
Eipäs taas vaihdeta puheenaihetta.
Minä kysyin tuossa, mistä joku voi tietää olevansa ymmärryksen omaava Jumalan aikuinen eikä sokeasti uskova Jumalan lapsi, kun molempien usko perustuu vain uskoon.
Itse en näe muuta eroa, kuin sen, että Jumalan aikuisilta puuttuu se vähäkin itsekriittisyys ja sen tilalla on suurempi ego.
"Hauska" esimerkki olisi vaikkapa Jouko Piho.