Tunnistaako väkivaltaisen?

Annu

Hei väkivaltaa parisuhteessa kokeneet naiset?

Voiko väkivaltaisen miehen tunnistaa "ajoissa"? Elikkäs oliko kumppaninne käyttäymymisessä havaittavissa merkkejä mahdollisesta väkivaltaisuudesta/agressiivisuudesta ennen kuin väkivalta kohdistui Sinuun? Vai oliko kumppaninne kiltti, oikea äidin oma marjakaveri ennenkuin välivaltainen käytös alkoi?

23

5883

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Eijaliina

      Minun ex-suhteessani väkivalta alkoi 5kk seurustelun jälkeen. Se oli minulle shokki, sillä mies oli kovasti kertonut halveksivansa naistenhakkaajia. Olisiko tälläinen liioittelu ehkä yksi merkki?

      Sitten oli tiettyä hallitsevuutta ilmassa jo ennen pahoinpitelyjä: hän ei hyväksynyt kaikkia vaatteitani tai tapoja meikata. Hän saattoi myös olla mustasukkainen jos työkaveri moikkasi kaupungilla tms. todella pientä. Hänellä oli enemmän oikeuksia suhteessa kuin minulla; hänen sukulaisiaan käytiin katsomassa todella usein, minun vain äärimmäisessä hädässä.

      Suurimman osan ajasta kuitenkin olisi ollut todella vaikea arvata, että joskus joudun peloissani kutsumaan poliisit yhteiseen kotiimme. Hän oli hauska, pidetty mies, joka vaikutti aidon itsevarmalta ja rehelliseltä.

      Vaikka kyseessä onkin ex-suhde, haluan silti kertoa, että hän pääsi eroon väkivaltaisuudestaan minua kohtaan. Hän häpesi hirveästi tekojaan, ja uhkaili minua olemaan hiljaa tapahtuneesta. Kieltäydyin, kerroin hänen vanhemmilleen, soitin poliisille, sanoin että minua ei vain saa kohdella niin. Hänen oli pakko oppia kunnioittamaan minua. Lisäksi keskustelimme paljon, ja selvisi että hän uskoi ettei kukaan muu koskaan suuttuessaan koe mielessään halua vahingoittaa toista. Hän tunsi olevansa paha jo ajatellessaan niin, ja meinasi ettei siinä sen suurempaa vahinkoa enää ole vaikka toteuttaisikin mielitekonsa. Tämä ajatusmalli sitten korjattiin, tunnustin että itsekin olisin joskus halunnut mätkiä häntä oikein kunnolla... mutta en ole niin tehnyt. Häntä auttoi se että on olemassa kunnon miehen toiminta vielä sittenkin kun tulee väkivaltaisia ajatuksia. Jos hän silloin lähtee pois kunnes on rauhoittunut, hän on tehnyt ihan oikein ja tavalla, jota voi kunnioittaa. Ja näin loppui väkivalta meiltä.

      Valitettavasti muutaman vuoden kuluttua jouduimme toteamaan, että haluamme ihan eri asioita elämässä ja teemme toisemme onnettomiksi. Halusin silti kertoa tarinamme rohkaisuksi niille pareille, jotka tosissaan haluavat löytää ongelmaan ratkaisun muualta kuin erosta. Tosin usein (valitettavasti) on ero ainoa järkevä ja turvallinen vaihtoehto.

      • delfiini

        Minulla on ollut kolme pitkäaikaista vakavaa suhdetta elämässäni, joissa kaikissa olen joutunut kokea miehen kohdistaman väkivallan minuun...
        Pitäisi jo tunnistaa, vaan menin vielä kolmannen kerran samaan lankaan.
        yleensä väkivaltainen mies on äärettömän mustasukkainen jopa vainoharhainen teoista ja menoista, silloin jo pitäisi hälytyskellojen soida, jos joutuu jokaista pientäkin tekoa, sanaa, menoa, puhelinkeskustelua todistelemaan, vaikkei olisi aihetta.
        Viimeiisn mieheni tiesi edellisien suhteideni väkivaltaisuudesta, ja vaikutti erittäin kiltilti, huolehtivalta, turvalliselta ja kultaiselta. Hän ei voisi koskaan tehdä naiselle niin.
        Vaan samoin kävi, jo muutaman kukauden kuluttua alkoi potkiminen ja tukasta repiminen, ja joku aika sitten sain ensimmäisen kerran avokämmenestä.
        Tunnistan ja tiedän jo merkit, että tämä menee vain pahemmaksi, nyt pitäisi tajuta lähteä. Vaan en voi. en osaa. en halua.
        Ja aina tietenkin minä syytän itseäni.
        Syy väkivaltaiseen kohteluun on kuulemma se että minä ärsytän, suutani ei saa tukkoon kuin nyrkillä...


      • Mari
        delfiini kirjoitti:

        Minulla on ollut kolme pitkäaikaista vakavaa suhdetta elämässäni, joissa kaikissa olen joutunut kokea miehen kohdistaman väkivallan minuun...
        Pitäisi jo tunnistaa, vaan menin vielä kolmannen kerran samaan lankaan.
        yleensä väkivaltainen mies on äärettömän mustasukkainen jopa vainoharhainen teoista ja menoista, silloin jo pitäisi hälytyskellojen soida, jos joutuu jokaista pientäkin tekoa, sanaa, menoa, puhelinkeskustelua todistelemaan, vaikkei olisi aihetta.
        Viimeiisn mieheni tiesi edellisien suhteideni väkivaltaisuudesta, ja vaikutti erittäin kiltilti, huolehtivalta, turvalliselta ja kultaiselta. Hän ei voisi koskaan tehdä naiselle niin.
        Vaan samoin kävi, jo muutaman kukauden kuluttua alkoi potkiminen ja tukasta repiminen, ja joku aika sitten sain ensimmäisen kerran avokämmenestä.
        Tunnistan ja tiedän jo merkit, että tämä menee vain pahemmaksi, nyt pitäisi tajuta lähteä. Vaan en voi. en osaa. en halua.
        Ja aina tietenkin minä syytän itseäni.
        Syy väkivaltaiseen kohteluun on kuulemma se että minä ärsytän, suutani ei saa tukkoon kuin nyrkillä...

        Ei mikään "provosointi" oikeuta lyömään!!!!
        Vain huonoitsetuntoinen ja heikko tai häiriintynyt mies käyttää väkivaltaa.
        Väkivallasta ei yleensä parane. Ikävä kyllä!


    • kuitenkin

      Jälkeenpäin kaikki merkit viittasivat siihen, mutta kun rakasti. Tätä ei kannata yleistää, onpa vain koettua. Olimme molemmat hyvissä ammateissa ja täysikäisiä. Oli mustasukkaisuutta (ei aihetta), minusta se oli vain todiste rakkaudesta. Seuraavaksi tuli alistaminen, meillä minä määrään. Esimerkki: sanoin, että taidan pistää saunan päälle, kun on niin hikinen olo, vastaus tänään ei ole saunapäivä, käy suihkussa. Itse lämmitti saunan milloin halusi. Hirveä murjotus, jos en mennyt samaan aikaan nukkumaan jne. Pari vuotta olin nöyrä, mutta sitten huomasin, että voin todella huonosti, pystyimme jopa puhumaan asioista ja hän sanoi rakastavansa minua niin suuresti, että se aiheuttaa hänen käytöksensä. En alistunut, vaan vein roskiksen silloin kun se oli täynnä. Kun tulin takaisin, tuli nyrkistä, lähdin samantien, ilman ulkovaatteita. Pitkän ajan kuluttua, koska vieläkin rakastin, huomasin, että hänellä oli todella huono itsetunto, löysi uudenkin n. viikon kuluttua, päättyi vuoden kuluttua, nyt ei enää kiinnosta. Yhteenveto: liiallinen mustasukkaisuus, toisen alistaminen, huumorintajun puute (kun koskee itseä), huono itsetunto saa jossain vaiheessa myös lyömään, vaikka alkoholi ei ole kuvioissa.

    • MIES

      NAISET KÄYTTÄÄ VÄKIVALTAA AIVAN YHTÄLAILLA KUIN JOTKUT MIEHET !

      ...älkää koittako luikerrella vastuusta ja syyllistää vain miehiä!

      • tumpelo

        Ensinnä ei ole hyvää käytöstä huutaa!! Täällä vastataan kysymykseen ja alkuperäinen kysyi merkkejä miehistä. Siihen on vastattu, jos haluat piirteitä naisista, tee oma aloitus, vastauksiakin voi tulla. Kummankin tekemä väkivalta on aivan yhtä tuomittavaa.


    • lyöty

      Jotain yhteistä minä ainakin tunnistan tämän ketjun vastauksissa.
      Se on juuri tuo huono itsetunto. Ja nimenomaan tarve peittää oma huono itsetunto.
      Meillä mies löi ekan kerran noin vuoden seurustelun ja päivän yhdessä asumisen jälkeen. Ja se liittyi selkeästi ihan mustasukkaisuuteen. Aiheetonta tosin.
      Yksi "minun tapauksessani" ominaispiirre oli myös se, että hän on huono häviämään. Liekö samaa huonoa itsetuntoa sekin. Eli jos tuli riitaa, ja hän jäi sanallisesti alakynteen, niin nyrkistä tuli.
      Jos alkoholi vaikuttaa ratkaisevasti käytökseen, esim. juovuksissa muuttuu äkäiseksi ja uhkaavaksi, on se myös yksi hälytyskello. Varo silloin sellaista ihmistä.
      Täällä yksi mies ärähti, että kyllä ne naisetkin lyövät. Se on totta. Minä ainakin annoin joka kerta takaisin (varmaan aika huvittavaa, olimme niin epäsuhtainen pari). Paitsi suhteen loppuvaiheessa, yhden kerran piti kutsua poliisit, toisen kerran juosta niin kauaksi karkuun kuin vain jaksoin juosta. Silloin tuli mieleen, että tuo voi vaikka minut tappaa. En jäänyt sitten enää sitä odottamaan. Lähdin.
      Minä ainakin opin, että jos kerran lyö, lyö kyllä toisenkin kerran. Etenkin, jos ei myönnä edes jälkeenpäin jotain olevan omassa itsessä vialla.

    • väkivaltaisesta:

      - erittäin mustasukkainen
      - äkkipikainen
      - ei kestä pettymyksiä
      - kova huutamaan, ei osaa puhua ja riidellä ilman että korottaa ääntään
      - kova juomaan alkoholia ja äkäinen humalassa, jolloin potkii suhteen alussa esim.seiniä, esineitä
      - hirveä tarve sitoutua kunnolla jo parin viikon tuntemisen jälkeen
      - kova tarve osoittaa ruumiillista voimakkuuttaan
      - sanoo, että voisi tehdä vaikka mitä kamalaa ihmisille, joihin on esim. pettynyt
      - pelaa paljon väkivaltaisa tietokonepelejä, nauttii väkivallasta muutenkin
      - ei arvosta kumppaniaan eikä kunnioita, alistaa
      - usein lapsuudessa isä/ äiti ollut alkoholisti ja väkivaltainen
      - kova tarve pönkittää omaa egoaan ja mahtailla
      - pohjimmiltaan hyvin huono itsetunto ja väkivalta väkivaltaiselle on vain keino selvitä vastoinkäymisistä, joihin ei kykene saamaan ratkaisua muuten, kuin käymällä käsiksi
      - pelkää itseään vahvempia, koska pelkää joutuvansa hakatuksi, jos muille selviää että pieksee naistaan. Jos hakkaaja nainen, niin nainen kokee vielä suurempaa häpeää siitä, että lyö, kuin mitä mies kokee.
      - toisinaan hyvin hellä, osaa manipuloida ja suostutella ja hyvittää tekojaan.
      - jos olet väkivallan uhri, niin LÄHDE NYT, ÄLÄ ANNA ENÄÄ ANTEEKSI, ÄLÄ JÄÄ HAKATTAVAKSI. HAKKAAJA EI TARVITSE RAKKAUTTASI. ON TYPERÄÄ JÄÄDÄ HAKATTAVAKSI.

      • Ujo Haaveilija

        täytyy miehenä tunnustaa, että olet tehnyt hyviä ja mielestäni oikean suuntaisia havaintoja. Lisäisin listaasi vielä oman havaintoni, mikä koskee juuri ( ei pitäisi yleistää) voimailulajien ja itsepuolustuslajien harrastajia, steroidit aiheuttavat joillakin miehillä väkivaltaisuutta ( kokemusta omasta kaveripiiristä).
        Kaikenkaikkiaan miehenä häpeää, kun lukee tätä palstaa ja ajattelee tilanetta, mihin usein fyysisesti heikompi nainen on joutunut ilman omaa syytään, syyksi ei kuitenkaan voi laskea rakkautta miestään kohtaan.
        En tiedä, ovatko nämä hakkaajat sitten niitä monesti naisten ihannoimia "renttuja", joita me tavalliset hiljaiset miehet kadehdimme!?


