Pitääkö paikkaansa?

Suomalaiset syyllistyivät useisiin neuvostovankien joukkomurhiin jatkosodan aikana. Uuden tutkimuksen mukaan suomalaiset ampuivat noin 1 200 vankia. Suhtautuminen muuttui, kun Saksan tappio alkoi näyttää todennäköiseltä.

Jatkosodan aikana Suomi otti 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Heistä arviolta 22 000, siis kolmasosa kuoli suomalaisten hallussa. Suurin osa kuoli sairauksiin ja ravinnon puutteeseen, mutta noin 1 200 ammuttiin.

Neuvostosotilaiden kuolleisuusluvut suomalaisilla vankileireillä olivat korkeat, kun ottaa huomioon, että Suomi oli maa, jossa vallitsi demokraattinen järjestys, toteaa muunmuassa filosofian tohtori Antti Kujala tutkimuksessaan Vankisurmat (WSOY). Tutkimus on osa Kansallisarkiston Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55 -projektia.

Antti Kujalan tutkimus keskittyy nimenomaan neuvostovankien laittomiin surmiin. Niitä hän tarkastelee korkeimpaan oikeuteen edenneiden oikeusjuttujen perusteella. Vuoden 1948 loppuun mennessä sotarikosjutuissa rangaistuksiin tuomittiin 700 henkilöä.

Ennen Kujalaa tällaista tutkimus ei ole tehty. Syyksi hän arvelee, että suomalaisten tekemät sotarikokset koettiin pitkään arkaluontoisiksi sekä ulko- että sisäpoliittisista syistä. Pelättiin Neuvostoliiton reaktiota ja kotimaista polemiikkia. ”Äärivasemmisto olisi herkutellut sotarikoksilla ja perustellut niillä käsitystään vuoden 1944 välirauhaa edeltävästä Suomesta fasistisena tai puolifasistisena järjestelmänä”, Kujala väittää.

Antti Kujala pohtii myös, että sensuroimaton kuva sotavankeihin kohdistuneista henkirikoksista voi tyrmistyttää ja epäilyttää vielä tänäänkin. Ei tällaista ainakaan Suomessa...
11151
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Todellisuudessa suomalaiset saivat jatkosodan aikana 64.000 sotavankia. Heitä palautettiin 44.000, joten kuolleisuusprosentti oli 31,3 %. Palautettujen vankien vankijuna jatkoi matkaa suoraan Siperian vankileireille, joissa ’pettureita’ odottivat monien lisävuosien vankituomiot.

Suomalaisia jäi Jatkosodassa vangiksi 3.400 ja heitä palautettiin 2.000, joten kuolleisuusprosentti oli 41,2 %.

Ja jos nyt pidät kovasti prosenttiluvuista niin todettakoon lopuksi, että Stalingradissa saksalaisia jäi sotavangeiksi 90.000 ja heistä palasi aikoinaan kotimaahansa 5.000, jolloin kuolleisuusprosentti oli komiat 94,4 %.

"Neuvostosotilaiden kuolleisuusluvut suomalaisilla vankileireillä olivat korkeat, kun ottaa huomioon, että Suomi oli maa, jossa vallitsi demokraattinen järjestys"

HAHAA! Tuollako asiasta selviää? Suomalaiset olivat syyllisiä, koska "Suomi oli maa, jossa vallitsi demokraattinen järjestys". Ja ilkmeisesti samalla ajattelutavalla neukkumaan julmat vankikuolleisuusprosentit olivat vallan ok ja ymmärrettäviä, KOSKA Neukkulandiassa "ei ollut demokraattinen järjestys"?

Ilmeisesti Saksan keskitysleireillä mutrhaamat 6 miljoonaa juutalaista ei syyllistä ketään, koska tuolloin Sa ksa oli maa, jossa "ei ollut demokraattinen järjestys"?

Aika halpoja selityksiä?

Äänestä

"Aika halpoja selityksiä?"

Ehkä noin.Mutta sinä et kumminkaan pystynyt ainakaan mitenkään uskottavasti kumoamaan niitä.

Äänestä
  • Kumoamaan sitä, että neukkuvankeja kuoli vain 31,3 % kun suomalaisvankeja (jotka olivat vankina paljon lyhyemmän ajan) kuoli 41,2 %!

    Miksi niitä pitäisi kumota? Tapaushan on selvä! Neukut kohtelivat saamiaan vankeja selkeästi huonommin!

    Äänestä

  • Prosenttilaskua! kirjoitti:

    Kumoamaan sitä, että neukkuvankeja kuoli vain 31,3 % kun suomalaisvankeja (jotka olivat vankina paljon lyhyemmän ajan) kuoli 41,2 %!

    Miksi niitä pitäisi kumota? Tapaushan on selvä! Neukut kohtelivat saamiaan vankeja selkeästi huonommin!

    Et pystynyt kumoamaan sieeä että Suomalaiset syyllistyivät useisiin neuvostovankien joukkomurhiin jatkosodan aikana.

    Äänestä

Sellaista joulua kun haluat!


