Ortnamn och lånord i finskan vittnar om svenska bosättningar i Finland före medeltiden. Fennomanernas teorier kan omkullkastas.
Förbjuden historieskrivning
gamla förbindelser
41148
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Till ex. Jomala på Åland...
Ennen keskiaikaa eli ennen vuotta 500 ei ollut vielä ruotsia, oli fornnordiska ja germaaniset kielet, joiden puhujia varmaankin oli maassa paikoitellen ennen keskiaikaa. Keskiajan alussa muut kieliryhmät sulautuivat suomenkielisiin.
Suomen kieli on Euroopan vanhin kieli.
Ruotsin kielestä ei ollut tietoakaan sillloin, kun suomi jo oli täysi kieli.
Pötyä- Ei suomi ollut olemassa silloin tämän päivän modossa. En usko että olisit tajunnut mitä 500-luvun itämerisuomalaiset sanoivat. Samalla tavalla kun että nykyruotsalaiset eivät ymmärtäisi sen ajan "ruotsia".
Tutkimuksen historiaa
Pääartikkeli: Uralilaiset kielet
Suomalais-ugrilaiset kielet polveutuvat uralilaisesta kantakielestä, jota puhuttiin tuhansia vuosia sitten.
Nykyisessä tutkimuksessa edellä kuvatulla tavalla jo kyseenalaistetun suomalais-ugrilaisen kantakielen tarkemmasta ajoituksesta ja esiintymisalueesta on ollut erilaisia teorioita. Ensimmäisenä siitä olisi perinteisen, nykyisin jo monilta osin kyseenalaistetun uralilaisten kielten monipolvisen sukupuumallin mukaan mukaan eronnut ugrilaisten kielten ryhmä, josta myöhemmin olisivat erkaantuneet muun muassa unkari ja muut obinugrilaiset kielet. Tämän kantakielen läntinen haara olisi edelleen jakautunut kantapermiksi, joka suhteellisen myöhään jakautui komin ja udmurtin kieliksi, sekä suomalais-volgalaiseksi kantakieleksi. Tästä olisivat erottautuneet marin kieli, mordvan kieli ja varhaiskantasuomi eli suomalais-lappalainen kantakieli. Tämä olisi jakautunut kantalapiksi ja kantasuomeksi, joka hajaantui viimeisellä vuosituhannella eaa. itämerensuomalaisiksi kieliksi.
Nyttemmin useat tähän binääriseen sukupuumalliin sisältyvistä välikantakielistä kuten esimerkiksi volgalainen välikantakieli (joka olisi mordvan ja marin yhteinen kantakieli) ja suomalais-volgalainen välikantakieli (joka olisi saamen, itämerensuomen, mordvan ja marin yhteinen kantakieli) ovat yleisesti hylättyjä ainakin suomalaisten tutkijoiden keskuudessa, kun taas eräitä muita välikantakielitasoja on hiljattain myös puolustettu. Näistä kiistanalaisia ovat suomalais-saamelainen kantakieli ([5] vs. [6]) sekä kantaugri ja kantaobinugri ([7] vs. [4]). Ehkä parhaiten perusteltu välikantakielitaso on suomalais-permiläinen kantakieli (joka olisi saamen, itämerensuomen, mordvan, marin ja permin yhteinen kantakieli), koska sille on esitetty sekä sanastollista [5] [8] että äännetason tukea.[9]
Suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus on ollut pitkään sukulaiskielien osoittamista ja todistelua. Ensimmäiset luettelot suomalais-ugrilaisista kielistä laati ruotsalainen Philipp Johann von Strahlenberg vuonna 1730 ja perusteli kielien sukulaisuutta sanaston vertailulla. Myöhemmin unkarilaiset János Sajnovics (1770) ja Sámuel Gyarmathi (1799) ulottivat vertailun käsittämään myös kielien muotoaineksia. 1800-luvulla omia teorioita ovat esittäneet kielten sukulaisuussuhteista Rasmus Rask, Matthias Alexander Castrén, József Budenz ja Otto Donner. Nykyisin kielitutkimuksissa pääpaino on ollut suomalais-ugrilaisten kielten äänteistön, sanaston ja muoto-opin tutkimisella.
Aiemmin suomalais-ugrilaisten kielten sukupuussa nähtiin samalla kartta kansojen vaelluksista nykyisille asuinpaikoilleen, mutta tätä teoriaa ei nykyään pidetä enää oikeana. Nykyisen käsityksen mukaan on ollut alun perin suppeahkolla alueella puhuttu kantakieli, joka on levinnyt laajemmalle alueelle ehkä pikemminkin kielenvaihtojen kuin vaellusten kautta.[10]
"Aiemmin suomalais-ugrilaisten kielten sukupuussa nähtiin samalla kartta kansojen vaelluksista nykyisille asuinpaikoilleen, mutta tätä teoriaa ei nykyään pidetä enää oikeana. Nykyisen käsityksen mukaan on ollut alun perin suppeahkolla alueella puhuttu kantakieli, joka on levinnyt laajemmalle alueelle ehkä pikemminkin kielenvaihtojen kuin vaellusten kautta."
Eräs kielitieteilijä muistutti, että kieli ei tartu huutamalla jonkin matkan päästä. ;)
Ainakin jonkin verran väestöä on täytynyt siirtyä kielen mukana, jotta kielenvaihto on ollut mahdollista. Tässä on samalla sulautettu uutta geeniainesta vanhempaan paikalliseen populaatioon.
Tuo erään suomalaisen kielitieteilijän (sururahoitettu) näkemys että hän pystyy määrittelemään suomalaisten kielellisen alkukodin suppealla alueella n. 3500 vuoden taakse Volgan mutkaan, on aivan posketon.
Mikähän olisi ollut se innovaatio joka olisi saanut kaikki alueen kansat ja myös Suomessa sillon asuneet ihmiset omaksumaan suomalais-ugrilaisen kielen ?
Tästä hypoteesistä ei olla innostuttu kuin Suomessa !
( On ajateltu tämän parantavan ruotsinkielen asemaa "kansalliskielenä").
Nykyisen Venäjän alueella olleiden pronssikautisten korkeakulttuurien asuinalueet ovat samat kuin kampakeramiikan levinnäisyys, joten voi olettaa tämän olleen saman kulttuurin ja kansan edeltäjä ja kieleltään s-u kielinen.
Pronssikaudella suomalais-ugrilaisia myös muutti Siperiaan ja varmasti myös täkäläinen väestö, joka oli jo ennestään suomalais-ugrilaista kieltä puhuva sai uutta geeniperimää.
Suomessa siis nuorakeraamikot kampakeraamikot sulautuivat n. 2000 ekr. Ja kieleksi muodostui suomalais-ugrilainen kieli, indoeurooppalaisin lainoin, kulttuuria nimitetään Kiukaisten kulttuuriksi. Tähän kulttuuriin ja kieleen tuli vaikutteita pronssikaudella Venäjän suomalais-ugrilaisten korkeakulttuureista ( Seima, myöhemmin Ananjinon) Fennoskandian vanhin metallurigian keskus oli Itä-Karjalassa, ei Tanskassa kuten monet luulevat !
Kulttuurin suunta pronssikaudella näyttääkin olleen idästä länteen, mikä on monelle ruotsinkieliselle kova pala, vaikka historiaan pitäisi suhtautua kylmän asiallisesti ja pitäytyä vain tosiasioissa.
On hyvin todennäköistä että esim. Keski-Ruotsi sai kulttuurivaikutteita ja muuttajia idästä, Suomesta, pronssikaudella.
Suomen "läntinen pronssikausi" olikin itse asiassa itäistä.
Alppien pohjoispuolelta uraalilta atlantille SU kieliä.
Suomi on alkuperäiskieli Ruotsissakin jopa enemmän kuin ruotsi.
Mikael Reuter
Söndra och härska
Finska språkets särställning
Finnar är ingen minoritet i riket (i Sverige) utan landets ursprungsbefolkning, som bebott landet inte i 500 år utan från första början efter isens senaste retirering, och före indoeuropéernas inträngande långt ifrån öster. Det finns en kontinuitet av flyttningar i detta område, redan före några statsbildningar.
Finska språkets historia i landet är lika långt som befolkningens, men präglad av språkbytet. Detta språkgränsens glidande norrut är en process som började ca 5500 fvt, och som fortgår än idag. Språkbytet från uralsk/finsk-ugriskan U/SU till ett indoeuropeiskt språk IE har medfört assimileringen av dessa tidiga folk i den germanska folkmassan. Detta innebar också att SU språken medverkade i syntesen av germanska språk (IE su), dvs deras urskiljande från andra indoeuropeiska språk. De som talade ett IE språk, ändrade ursprungsbefolkningens språk, men förändrades även själva.
Bronstidens finska i Mellansverige försvann efter år 700 fvt. Svedjefinnarna, som bosatte sig i 150 kommuner i 10 län på 1500- och 1600-talen, kom i språkbytets sista skede på 1960-talet; dvs deras modersmål försvann för gott. I vilket skede av språkbytet tror Du befinna dig i? Du kan kanske både tänka, tala och skriva på finska. Dina barn? Deras barn?
Kronan importerade know-how i riket i form av några tusen (högst tiotusen, troligen inte ens hälften) valloner, främst på 1600-talet. Deras ättlingar menar idag att kanske uppemot en miljon svenskar är av vallonsk härkomst, vilket är en ganska optimistisk kalkyl. Hur många svenskar kan man beräkna vara av finskt blod när man vet att antal inflyttade finnar är betydlig högre än valloner någonsin? Om vi skulle räkna med Sveriges ursprungsbefolkning av finsk-ugrer som är en beståndsdel i den germanska och svenska folkhopen? Uppdraget är ogenomförbart - svenskar och finnar är så pass sammanflätade.
Officiella språk och minoritetsspråk
Republikens president sänder sina bästa hälsningar till minoritetsveckan i Umeå våren 2000, och uttalar sig om finska språkets flera sekler långa rötter i Sverige, och att Sverige "förlorat" Finland. Presidenten är en feminist, och känd för sitt engagemang för olika etniska och sexuella minoriteternas rättigheter i Finland. Hon även vill behålla Finland officiellt tvåspråkigt, och Sverige officiellt enspråkigt. Varför denna inställning i språkfrågan, fast de finlandssvenska och sverigefinska minoriteterna i resp land är ungefär lika stora, och finska språkets rötter i Sverige är betydligt längre än svenska språkets i Finland.
Många sverigefinländare ser presidenten som sin högsta beskyddare. Men hon verkar vara totalt okunnig om att finskans rötter i Sverige är betydligt längre än hennes nämnda femhundra år. Finskan i Sverige är ett ursprungsspråk, som enligt den eniga politiska klassen i både Sverige och Finland, får nöja sig med ett minoritetsstatus i Sverige, medan svenskan som tvingades på Finland först efter den svenska erövringen från 1200-talet, är ett officiellt nationellt språk.
http://finnpro2000.tripod.com/spraket.htm
Mistä johtuu, ettei ns. suomalaisuus ei ole ollu menestystarina vaikka se on ollut niin suurta Scandinavian alueellakin aikanaan? Miksi eurooppalainen alkuperä on ollut vahvempaa? Suomalaissukuiset sulautuivat ruotsalaisuuteen varsin helposti eikä heillä ilmeisesti ollut mitää erityistä säilytettäväksi ja puolustettavaksi. He ilmeisesti eivät osanneet järjestäytyä ja organisoitua.
Det finns mycket flera finskspråkiga i Sverige än svenskspråkiga i Finland,men de har inte kämpat för rätten till sitt modersmål.
Suomalaisetkin ovat eurooppalaisia - ihan yhtä paljon kuin ruotsalaiset!
Esimerkiksi Antiikin Kreikkaa ja Roomaa ei pidetä varsinaisesti eurooppalaisina sivilisaatioina historiatieteellisesti - vaikka sieltäkin on niitä seurannut eurooppalainen sivilisaatio paljon ammentanut ainesta itseensä....
- eurooppalaisuus on ikään kuin myöhemmin omakseen kehittynyt sivilisaationsa!
Omat näkökantasi eivät ole historiasta ja kumpuavat vain ruotsalaisista Freudenthalilaisista rotuteorioista!
- suomalaisissa ei juuri ole varsinaisesti erityisen vahvaa ruotsalaista perimää geeneissään - eli suomalais-ugrilaisia KIELIÄ ovat puhuneet varsin monennäköiset -laiset ihmiset!
Ns. ruotsalaiset valloittivat Suomen alueen sotilaallisesti - mukana myös muita germaaniheimoja auttamassa!!!
- ruotsalaisethan ovat kuitenkin vain yksi germaaninen heimo, ns. saksalaisia pienempi tosin...
Valtakuntia on tuhottu historiassakin - monesti tilalle on tullut paljon paskempaa!
- miesylivoima se on aika ratkaisevaa...
- eikö juutalaisillakaan, joiden valtakunta myös aikanaan tuhotiin - ole ollut mitään annettaa ihmiskunnalle (Nobelit?)?
Visst finns det de som kämpat (se t.ex. Gotland), men de har inte haft samma socio-ekonomiska utgångspunkt att kunna kämpa för rätten till sitt språk. Därav har många svenskspråkiga i Finland med högre ställning på den socio-ekonomiska stegen kämpat för finskans sak i landet under 1800-talet, men också tidigare.
Det är visst därför att de har insett att svenskan är ett vackrare och nyttigar språk över huvudtaget.
Ruotsi on aivan karmean kuuloinen kieli etenkin suomalaisen korvaan, siis kuulostaa aivan karmealta; pehmeätä pätkivältä sössötykseltä ja krohinalta lähinnä - ja esim. saa ruotsalaiset miehet kuulostamaan kaikki neitimäisiltä homoilta, suomenruotsissa sentään on suomen vaikutusta edes hiukan jämäkkyyttä tuomassa, vaikka ei suomi ja ruotsi yhteen noin muuten sovikaan....
Ruotsi on myös jotenkin liian yksinkertainen kieliopiltaan ja sanastoltaan, ei myöskään ole joustava ja ilmaisuvoimainen kieli...
- toki ruotsia äidinkielinään puhuvat varmasti omasta kielestään pitävät, mutta tuskin kovin moni muu....
Att dela in språk i "vackra" och underförstått "fula" språk får stå för dig och ditt språkhuvud. Nyttan finns däremot i tvåspråkigheten. Att enbart kunna svenska tar dig ingenstans.
"Det är visst därför att de har insett att svenskan är ett vackrare och nyttigar språk över huvudtaget."
Historiallinen katsaus 1500-1600-luvulla Keski-Ruotsin Taalainmaahan muuttaneiden suomalaisten elämään: Väinö Salmisen kuvaus metsäsuomalaisten elämästä. (Skandinavian suomalaiset, 1906, kirjassa Namsarai, SKS, 1999).
Kaskenhakkuu kiellettiin ja kaikki suomalaiset, jotka eivät ajoissa olleet ymmärtäneet hankkia uutismaalleen kuninkaallista vahvistuskirjaa, julistettiin oikeudettomiksi. Kuka tahansa sai polttaa heidän pirttinsä ja hävittää halmeet, jopa ottaa hengiltä itse uutisasukkaatkin. [Ruotsin] kuningas antoi useita tämänkin tapaisia käskykirjeitä:
"Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia - sekä olla hurskas ja lemmellinen ruotsalaisia kohtaan, hänen talonsa on poltettava, torpparikirjansa mitättömäksi tehtävä ja hän on oleva joka ruotsalaisille rauhattomaksi julistettu."
Eipä kumma, jos rauha suomalaismetsissä katosi. Kun suomalaisia tulen ja pyssyn avulla alettiin häätää, ryhtyivät he jäykkään vastarintaan. Tappelut, taistelut ja murhapoltot kävivät melkein jokapäiväisiksi. Tahdottiin keinoin millä tahansa saada suomalainen aines häviämään.
Taalainmaan metsissä siis 1600-luvun puolivälistä 1700-luvulle taisteltiin ruotsalaisten yrittäessä alueen etnistä puhdistusta. Suomalaiset kuitenkin puolustautuivat menestyksekkäästi puukoin ja luodikoin. Osa heistä pakeni Norjan puolelle ja jotkut Amerikkaan Delawareen. Suomalaisalueelle jääneet säilyttivät satoja vuosia suomalaisuutensa mäkisissä ja metsäisissä Taalainmaan metsissä.
Myöhemmin 1700-luvun loppupuolella osa metsäsuomalaisista joutui sydenpolttovelvollisuuden vuoksi käytännössä maaorjuuteen. Gottlund vetosi metsäsuomalaisten puolesta 1820-luvulla, minkä jälkeenkin ihmisoikeuksista piittaamattomat ruotsalaiset ruukit polttivat metsäsuomalaisten asumuksia, jos ne olivat "vuorityön tiellä". Suomalaisia myös ajettiin 1860-luvun nälkävuosina ulos asunnoistaan.
1888 syntynyt taalainmaalainen Dan Andersson kirjallisissa töissään kertoo esi-isistään kohdanneista vääryyksistä sekä kaipuustaan suomalaisalueelle. Hänen luonteessaan voidaan nähdä esi-isien savolaisia piirteitä. Etnisestä puhdistuksesta selvinneiden esivanhempiensa jälkeläisestä Danista tuli maansa kansallisrunoilija.
Kun Agricola "keksi" suomen kielen siinä oli vain noin 800 sanaa, kun kielessä normaalisti on yli 10 000 sanaa. Agricola joutui keksimään melkoinen liuta uusia sanoja, jotta siitä saatiin kieli. Se siitä "vanhasta" ja "rikkaasta" suomen kielestä. Keksikää lisää höpötarinoita!
Keksikää lisää kirjoitti :"Kun Agricola "keksi" suomen kielen siinä oli vain noin 800 sanaa, kun kielessä normaalisti on yli 10 000 sanaa. Agricola joutui keksimään melkoinen liuta uusia sanoja, jotta siitä saatiin kieli. Se siitä "vanhasta" ja "rikkaasta" suomen kielestä. Keksikää lisää höpötarinoita!"
Mistä ihmeestä olet tempaissut tuollaisen väitteen, että suomen kielesä olisi Agricolan aikoihin ollut vain noin 800 sanaa? Kyllä suomen sanavarasto oli jo tuolloin hyvinkin merkittävästi suurempi. Ongelmana oli kirjakielen puute, minkä vuoksi useat sanat olivat eri murteissa kehittyneet melkoisen erilaisiksi.
Suomi on puhuttuna kielenä runsaat tuhat vuotta vanhempi kuin ruotsi. Ruotsinkielisten suomalaisten panos suomen kielen kehittämisessä on ollut merkittävä, joskaan ei alkuunkaan niin keskeinen kuin mitä tälläkin saitilla eräät svekomaanit ovat väittäneet.
Suomessa suomen kieli on ylivoimainen pääkieli, eikä tämä tilanne taatusti muutu satoihin vuosiin. Niille, joille tämä näyttää olevan liian karvas totuus, ehdotan muuttoa jonnekin muualle, missä suomen kielestä ei tarvitse välittää.
"Kyllä suomen sanavarasto oli jo tuolloin hyvinkin merkittävästi suurempi. "
Luultavasti, mutta millä ihmeen ilveellä tuon voi osoittaa kun monen tuhannen vuoden aikana kukaan ei keksinyt mitään kirjoitusasua kielelle.
Ilman lutherilaisuutta Agricola ei olisi ensimmäistä kertaa "kalevalaisuuden" uljaassa historiassa vieraskielisenä ryhtynyt keksimään mentelmää jolla voitiin kommunikoida - ja jättää jälkipolville - jotain kirjallisesti. Olisimme siis odottaneet valistusajalle asti 1700-luvun jälkipuoliskolle ennen kuin kukaan olisi keksinyt syytä ryhtyä siihen hommaan. Kustaa III, ranskalaisen valistuneisuuden tuote ja kannattaja, suunnitteli suomenkielisen kolulaitoksen perustamista. Häneltä loppui resurssit ja sitten hänet murhattiin. Saatiin odottaa toiset sata vuotta ennenkuin ruotsinkielinen yläluokka sai Venäjältä luvan ryhtyä tositoimiin kielen saattamiseksi sivistyskieleksi.
Suomenkieli sellaisena kuin me sen tunnemme on siis erittäin nuori, ja hyvin pitkälle ei-suomankielisten rakentama luomus. Hyvässä ja pahassa. Enimmäkseen hyvässä.