      • väkivaltaisesta
        Ujo Haaveilija kirjoitti:

        täytyy miehenä tunnustaa, että olet tehnyt hyviä ja mielestäni oikean suuntaisia havaintoja. Lisäisin listaasi vielä oman havaintoni, mikä koskee juuri ( ei pitäisi yleistää) voimailulajien ja itsepuolustuslajien harrastajia, steroidit aiheuttavat joillakin miehillä väkivaltaisuutta ( kokemusta omasta kaveripiiristä).
        Kaikenkaikkiaan miehenä häpeää, kun lukee tätä palstaa ja ajattelee tilanetta, mihin usein fyysisesti heikompi nainen on joutunut ilman omaa syytään, syyksi ei kuitenkaan voi laskea rakkautta miestään kohtaan.
        En tiedä, ovatko nämä hakkaajat sitten niitä monesti naisten ihannoimia "renttuja", joita me tavalliset hiljaiset miehet kadehdimme!?

        Väkivaltaisista ihmisistä löytyy tiettyjä piirteitä, jotka huomattuaan on aivan oma valinta, että jääkö katsomaan mitä tuleva tuo tullessaan vai lähteekö pois. On muistettava, että väkivaltainen ihminen on usein hyvin kiltin ja mukavan oloinen työssään ja sukulaisjuhlissa, yms. Väkivaltainen osaa miellyttää ja olla mitä ihastuttavin persoona, siksi kai monen naisen ja miehenkin on vaikea lähteä suhteesta, kun toinen puoli, väkivaltaisuus, on tullut esille.

        Itse en pystyisi, enkä uskaltaisi enää olla tekemisissä kumppanin kanssa, joka yhden kerran olisi minua lyönyt tai uhkaillut. En pystyisi, koska en kestäisi jatkuvaa pelossa elämistä, sitä paitsi olisin hyvin vihainen kun joku kuvittelisi, että hänellä olisi oikeus lyödä minua, kun en olisi tehnyt jotain hänen tahtonsa mukaan ja sitten taas vannoisi seuraavana päivänä ikuista rakkauttaan. En voisi uskoa sellaista paskapuhetta, että "se oli viimeinen lyöntikerta, ...". En ikinä, eihän sellaiseen voi luottaa.

        Mielenkiintoista olisi saada tietää, että miten väkivaltaisen kanssa suhteessa olevat uskaltavat henkensä uhalla vielä olla saman katon alla lyöjän kanssa, miksi he vannovat rakkauttaan ja alistuvat siihen, että väkivaltainen ihminen vie heidän itsetunnon ja saa uhrin kokemaan, että uhri on ansainnut iskut tekemällä jotain mikä suunnattomasti ärsyttää hakkaajaa?

        Väkivaltainen tarvitsee hoitoa, esim. lyöville miehille on olemassa omia keskusteluryhmiä. Ennen kuin hakkaaja tajuaa oman tilanteensa ja sen, että hän tarvitsee apua, niin hänen on tosiaan tajuttava itse tilanteensa ja usein se tapahtuu vasta, kun hän on menettänyt perheensä eli perhe on hylännyt hänet ja ihmissuhdeongelmat muutenkin vaivaavat, jotkut eivät tajua koskaan.
        Kun joku suostuu elämään hakkaajan kanssa väkivallasta huolimatta, niin ne iskut eivät lopu ikinä, mikään ei saa hakkaajaa lopettamaan lyömistään, koska hän on tavallaan tyytyväinen tilanteeseensa. Hakkaaja tietää saavansa hakata, tietää että uhri on alistettu ja ei ole hylkäämässä häntä.

        Ensimmäinen lyöntikerta on sellainen, että siinä on mietittävä jääkö vai ei ja itseään arvostava lähtee heti. Uuden kumppanin voi löytää ja eikö ole parempi olla yksin, kuin väkivaltaisen kanssa?
        Se, että ei ota eroa lasten vuoksi on kamala virhe lastenkin kannalta. Lapset saavat huonon esimerkin, he kärsivät kun toista vanhempaa hakataan ja siitä voi alkaa erilaiset psyykkiset ongelmat, mitkä jatkuvat aikuisenakin.