"Naapurimaan arkistojen avautuminen on paljastanut, miten suomalaisia sotavankeja kohdeltiin Neuvostoliitossa. Eniten sotavankiteloituksia suorittavat partisaaniosastot. Toimiessaan usein syvällä suomalaisten selustassa partisaanit melkeinpä säännönmukaisesti tappoivat vangeiksi ottamansa sotilas- ja siviilihenkilöt kuulusteltuaan heitä ensin. Haavoittuneiden sotavankien teloituksista on runsaasti todistuksia."

http://www.klubi.biz/sotavangit/perus2.php?id=62

Karkeat luvut! 4000 jäi vangiksi, 1000 on teloitettu. tuhat kuoli nälän heikentäminä ja loput parituhatta pääsi Hankoniemen karanteerileirin kautta vapaaksi.

Äänestä

"Vankeudessa Vlasov perusti saksalaisten alaisuudessa Venäjän väliaikaisen hallituksen ja kirjoitti propagandalentolehtisiä, jota pudotettiin puna-armeijan joukoille. Useat sadat tuhannet loikkarit palvelivat Saksan armeijassa nimellisesti Vlasovin alaisina, vaikka eivät koskaan hänen komennossaan. Nämä "vapaaehtoisjoukot" (Hilfswilligen) toimivat harvoin todellisissa taistelutehtävissä. He toimivat muun muassa huoltomiehinä, kuljettajina, varikkotyöläisinä ja lähetteinä.[2]"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Andrei_Vlasov

Hänen joukkoihinsa Suomesta lähti 20000 vankia tekemään vapaata Venäjää. Ei niitä täällä tappaa tarvinnut.

Äänestä
  • ....20000 vankia tekemään vapaata Venäjää
    Onnittelen!
    Olet tehnyt historialisen löydön. Viimeinkin kaikki Suomineidon vaattet on pesty puhtaaksi.
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Chutzpah

    Äänestä

Kiitosta vaan onnitteluista.

Suomalaisilta siellä kyllä kyseltiin tahtovatko tai haluavatko liittyä puna-armeijaan. Tserepovitsistä lähti yksi ja takaisin ne toivat sen poloisen leiriin. Oli humeeti kärsinyt sotavankeudessa. Näin isäni kertoi sillä hänellä oli kokemusta noista tarhoista.

Suomesta lähtivät neukkuvangit tappelemaan sinne saksalaisten avuksi täältä ja paljon liittyi muualtakin.

Äänestä

Venäjä oli ryöstänyt Suomelta hyviä maanviljelyalueita Talvisodassa niin Suomessa vallitsi vakava elintarvikepula Jatkosodan aikana.

Äänestä

Suomella oli niin kova hinku lähteä tekemään Suur- Suomea kesällä ja syksyllä 1941 että sellainen pikkuasia kuin sadonkorjuu ei kiinnostanut. Niinpä seuraavana talvena oli kova pula ruoasta ja tuhansia vankeja kuoli nälkään ja sen mukanaan tuomiin sairauksiin. Pelkästään Petroskoin keskitysleireillä jossa oli naisia ja lapsia kuoli vuoden 1942 aikana n. 3 500 siviilivankia.

Äänestä
  • Ja huonostihan siinä sitten kävi sen suursuomen tekemisen kanssa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hyvää joulua kirjoitti:

Suomalaiset syyllistyivät useisiin neuvostovankien joukkomurhiin jatkosodan aikana. Uuden tutkimuksen mukaan suomalaiset ampuivat noin 1 200 vankia. Suhtautuminen muuttui, kun Saksan tappio alkoi näyttää todennäköiseltä.

Jatkosodan aikana Suomi otti 67 000 neuvostoliittolaista sotavankia. Heistä arviolta 22 000, siis kolmasosa kuoli suomalaisten hallussa. Suurin osa kuoli sairauksiin ja ravinnon puutteeseen, mutta noin 1 200 ammuttiin.

Neuvostosotilaiden kuolleisuusluvut suomalaisilla vankileireillä olivat korkeat, kun ottaa huomioon, että Suomi oli maa, jossa vallitsi demokraattinen järjestys, toteaa muunmuassa filosofian tohtori Antti Kujala tutkimuksessaan Vankisurmat (WSOY). Tutkimus on osa Kansallisarkiston Suomi, sotavangit ja ihmisluovutukset 1939–55 -projektia.

Antti Kujalan tutkimus keskittyy nimenomaan neuvostovankien laittomiin surmiin. Niitä hän tarkastelee korkeimpaan oikeuteen edenneiden oikeusjuttujen perusteella. Vuoden 1948 loppuun mennessä sotarikosjutuissa rangaistuksiin tuomittiin 700 henkilöä.

Ennen Kujalaa tällaista tutkimus ei ole tehty. Syyksi hän arvelee, että suomalaisten tekemät sotarikokset koettiin pitkään arkaluontoisiksi sekä ulko- että sisäpoliittisista syistä. Pelättiin Neuvostoliiton reaktiota ja kotimaista polemiikkia. ”Äärivasemmisto olisi herkutellut sotarikoksilla ja perustellut niillä käsitystään vuoden 1944 välirauhaa edeltävästä Suomesta fasistisena tai puolifasistisena järjestelmänä”, Kujala väittää.

Antti Kujala pohtii myös, että sensuroimaton kuva sotavankeihin kohdistuneista henkirikoksista voi tyrmistyttää ja epäilyttää vielä tänäänkin. Ei tällaista ainakaan Suomessa...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu