300 vuotta sitten Helsinkiä kohtasi katastrofi, jollaista ei ole sen koommin nähty. Ensin rutto tappoi yli puolet kaupunkilaisista ja sitten kaupunki tuhoutui tulipalossa.
Historiallisesta tapauksesta kirjoittaa Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Martti Helminen uusimmassa Helsinki-info-tietolehtisessä. Hänen mukaansa vuosi 1713 on kaupungin historian synkintä aikaa.
Suurta Pohjan sotaa oli käyty jo vuosi kausia. Kaarle XII johti Ruotsia ja Pietari I Venäjää. Ruotsalaiset olivat kärsineet vuonna 1709 tappion Pultavan taistelussa, ja venäläiset suuntasivat kohti Suomea ja Baltiaa. Helsinkiin tulvi pakolaisia Liivinmaalta. Pakolaiset toivat mukanaan ruton.
- Yli puolet kaupunkilaisista menehtyi. Heidät haudattiin silloisen kaupungin ulkopuolelle, osin Vanhan Kirkkopuiston alueelle, jota helsinkiläiset yhä kutsuvat Ruttopuistoksi, Helminen kirjoittaa.
Helsinki ei ollut tuolloin iso kaupunki. Asukasluku oli vain muutaman tuhannen paikkeilla.
Toukokuussa 1713 venäläisiä nousi maihin Hietalahdessa. Puolustajien asema oli tukala he päättivät perääntyä. Helsinki sytytettiin tuleen. Helmisen mukaan itse Pietari Suuri seurasi Helsingin paloa - kaupunki paloi maan tasalle. Helminen muistuttaa, että sen jälkeen kaupunki ei ole tuhoutunut niin täydellisesti.
Suomessa alkoi venäläismiehitys, jota kutsutaan ison vihan ajaksi. Se kesti vuoteen 1721 eli Uudenkaupungin rauhan solmimiseen asti.
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288635361273.html
Tahdommeko taas samaa?
Historiallisesta tapauksesta kirjoittaa Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Martti Helminen uusimmassa Helsinki-info-tietolehtisessä. Hänen mukaansa vuosi 1713 on kaupungin historian synkintä aikaa.
Suurta Pohjan sotaa oli käyty jo vuosi kausia. Kaarle XII johti Ruotsia ja Pietari I Venäjää. Ruotsalaiset olivat kärsineet vuonna 1709 tappion Pultavan taistelussa, ja venäläiset suuntasivat kohti Suomea ja Baltiaa. Helsinkiin tulvi pakolaisia Liivinmaalta. Pakolaiset toivat mukanaan ruton.
- Yli puolet kaupunkilaisista menehtyi. Heidät haudattiin silloisen kaupungin ulkopuolelle, osin Vanhan Kirkkopuiston alueelle, jota helsinkiläiset yhä kutsuvat Ruttopuistoksi, Helminen kirjoittaa.
Helsinki ei ollut tuolloin iso kaupunki. Asukasluku oli vain muutaman tuhannen paikkeilla.
Toukokuussa 1713 venäläisiä nousi maihin Hietalahdessa. Puolustajien asema oli tukala he päättivät perääntyä. Helsinki sytytettiin tuleen. Helmisen mukaan itse Pietari Suuri seurasi Helsingin paloa - kaupunki paloi maan tasalle. Helminen muistuttaa, että sen jälkeen kaupunki ei ole tuhoutunut niin täydellisesti.
Suomessa alkoi venäläismiehitys, jota kutsutaan ison vihan ajaksi. Se kesti vuoteen 1721 eli Uudenkaupungin rauhan solmimiseen asti.
http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-1288635361273.html
Tahdommeko taas samaa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Paras ratkaisu olisi jos Lambedusasta perustettaisiin itsenäinen Bantustan.
Suomesta aikoinaan kokonaan. Niin hyvin, ettei lapsia enää rokoteta polion varalta.
Maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat tuoneet polion takaisin, ja odotettavissa on tuhansien lapsihalvauksen runtelemien lasten suma.
Tämä siksi, koska joku jätti portin auki.
että aikanaan THL:n edustaja määkyy haastattelussa, ettei suurta polioepidemiaa mitenkään voinut ennustaa.
Me muut voimme todeta tosiasiat ja todennäköisyydet jo nyt.
Entäs se keuhkotauti eli tuberkuloosi jota tänne tuodaan ainakin Itärajan takaa ja Romaniasta.
Omasta takaakin tubia jonkin verra esiintyy vanhoissa ikäpolvissa.
Turussa oli epidemia:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/481306/Turun tubiepidemia nayttaa toistaiseksi asettuneen