        En ole kokenut väkivaltaa suhteissani, mutta kokemattomuutenikaan vuoksi en tajua, miksi jotkut jäävät suhteeseen, missä on väkivaltaa.
        Eihän väkivallan tarvitse ola aina fyysistä vaan se voi olla myös henkistä. Se on myös yhtä pahaa itsetunnolle ja ihmisarvolle.
        TODELLISESSA RAKKAUDESSA EI LYÖDÄ, EI SATUTETA HENKISESTI PAHOILLA SANOILLA. TODELLINEN RAKKAUS ON RAKKAUTTA, HALUA OLLA TOISELLE HYVÄ.
        He, jotka elävät väkivaltaisen kanssa eivät ehkä tiedä sitä, että ei heitä rakasteta. He ovat vain väkivaltaisen ihmisen koukussa, täyttämässä väkivaltaisen tarpeita, heidän omilla toiveilla ja tarpeilla ei peritaatteessa ole väkivaltaiselle mitään arvoa, he ovat vain väkivaltasien ihmisen miellyttäjiä, he epäonnistuvat, mutta jatkavat yrittäen olla mieliksi. Ja taas epäonnistuvat. He, joita lyödään, eivät ikinä tule kelpaamaan hakkaajalle omana itsenään, hakkaaja ei rakasta, hän nauttii kun saa alistaa. Miksi uhrit suostuvat pilaamaan oman elämänsä yrittämällä miellyyttää turhaan hakkaajaa? Miksi?

        Väkivaltaisen ymmärtäminen ei kuulu uhrille, se on ammatti- ihmisten heiniä se homma, siis psykologien, yms. Uhrin ei tarvitse ymmärtää hakkaajaa, hänen ei tarvitse sietää sitä, ei tarvitse koittaa ymmärtää. Uhrista ei ole siihen. Aivan sama kuin alkoholistin puoliso koittaisi kaikin tavoin auttaa ja ymmärtää juojaa, aivan turhaan. Siinä vaiheessa kun toinen joutuu suhteessa olemaan jatkuvasti "psykologi" toiselle, ollaan menty pahasti metsään. Sellainen suhde on tuhoon tuomittu.


      • Nasu
        väkivaltaisesta kirjoitti:

        Väkivaltaisista ihmisistä löytyy tiettyjä piirteitä, jotka huomattuaan on aivan oma valinta, että jääkö katsomaan mitä tuleva tuo tullessaan vai lähteekö pois. On muistettava, että väkivaltainen ihminen on usein hyvin kiltin ja mukavan oloinen työssään ja sukulaisjuhlissa, yms. Väkivaltainen osaa miellyttää ja olla mitä ihastuttavin persoona, siksi kai monen naisen ja miehenkin on vaikea lähteä suhteesta, kun toinen puoli, väkivaltaisuus, on tullut esille.

        Itse en pystyisi, enkä uskaltaisi enää olla tekemisissä kumppanin kanssa, joka yhden kerran olisi minua lyönyt tai uhkaillut. En pystyisi, koska en kestäisi jatkuvaa pelossa elämistä, sitä paitsi olisin hyvin vihainen kun joku kuvittelisi, että hänellä olisi oikeus lyödä minua, kun en olisi tehnyt jotain hänen tahtonsa mukaan ja sitten taas vannoisi seuraavana päivänä ikuista rakkauttaan. En voisi uskoa sellaista paskapuhetta, että "se oli viimeinen lyöntikerta, ...". En ikinä, eihän sellaiseen voi luottaa.

        Mielenkiintoista olisi saada tietää, että miten väkivaltaisen kanssa suhteessa olevat uskaltavat henkensä uhalla vielä olla saman katon alla lyöjän kanssa, miksi he vannovat rakkauttaan ja alistuvat siihen, että väkivaltainen ihminen vie heidän itsetunnon ja saa uhrin kokemaan, että uhri on ansainnut iskut tekemällä jotain mikä suunnattomasti ärsyttää hakkaajaa?

        Väkivaltainen tarvitsee hoitoa, esim. lyöville miehille on olemassa omia keskusteluryhmiä. Ennen kuin hakkaaja tajuaa oman tilanteensa ja sen, että hän tarvitsee apua, niin hänen on tosiaan tajuttava itse tilanteensa ja usein se tapahtuu vasta, kun hän on menettänyt perheensä eli perhe on hylännyt hänet ja ihmissuhdeongelmat muutenkin vaivaavat, jotkut eivät tajua koskaan.
        Kun joku suostuu elämään hakkaajan kanssa väkivallasta huolimatta, niin ne iskut eivät lopu ikinä, mikään ei saa hakkaajaa lopettamaan lyömistään, koska hän on tavallaan tyytyväinen tilanteeseensa. Hakkaaja tietää saavansa hakata, tietää että uhri on alistettu ja ei ole hylkäämässä häntä.

        Ensimmäinen lyöntikerta on sellainen, että siinä on mietittävä jääkö vai ei ja itseään arvostava lähtee heti. Uuden kumppanin voi löytää ja eikö ole parempi olla yksin, kuin väkivaltaisen kanssa?
        Se, että ei ota eroa lasten vuoksi on kamala virhe lastenkin kannalta. Lapset saavat huonon esimerkin, he kärsivät kun toista vanhempaa hakataan ja siitä voi alkaa erilaiset psyykkiset ongelmat, mitkä jatkuvat aikuisenakin.

        En ole kokenut väkivaltaa suhteissani, mutta kokemattomuutenikaan vuoksi en tajua, miksi jotkut jäävät suhteeseen, missä on väkivaltaa.
        Eihän väkivallan tarvitse ola aina fyysistä vaan se voi olla myös henkistä. Se on myös yhtä pahaa itsetunnolle ja ihmisarvolle.
        TODELLISESSA RAKKAUDESSA EI LYÖDÄ, EI SATUTETA HENKISESTI PAHOILLA SANOILLA. TODELLINEN RAKKAUS ON RAKKAUTTA, HALUA OLLA TOISELLE HYVÄ.
        He, jotka elävät väkivaltaisen kanssa eivät ehkä tiedä sitä, että ei heitä rakasteta. He ovat vain väkivaltaisen ihmisen koukussa, täyttämässä väkivaltaisen tarpeita, heidän omilla toiveilla ja tarpeilla ei peritaatteessa ole väkivaltaiselle mitään arvoa, he ovat vain väkivaltasien ihmisen miellyttäjiä, he epäonnistuvat, mutta jatkavat yrittäen olla mieliksi. Ja taas epäonnistuvat. He, joita lyödään, eivät ikinä tule kelpaamaan hakkaajalle omana itsenään, hakkaaja ei rakasta, hän nauttii kun saa alistaa. Miksi uhrit suostuvat pilaamaan oman elämänsä yrittämällä miellyyttää turhaan hakkaajaa? Miksi?

        Väkivaltaisen ymmärtäminen ei kuulu uhrille, se on ammatti- ihmisten heiniä se homma, siis psykologien, yms. Uhrin ei tarvitse ymmärtää hakkaajaa, hänen ei tarvitse sietää sitä, ei tarvitse koittaa ymmärtää. Uhrista ei ole siihen. Aivan sama kuin alkoholistin puoliso koittaisi kaikin tavoin auttaa ja ymmärtää juojaa, aivan turhaan. Siinä vaiheessa kun toinen joutuu suhteessa olemaan jatkuvasti "psykologi" toiselle, ollaan menty pahasti metsään. Sellainen suhde on tuhoon tuomittu.

        ...kirjoittajalle. Kirjeesi on täyttä asiaa ja olispa hienoa jos kaikki väkivaltaisessa suhteessa elävät naiset lukisivat sen ja ryhtyisivät pikkuisen miettimään asioita...


      • Maija

        Lähes kaikki tuon listan kohdat sopivat mun exään.
        Minä lähdin sen ensimmäisen lyönnin jälkeen.


    • selkäänsä saanut

      Ei yleensä mies anna itsestään huonoa kuvaa eikä näin ollen voi ennakoida että mies saattaisi olla väkivaltainen mut kyl se jossain vaihessa ilmenee jos on mustasukkaisuutta jo alussa voin kertoa vanhempana naisena että se on jo yksi väkivaltaisen miehen oire ja se tulee myöhemmin paheneen henkiseksi ja myöhemmin fyysiseksi kokemusta on jo kotoani jossa oli perheväkivaltaa että avioliitostani sorruin itse samallaiseen kun isäni oli.Tänään onnellinen yh-äiti

    • Onneton =(

      Niinpä niin, en olisi uskonut omasta miehestä!!
      Mut niin vain kävi.
      Oikeestaan olisi kait pitänyt huomata ku mies on mustasukkainen ja kaikessa "oikeassa", ei kestä häviämistä ei edes omalle vaimolleen.
      Sain n. vuosi sitten selkääni riidan yhteydessä ja kun mieheltä loppuu sanat niin nyrkit jatkaa! ja toisenkerran n. 3 viikkoa sitten ja sama juttu sanat loppu niin nyrkit jatko. Ekalla kerralla olin 4kk raskaana eikä sekään estänyt...

    • Tikru

      Siitä ainakin voi päätellä hyvin todennäköisesti miehen olevan väkivaltainen, jos hän osoittaa väkivaltaista käytöstä ketä tahansa ihmistä kohtaan. Omaohtaista kokemusta mulla ei oo perheväkivallasta, mutta läheisen ystäväni tarinan voin kertoa. Ystävättreni oli kai ylpeäkin miesystävänsä miehekkäästä olemuksesta ja hänen tarpeestaan "suojella" ystävätärtäni. Esim. baarissa piti "pullistella" ja töniä liian lähelle tulleita miehiä yms. ja tappeluhan siitä välillä syntyi. No eipä kulunut pitkääkään aikaa, kun nyrkki heilahti myös ystävättäreni kasvoihin. Hän onneksi ymmärsi heti lähteä...

    • Ei enää ikinä

      Mies jolla on huono itsetunto, joka yrittää hallita sinua, joka ei kunnioita sinua ja sinun ajatuksia ja mies joka yrittää muuttaa sinua omanlaisekseen. Siinä joitakin tunnusmerkkejä. Niin ja tottakai jos mies on mustasukkainen. Ja muista vielä; jos mies lyö kerran se lyö aina toisenkin kerran ja niin kauan kunnes eroatte. Eikä vaikuta vaikka se sanois ja vakuuttais että rakastaa sinua eikä enää koskaan ikinä lyö!

      • eronnut

        Erosin vast'ikään pitkästä suhteesta. Mieheni oli koko avioliiton ajan hallitseva ja alistava. Myös väkivaltaisuutta alkoi ilmetä melko pian avioitumisemme jälkeen. Ensin tönimistä, retuuttamista ja kuristelua. Pakotin hänet miesten ryhmään keskustelemaan. Jonkinasteista paranemista tapahtuikin, mutta aika ajoin taas alistaminen ja väkivalta alkoivat uudestaan. Lyönnit pahenivat mustelmien asteelle. Jouduin em. syyn ynnä muiden ongelmien vuoksi ottamaan eron. Olen täysin vapautunut, en ole kaivannut miestäni. Minua säälittää mieheni uusi suhde, mikä kaiketi on jo käynnissä tai ainakin odotettavissa. En usko mieheni parantuneen ja minua kauhistuttaa seuraavan naisen kohtalo, kun mieheni ei pysty pitämään itseään kunnollisena, vaikka sydämestäni sitä toivon. Mutta olen ajatellut, että asia ei enää minulle kuulu ja hakekoon sitten itse kukin tilanteeseen apua. Voimia kaikille väkivallan uhreille, kannattaa erota ja aloittaa uusi, vapaa elämä.


      • voimaton

        Niin - en minäkään usko mieheni parantuneen.Edellinen eukko heitti hänet ulos - mies jätti elatusmaksut kaikki ulosottoon -arvaa oliko mukava lukea kirjeitä ulososottotoimistosta.Lisäksi vielä sukupuolitauti joka tuhosi elämäni.Joskus on valittavakahden pahan väliltä.Taaksepäin ei voi edetä !!!! Paskat jätkät ..ö....


    • japa

      Jokainen mies on väkivaltainen kun "köyttä kiristetään" liikaa.
      Itse olen vetänyt ex akkaani turpaan oikein kunnolla kuunneltuani monta vuotta jatkuvaa nalkutusta.
      Ärsyttäminen vain voimistui kun hän huomasi että alan hermostua..lopulta käämit kärähtivät lopullisesti.
      Homman jälkeen se perinteinen vinkuminen..sukulaiset,viranomaiset jne.
      Marttyyrimeininki meni hieman turhan pitkälle..
      Ketään ei kiinnostanut se,että olin kärsinyt suhteessani henkisestä väkivallasta jo vuosia.
      Nainen vei minulta itsekunnioituksen,elämänilon ja oikeuden olla mies.
      Olen kiltti,puhelias ja herkkä mies..ikinä en ole ketään vahingoittanut ennen tuota pirttihirmua.
      Suhteen loputtua hän soitti minulle muutaman kerran,koska hänen uusi miesystävänsä hakkasi häntä.

      Jos olet nainen joka ei anna miehen olla mies ja tyylisi enemmänkin käläkälä ja luulet itsestäsi liikoja painaen ukkoparkaa itseäsi alemmas,niin varaudu siihen että ennenpitkää lätty lätisee.
      Nykyaikana ei ole helppoa olla mies..ei oikein tiedä mitä itseltä odotetaan eikä kukaan sitä kerro.
      Isältä saatu miehenmalli ei välttämättä toimi nykymaailmassa,ja ahdistus kasvaa päivä päivältä kun tuntuu ettei kelpaa yhtään mihinkään.
      Kaikki mitä teet on aina väärin ja huonosti..välillä miehen kuuluu ilmaista tunteitaan,ja välillä oletkin itkupilli jos kaipaat kainaloa heikkona hetkenä jne.
      Nykyisessä suhteessani ei ole väkivaltaa lukuunottamatta sitä että emäntä on vetäissyt pari kertaa avokämmenellä,mutta sehän ei ole niin paha kuin jos mies lyö..tällaisen käsityksen olen saanut vaikka en ymmärrä miksi niin on.
      Kannattaa myös miettiä,että miksi väkivallan uhri ajautuu yhä uudestaan väkivaltaiseen suhteeseen.

