Onko totta, ettei Jehovien uskonto ja sen opit enää kiellä asepalvelusta? Onko yhteiskunta vielä huomannut tätä?
Armeijaan menon este?
Yoda
5503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ainä vahän väliä saa kuulla joitain huhuja JT:n uusista oppimuutoksista, harvoin ne pitävät paikkansa. JT ukkelit eivät saa käydä armeijaa jos sinne kutsutaan, koska tappamisen harjoitteleminen on väärin. Mutta sotapelejä ym he kyllä pelailevat innokkaasti ja katselevat sotaleffoja siinä missä muutkin tavis kansalaiset. Muistan kuinka eräs srk:n avustava palvelija kehui ilmestyskirja nyt -leffan maasta taivaaseen. Clintin pätkät ovat muuten kiellettyjen leffojen listalla, eräässä herätkää (en muista numeroa/vuotta) lehdessäkin on pilakuva clintistä ja haukutaan sen leffoja sairaiksi.Lapsille kyllä luetaan kirjani raamatunkertomuksia jossa on hirmuväkivaltaisia tarinoita. Itse ainakin pienenä pelkäsin jättiläisiä ja muita hirviöitä joilla he pelottelivat lapsia. JT-kaksinaamaisuus järkyttää!!
Sivarin ovat hallintoelimen jäsenet jo sallineet. Tieto tästä ei sitten kai ole mennyt Veikko Leinoselle saakka, joka yhä väittää, etteivät jehovantodistajat voi mennä sivariin.
>>Sivarin ovat hallintoelimen jäsenet jo sallineet.
Kun tuo jo-sanan käyttö ei anna aivan täsmällistä kuvaa oppimuutoksen historiasta, niin tässä lyhyt yhteenveto Vartiotorniseuran sodanmyönteisyydestä ja -vastaisuudesta.
Vartiotorniseuran näkemyksen mukaan armeijapalvelus taistelutilanteessakin oli hyväksyttävää, mutta vihollista ei tullut tappaa. (The Watchtower Reprints, July 1st, 1898 p. 2332 ja August 1st p. 2,345 sekä April 15th, 1903 p. 3180)
Ensimmäisen maailmansodan aikaan Rutherford kehotti raamatuntutkijoita ostamaan sotaoblikaatioita sekä rukoilemaan sotaonnea USA:n tavoitteille. Rutherfordin sotaintoilu oli monille raamatuntutkijoille liikaa ja nk. Standfasters-liike erosi Vartiotorniseurasta.
Rutherfordin oli pakko muuttaa puheitaan ja niinpä hän kehotti pyrkimään lääkintämiehiksi ja vastaaviin, taistelusta etäänpänä oleviin puuhiin. (The Watchtower Reprints, June 1st, 1918 p. 6268)
Toisen maailmansodan aikana käytäntö oli vaihteleva, eikä aivan yksiselitteistä käytäntöä ollut. Ongelmia syntyi lähinnä silloin kun vangittuina olleilla teetettiin (etäisesti)puolustuslaitokseen liittyneitä tehtäviä.
Toisen maailmansodan jälkeen tilanne kääntyi totaalikieltäytymiseksi kaikkialla. (The Watchtower February 1st 1951 p. 77)
Eli viimeisin muutos oli tosiasiassa näkemysmuutos, jolla ainoastaan palattiin vuotta 1951 edeltäneeseen tilanteeseen. Tämän oppiseikkaulun tuloksena valtava joukko nuoria miehiä istui vangittuna vuosikausia aivan turhaan neljän vuosikymmenen ajan. Hallintoelintä yritettiin painostaa haaratoimistojen taholta tuohon viimemuutokseen hyvin pitkään, eräänä vastustajana oli Ted Jaracz, sama jonka harteille on nykyään sovitettu jonkin mallin gurunviittaa.
