Miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa?
Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.
2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.
3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.
5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.
8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
13. Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.
2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.
3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.
5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.
8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
13. Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suomessa ei kahta virallista kieltä vaan suomenruotsalaisuuden keksimät kansalliskielet!
http://folktinget.fi/fi/toimintamme/miksiko_ruotsia_/
Jostain kumman syystä pitäisi soveltaa vain suomenkielisiin, kaikkiin ja pakolla. Outoa touhua jopa maailmanlaajuisestikin vertaillen.
Nuo KAIKKI pakkoruotsitusta puolustavat argumentit on kumottu erittäin pätevästi.
En ala niitä nyt toistamaan tai etsimään, mutta kyllä ne on jossain ylhäällä.
Ainakin Sampo Terho on kumonnut tuon listan vastaansanomattomasti.
"1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi."
Niin?
"2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä."
Paljolta ikävältä säästyisi jos vain voisi unohtaa Ruotsin ajan. Ruotsin kieli ei ole mikään sivistyksen merkki.
"3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään."
Miksi? Enhän osaa edes saameakaan.
"5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen."
Siksi pakkoruotsi onkin poistettava.
"6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa."
Turhat vaatimukset poistaan ja mitä jää jäljelle, niin vapaaehtoisia on riittävästi. Miksi ihmeessä kaikki edes moisiin paskahommiin haluaisi?
"7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla."
Lähinnä syojatyöpaikoissa joiden määrä tulee vähenemään. Englannin merkitys on varovaisesti arvioiden moninkertainen.
"8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa."
Suomi on osa Eurooppaa, eikä marginaaliruotsi ole kovin tärkeä kieli.
" 9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa."
Aivan älytöntä pitää tuota perusteena koko kansan pakkoruotsittamiseksi. Onko kaikkien tarkoitus muuttaa Ruotsiin.
"10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista."
Järjetöntä. Ruotsinkielisen on tosin helpompi oppia esim. saksaa, mutta suomenkielisen kannattaa opiskella suoraan tarvitsemaansa kieltä.
"11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa."
Niistäkin pitäisi tehdä osittain kaksikielisä, kuten muutkin Suomen yliopistot ovat tai kaksikielisistä suomenkielisiä.
"12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa."
Saksan kielen taito saksalaisissa yliopistoissa.
"13. Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään."
Suomen kieli suomalaiseen, mutta ei ole pakkosuomea.
Folktinget kirjoitti :"Miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa?
Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.
1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi."
Suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä, eivät virallisia kieliä. Suomen kielellä ei ole mitään virallista asemaa mm. Ahvenanmaalla. Siellä suomen kieli on vaihtoehtoinen vieras kieli peruskoulussa, ja ensi kevään jälkeen myös sen lukioissa.
Ruotsi on ollut ainoana hallintokielienä Suomessa satoja vuosia, ja suomen kieli nousi tasa-arvoisen asemaan sen kanssa vasta vuonna 1902. Peruskoulun pakkoruotsin synty ajoittuu vasta 1970-luvulle. Tuota aiemmin
ruotsi oli tosin pakollisena oppikouluissa, muttei ammattikouluissa.
Folktinget :"2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä."
Ensimmäinen väitteesi pitää osin paikkansa. Jälkimmäinenkin on pitänyt vielä 1800-luvulla paikkansa, vaan ei enää. Jos suomen kieli ei Ahvenanmaalla ole osa yleissivistystä, niin miksi ihmeessä ruotsin kieli olisi sitä manner-Suomessa?
Folktinget:"3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään."
Kyllä, mutta tällöin kävisimme keskustelut ja neuvottelut vieraskentällä. Eiköhän ole parempi käydä ne kotikentällä? On kohtuutonta, että suhteellisen pieni kielivähemmistö vaatii, että suuren enemmistön olisi viestinnässä heidän edustajiensa kanssa käytettävä tuon vähemmistön kieltä.
Folktinget :"4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli."
Totta, mutta tiettävästi inuitien kieli on vielä helpompi (lunta merkitseviä sanoja siinä tosin on hekatombeittain). Ei siis perustetta pakkoruotsille.
Folktinget :"5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen."
Pakkoruotsi on haitake suurelle osalle suomenkielisiä koululaisia. Näin se epäsuorasti parantaa suomenruotsalaisten kilpailuasemaa suomenkielisiin nähden.
Folktinget :"6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa."
Rajataan ruotsin kielen vaatimus vain niihin virkoihin, jossa ruotsin osaamista voidaan pitää jokseenkin välttämättömänä. Suomenkielisten mahdollisuus kilpailla tasavertaisesti ruotsinkelisten kanssa aitoa kaksikielisyyttä edellyttävistä työpaikoista on lähinnä teoreettinen. Tämä ei johdu siitä, että ruotsinkieliset välttämättä olisivat kielellisesti lahjakkaampia kuin suomenkieliset, suuri osa heistä vain joutuu tekemisiin suomen kielen kanssa paljon enemmän kuin suomenkieliset ruotsin kielen kanssa.
Foltinget :"7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla."
Ainoastaan niihin valtion ja kuntien virkoihin, joihin edellytetään sekä suomen että ruotsin kielen hyvää osaamista. Yksityisellä puolella ruotsin osaajien tarve on hyvin pieni. EK:n melko tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsi on Suomen yksityisissä yrityksissä vasta kymmenenenneksi tärkein vieras kieli. Venäjä, kiina ja portugali ovat kärkikolmikkona.
Foltinget :"8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa."
Kyllä, mutta englannilla pärjää Pohjoismaissa jokseenkin yhtä hyvin, ainakin minulla on tällaisia kokemuksia. Englannilla tulee toimeen sitten monessa muussakin maassa.
Folktinget:"9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa."
Totta, mutta esimerkiksi EU-alueella ranskan, saksan tai espanjan osaaminen olisi iso etu ja avaisi monta ovea. Venäjälläkin on suuria mahdollisuuksia, ja siellä on kumminkin yli seitsemän kertaa niin paljon väkeä kun Skandinaviassa. Ei siis kannata motittaa itseään.
Folktinget :"10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista."
Totta, mutta samaa voidaan sanoa miltei minkä hyvänsä indoeurooppalaisen kielen opiskelusta. Se auttaa oppimaan muita saman kieliryhmän kieliä.
Folktinget :"11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa."
Eiköhän suomenkielisen opiskelijan kannata keskittyä opiskelupaikan saamiseen suomenkielissä yliopistoissa ja korkeakouluissa? Nille, jotka osaavat ruotsia oikein hyvin, pakkoruotsi ei olekaan ongelma.
Foltinget:"12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa."
Totta, mutta englannilla ovet ovat auki huomattavasti useampaan yliopistoon. En väheksyisi ranskaa enkä saksaakaan tässä suhteessa.
Folktinget :"13. Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään."
Tuo väite pitää kyllä paikkansa, mutta kuinka suuri on tuon asian merkitys kokonaisuuden kannalta? Pitääkö kymmenentuhannen henkilön opiskella ruotsia, jotta yksi heistä saisi työpaikan pohjoismaisessa viihdeteollisuudessa?
FT=Folktinget
1. Kielitaitovaatimukset Suomessa ovat maailman kovimmat, kaikkien opiskelijoiden tulee osata äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä.
FT:”Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä vaaditaan kaikilta opiskelijoilta vähintään kahden muun kuin oman äidinkielen taitoa. "Mother tongue plus two" on myös EU:n virallinen tavoite. Viimeisimmän, vuonna 2012 monikielisyyttä mitanneen Eurobarometrin mukaan Alankomaat, Tanska, Luxemburg, kolme Baltian maata, Slovenia ja Malta saavuttivat tavoitteen. Suomi ei kuulunut tähän ryhmään.”
Väite on liioittelua, muttei täysin väärä.
2. Pakollinen ruotsi ja yksilön rajallinen kyky oppia johtavat käytännössä vieraiden kielten pintapuoliseen osaamiseen ja rajoittavat valinnanvapautta.
FT:”Mikään ei osoita, että monikieliset lapset oppisivat yhden kielen jonkun toisen kustannuksella. Päinvastoin. Kaksikielisyys auttaa lasta ajattelemaan luovasti ja joustavasti. Euroopan komission raportista Study on the Contribution of Multilingualism to Creativity käy ilmi, että varhainen kaksi- tai useampikielisyys johtaa parempaan suorituskykyyn ja luovempaan ajatteluun, helpottaa ongelmanratkaisua sekä johtaa parempaan koulumenestykseen. Pitkällä tähtäimellä kaksikielisyys avaa lapselle mahdollisuuksia ajatteluun, antaa kokemuksia ja edistää mm. monipuolista sosiaalista kanssakäymistä. Tuore artikkeli Time Magazine-lehdessä (29.7.2013) viittaa useisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka vahvistavat kaksikielisyyden antavan sekä kielellisiä, luovia että sosiaalisia etuja.
Kielitaitoa tarvitaan työelämässä, se helpottaa yhteydenpitoa kieli- ja valtiorajojen yli ja lisää eri kulttuurien ymmärrystä.”
Ylivoimaisesti tärkeintä on osata hyvin äidinkieli. Kielellisesti lahjakkaat voivat kehittyä aidosti kaksikielisksi, mikä hyödyttää heitä. Mutta tämä kaksikielisyys voi olla paitsi suomi-ruotsi, niin suomi-englanti, suomi-venäjä tai vaikkapa ruotsi-saksa kaksikielisyyttä. Ruotsi ei ole ainoa autuaaksi tekevä kieli.
3. Pakollinen ruotsin kielen opetus on kansakunnan varojen tuhlausta
FT:”Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuus on johdonmukainen seuraus kahdesta kansalliskielestä. Oikeus omaan kieleen on samanlainen perustavanlaatuinen oikeus kuten esimerkiksi oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen. Siksi on tärkeää, että maassa on riittävät kielelliset voimavarat. Kaksikielisyys on myös kannanotto maamme pohjoismaisen suuntauksen puolesta. Pohjola on tärkein yhteiskunnallinen ja kulttuurinen viiteryhmämme ja suurin kauppakumppanimme. Molempien kansalliskielten taito tulee nähdä sijoituksena, ei kulueränä.”
Kaksi kansallista kieltä ei ole mikään peruste niiden pakollisuudelle. Tuo pakollisuushan on ollut voimassa vain nelisenkymmentä vuotta. Pohjoismainen suuntaus perustuu yhteiseen historiaan, samankaltaisiin hallinnollisiin ja poliittisiin rakenteisiin ja varsin yhteneviin käsityksiin hyvästä yhteiskunnasta. Se ei ole suoraan kytköksissä yhteiseen kieleen. Minulla on usean vuoden kokemus pohjoismaisista asiakkaista. Vistintäkielemme oli aina englanti. Kieli oli neutraali, eikä sen myötä tullut väärinkäsityksiä.
4. Ruotsi vie arvokasta aikaa, jota oppilaat voisivat käyttää jonkin hyödyllisemmän maailmankielen opiskeluun.
FT:”Siitä lähtien kun ruotsin kielestä tuli vuonna 2005 vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa on ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten oppilaiden lukumäärä ruotsin pudonnut merkittävästi. Se ei kuitenkaan ole johtanut muiden kielten lisääntyneeseen opiskeluun. Päinvastoin. Saksaa ja ranskaa opiskelevien lukiolaisten määrä puolittui vuodesta 2001 vuoteen 2009. Sama suuntaus koskee venäjää. Vuonna 2001 luki 66 % lukiolaisista kolmea tai useampaa kieltä. Vuonna 2009 enää 53,5 % luki vähintään kolmea kieltä.”
Ruotsi on kuitenkin koko ajan ollut pakollinen kieli. Jos se muutettaisiin vaihtoehtoiseksi kieleksi, niin muiden kielten opiskelu kasvaisi juuri sen verran kuin ruotsin vähenisi.
5. Englannilla pärjää hyvin Pohjolassa, sen vuoksi ei tarvita pakollista ruotsia.
FT:”Ruotsin kielen taito avaa ovia ja antaa selviä etuja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vaikka virallinen konsernikieli monissa pohjoismaisissa yrityksissä on englanti, tapahtuu muu kanssakäyminen yrityksissä ja yhteiskunnassa useimmiten ruotsiksi. Eräs tutkimus osoittaa, että vaikka englanti on ”virallinen” kieli hoitavat suomalaiset yritykset, joilla on emo-, sisar- tai tytäryhtiö Ruotsissa yhteydenpitonsa 63 prosenttisesti ruotsiksi. Yhä syvemmin yhdentyneessä talousyhteistyössä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on pula ruotsinkielentaitoisista työntekijöistä. Puutteellinen ruotsin kielen taito saattaa johtaa väärinkäsityksiin, eristäytymiseen ja menetettyihin työtilaisuuksiin.”
FT:n kommentti on rankasti vääristelevä. Ruotsi on yksityisellä puolella varsin pieni kieli, sen sijoitus on 10. Kärkeä pitävät EK:n melko tuoreen tutkimuksen mukaan venäjä, kiina ja portugali. EK:n tutkimusten mukaan ruotsin merkitys on ollut tasaisesti laskeva jo vuosikymmenien ajan.
FT:”Siitä lähtien kun ruotsin kielestä tuli vuonna 2005 vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa on ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten oppilaiden lukumäärä ruotsin pudonnut merkittävästi. Se ei kuitenkaan ole johtanut muiden kielten lisääntyneeseen opiskeluun. Päinvastoin. Saksaa ja ranskaa opiskelevien lukiolaisten määrä puolittui vuodesta 2001 vuoteen 2009. Sama suuntaus koskee venäjää. Vuonna 2001 luki 66 % lukiolaisista kolmea tai useampaa kieltä. Vuonna 2009 enää 53,5 % luki vähintään kolmea kieltä.”
"VK: Ruotsi on kuitenkin koko ajan ollut pakollinen kieli. Jos se muutettaisiin vaihtoehtoiseksi kieleksi, niin muiden kielten opiskelu kasvaisi juuri sen verran kuin ruotsin vähenisi."
Vaikea käsittää miksi FT moista julkeaa esittää. Tietenkin pakollinen ruotsi vie aikaa kielten opiskelulta, vaikka ei kirjoittaisikaan. Onko vastineen laatija niin tyhmä, tietämätön vaiko röyhkeä?
"Kärkeä pitävät EK:n melko tuoreen tutkimuksen mukaan venäjä, kiina ja portugali."
Mistä lienee kysymys kun englanti puuttuu? Ei kai ollut kysymys tulevaisuuden kielistä, joihin tarvittaisiin lisää panostusta?
Tässä vähän kansalaisten näkemyksiä yleisesti:
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_386_fact_fi_en.pdf
Jokkex kirjoitti :""Kärkeä pitävät EK:n melko tuoreen tutkimuksen mukaan venäjä, kiina ja portugali."
Mistä lienee kysymys kun englanti puuttuu? Ei kai ollut kysymys tulevaisuuden kielistä, joihin tarvittaisiin lisää panostusta?"
Kyllä minulle tuli yksinkertaisesti lapsus. Englantihan on luonnollisesti aivan ylivoimainen ykkönen. Mutta toisaalta jokseenkin kaikki koululaiset valitsevat sen joka tapauksessa, joten sen osaajista ei jatkossa liene pulaa.
Venäjän, kiinan ja portugalin osaajista sitävastoin on jo nyt aivan huutava pula, ja tilanne uhkaa pahentua koko ajan. Siksi EK:kin ulkomaankauppaan suuresti panostavana on jo vuosia vaatinut pakkoruotsin poistamista.
EK on keskeinen ja nykyaikainen organisaatio, joka yrittää pysyä tämän hektisen maailmanmenon perässä, muttä sitä eivät omiin kieli-ihanteisiinsa juuttuneet svekot pysty näillä nykyavuillaan ymmärtämään.
Svekot seuravat maailmanmenoa oman peruutuspeilinsä kautta - ja se ei oikein riitä nykyaikana.
Suomenkielisiä he pitävät alempana palvelijarotuna, jonka ainoa tehtävä on toteuttaa svekojen toiveita heitä palvellessaan - ruotsin kielellä.
Kyllä pitää vielä paljon muuttua, että asiat paranevat. Aloitetaan siitä, että RKP lentää todella, todella kauas seuraavasta hallituksesta. Tulee vihdoinkin suomenkielisille työskentelyvapaus omissa asioissaan.
Lapsuksien lipsahtaminen on inhimillistä ja asia selviää tarkennusta kysymällä, paitsi jos kysyy pakkoruotsista esim. Tapio.Rautalapiolta.
"Venäjän, kiinan ja portugalin osaajista sitävastoin on jo nyt aivan huutava pula, ja tilanne uhkaa pahentua koko ajan. Siksi EK:kin ulkomaankauppaan suuresti panostavana on jo vuosia vaatinut pakkoruotsin poistamista."
Aivan, mutta kielitaitokin on vain eräs työkalu ja ilman muuta ammatillista osaamista lähinnä itsensä viihdyttämistä varten.
Kiitokset Vesa Kaiteralle todella hyvistä perusteluista.
Toivoisin, että pakkoa täällä puoltavat lukisivat nämä Kaiteran tekstit oikein tarkkaan ja kysyisivät sitten itseltään, onko heidän unelmansa pakkoruotsille rakennetusta Suomesta tosiaan niin vahva, että se saa ohittamaan näin selkeät ja järkevät argumentit ja vastaamaan Kaiteran tapaan ajattelevalle vanhemmalle, ettei hänen lapsellaan ole oikeutta käydä koulua ilman pakkoruotsia.
Herätys!
Mitkään järkiargumentit eivät tule menemään svekkuleiden kaaliin. Kysymyksessä on taloudellinen etu svekkuleille. He tulevat puolustamaan virkamiesruotsia viimeiseen asti. Valitettavasti.