      • Joo12

        Vanha kirjoitus mutta niin totta. Tämä maa on täynnä akkojen kitinää.


      • voimaton

        Pääasia on että on rasvattu pillu ?


    • Eitunnista

      Ei tunnista. Väkivalta hiipii pienin askelin ja helvetin ollessa täysin irti on jo vaikea lähteä, kun oot voimaton ja mitätön. LÄHDE ENSIMMÄISESTÄ LYÖNNISTÄ.

    • Kurjalankukka

      Erosin vast'ikään suhteesta, jossa oli henkistä ja fyysistä väkivaltaa. En olisi ikinä uskonut miehestä, oli maailman kiltein, kultaisin ja miellyttävin alussa. Sukulaisensa olivat minusta huolissaan aika pian kun aloin miehen kanssa olemaan. He vaan sanoivat, että jotain outoa on ja pelkäävät puolestani.

      Olin yhdessä 2 vuotta. Alku oli hieman hankala, kun mies teki eroa vaimostaan, joka oli miehen sanojen mukaan nalkuttava, vahtaava, väkivaltainen pirttihrmu, joka maksatti miehellä kaiken. Suhteen alussa mies kohteli minua kuin prinsessaa, kehui maasta taivaaseen, teki remonttia ja oli mitä miellyttävin ja kultaisin. Yhteisissä juhlissa roikkui minussa ja mökötti, jos juttelin muiden kanssa.

      Välillä minulle tuli karmivia oloja miehen kanssa ollessa. Miehelle tuli arvaamatta yhä useammin kiukkukohtauksia, mies ei osallistunut enää remontteihin ja jos jotain teki niin valitti siitä. Alkoi vähättelemään ja loukkaantunut minua enemmän ja enemmän, hakeutui omiin oloihinsa, vertasi jatkuvasti exään ja puhui hänestä lakkaamatta. Maksatti minulla enemmän kuin ennen yhteisiä menoja . Emme varsinaisesti riidelleet, mutta kyseenalaisti sukuni ja persoonani.

      Vähän ennen eroa vei minua pitkille metsäretkille, niin pitkille että väsähdin ja minua todella pelotti joku. Eron jälkeen todellinen väkivalta paljastui ja kaksinaamaisuus. Eron jälkeen tapailimme välillä. Miehen käytös muuttui sanallisesti aggressivisemmaksi. Kerran tuli vain kotiini, vaikka sanoin etten halua. Hänen kanssaan kun treffejä ei perita. Jos en halunnut, niin otti väkisin. Ei tuntenut sanaa ei. Oli välillä todella kovakourainen ihan yllättäen. Kertoi myös että hänellä oli muita naisia ja yksityiskohtia hänen ja naisten kohtaamisista. Ehdotti jopa että suostuisin kimppaan. Pyysi anteeksi ja aneli etten jättäisi. Annoin anteeksi. Kaikki paheni pikkuhiljaa ajan myötä. Kun vihdoin pääsin eroon, laittoi välillä viestejä miten ikävöi ja rakastaa, kävi jopa ovella, jatkoi vertailua muihin ja välillä tuli viestejä miten paska ja kelpaamaton olen. Ikinä en löytäisi ketään kunnollista.

      Onneksi pääsin eroon. Laitoin estot päälle, ettei viestejä enää tulisi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mielessäni vieläkin T

      Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän
      Ikävä
      37
      1555
    2. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      6
      1331
    3. Ei luottoa lakko maahan

      Patria menetti sovitun ksupan.
      Suomen Keskusta
      8
      1267
    4. Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?

      Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.
      Ikävä
      1
      1265
    5. Persut petti kannattajansa, totaalisesti !

      Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,
      Maailman menoa
      4
      1243
    6. Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita

      Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p
      Jyväskylä
      41
      1238
    7. Sinäkö se olit...

      Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis
      Ikävä
      0
      1224
    8. Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat

      Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin
      Vaipat
      1
      1200
    9. Hyvää yötä ja kauniita unia!

      Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä
      Tunteet
      2
      1160
    10. Lepakot ja lepakkopönttö

      Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta
      1
      1146
    Aihe