Joissakin maissa vain asepalveluksen vaihtoehtona on yhteiskunnallinen työ, vaikkapa ojan kaivaminen tai maantienteko, joita ei edes tehdä puolustusministeriön alaisena vaan yhteiskunnan hyväksi tehtävänä yleisenä työnä, niin tilanne vastaa verojen maksamista eikä sellainen ole raamatunvastaista. Jos jonkun JT:n omatunto tämän vaihtoehdon tekemisen sallii, se on hänelle sallittua.
Suhtautumissääntöjen luominen on näissä tapauksissan niin vaikeaa, että tässä suhteessa on JT:ien nuorille miehille myönnetty omantunnonvapaus.
Arvelen, että jos nykyistä JT:t asevelvollisuudesta vapauttavaa lakia ei olisi, ja siviilipalvelus katsottaisiin laissa yhä eräänlaiseksi asepalvelukseksi ja olisi puolustusministeriön alaisuudessa, eivät JT-nuoret siihen vieläkään suostuisi.
>>Joissakin maissa vain asepalveluksen vaihtoehtona on yhteiskunnallinen työ, vaikkapa ojan kaivaminen tai maantienteko, joita ei edes tehdä puolustusministeriön alaisena vaan yhteiskunnan hyväksi tehtävänä yleisenä työnä,
Kuten aikoinaan Suomessa olisi ollut maataloustyö Karvian erityistyölaitoksessa, Sosiaali ja terveysministeriön alaisuudessa.
>> niin tilanne vastaa verojen maksamista eikä sellainen ole raamatunvastaista. Jos jonkun JT:n omatunto tämän vaihtoehdon tekemisen sallii, se on hänelle sallittua.
Näin Vartiotorniseura ajattelee asiasta nyt, mutta yli 40 vuoden oppiseikkailun ajan tilanne oli toinen ja nuoria jehovantodistajia istutettiin vuositolkulla vankiloissa, minua heidän joukossaan. Se siis oli Vartiotorniseuran mukaan raamatunvastaista neljä vuosikymmentä.
>>Suhtautumissääntöjen luominen on näissä tapauksissan niin vaikeaa, että tässä suhteessa on JT:ien nuorille miehille myönnetty omantunnonvapaus.
Olen vakuuttunut, että omantunnonvapaus on tässä asiassa ja tänään Suomessa tasan yhtä suuri kuin omana aikanani, eli pelkästään korulause. Monoa olisi tullut välittömästi jos seuran omaksumaa menettelytapaa ei olisi noudattanut. Ei siinä suhtautumissääntöjen luomisen vaikeudella ollut mitään sijaa. Useammat haaratoimistot (muistaakseni Suomenkin) kirjoittivat asiasta, mutta eivät saaneet hallintoelintä muuttamaan kantaansa. Hallintoelin äänesteli asiasta useamman vuoden, kunnes nykynäkemys voitti.
>>Arvelen, että jos nykyistä JT:t asevelvollisuudesta vapauttavaa lakia ei olisi, ja siviilipalvelus katsottaisiin laissa yhä eräänlaiseksi asepalvelukseksi ja olisi puolustusministeriön alaisuudessa, eivät JT-nuoret siihen vieläkään suostuisi.
Pelkkää sananhelinää valinnanvapauden osalta. Kyse ei tähänkään mennessä ole ollut nuorten jehovantodistajien omasta mielipiteestä, vaan Vartiotorniseuran paikallisedustajien luomasta järjestelmästä. Järjestelmästä, jonka noudattamatta jättäminen merkitsee erottamista.
Viime oppimmutoksen yhteydessä annettiin Vartiotornissa ymmärtää, että me olimme tehneet päätöksen oman omantuntomme perusteella ja ollaksemme täysin varmoja, me kieltäydyimme.
Minua yököttää tuo valehtelu. Vartiotorniseura vierittää jälleen kerran epäonnistumisensa syyn jehovantodistajien niskoille. Se osataan tehdä muissakin asioissa kuin pieleen menneissä Harmagedonennustuksissa.