"Suomi on puhuttuna kielenä runsaat tuhat vuotta vanhempi kuin ruotsi. "
Tuo voidaan todentaa autenttisista äänitteistäkö? Vai peräti kirjoituksista? Miten muuten kieli syntyy, joten sen ikää voitaisiin määritellä.
Aika sumeaa, mutta juuri tuollaista kansllismielisyys teettää. Suomellekin luotiin kansallistaru 1800-luvun alkupuoliskolla. Ruotsinkielisten toimesta. Nyt näitä hurrijuttuja siis fanittaa lauma nettifennoja. Hupaisaa.
Ruotsinkieltähän ei ollut olemassa ennen 1400-lukua. Ruotsi on pelkkä alasaksan murre.
"Ruotsinkieltähän ei ollut olemassa ennen 1400-lukua. Ruotsi on pelkkä alasaksan murre. "
Eikä suomenkieltä ennen 1800-luku. Oli vain kasa hyvinkin erilaisia murteita ja kieliä.
Mutta kaikki me olemme alkujaan tulleet sieltä Kenian ja Somalian savanneilta.
Kovinpa on savolainen nimi tuo Dan Andersson... heh.
Hänellä on tiettävästi romani -sukujuuret. Romaneja vainottiin Suomessa aina 1900-luvulle asti. Siksi moni muuttikin vapaamieleseen Ruotsiin.
Näin vielä tänäkin päivänä.
Hupsistakeikkaa kirjoitti :"Suomenkieli sellaisena kuin me sen tunnemme on siis erittäin nuori, ja hyvin pitkälle ei-suomankielisten rakentama luomus. Hyvässä ja pahassa. Enimmäkseen hyvässä."
Olet aivan täydellisesti väärässä. Suomen kieltä ovat kehittäneet lähes yksinomaan ne, joille suomi on ollut äidinkieli. Tosin näistä selvä valtaosa osasi ruotsia suhteellisen hyvin, koska ruotsi oli satoja vuosia Suomen ainoa hallintokieli. Tästä asiasta on kirjoitettu useitakin teoksia, ja kehoitan Sinua tutustumaan niihin, ennen kuin alat sepitellä satuja tällä saitilla. Selvää on, että suomen kieli on saanut ruotsin kielestä kuten monesta muustakin kielestä runsaasti lainasanoja. Ruotsista tulleet lainat on saatu ajallisesti niin myöhään, etteivät ne useinkaan ole ehtineet muuntua aivan tunnistamamattomiksi.
Jos suomen kielen kehitykseen olisi keskeisesti vaikuttanut monia jotakin indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvia henkilöitä, niin se olisi näkynyt suomen kielen rakenteissa. Jos ruotsinkielinen sivistyneistömme olisi "luonut" suomen kielen siten kuin väität, niin se olisi selvästi nykyistä lähempänä ruotsia. Suomen kieli oli olemassa, ja sille piti vain kehittää kirjakieli, mikä on aivan eri asia kuin kielen luominen. Agricola käytti lähtökohtanaan Varsinais-Suomen murretta, ja 1800-luvulla valittiin sen sijasta Keski-Suomen murre, mikä hieman muutti oikeinkirjoitusta.
Ote aiemmasta kirjoituksestani:"Suomi on puhuttuna kielenä runsaat tuhat vuotta vanhempi kuin ruotsi."
Hupsistakeikkaa :"Tuo voidaan todentaa autenttisista äänitteistäkö? Vai peräti kirjoituksista? Miten muuten kieli syntyy, joten sen ikää voitaisiin määritellä."
Suomenkieliset kielentutkijat ovat kyllä kehittäneet mallin siitä, miltä suomen kieli kuulosti noin kaksituhatta vuotta sitten. Kuulin sillä puhutun pakinan radiosta 90-luvulla. Hieman minulla oli ymmärtämisvaikeuksia, koska sanasto oli vaihtunut melkoisesti kahdentuhannen vuoden aikana, mutta rakenteet olivat tuttuja. Kalevalan kohdalla tilanne on ollut samantapainen, melkein jokaisessa säkeistössä on kohtia, joita ei ymmärrä. Mutta kun saman asian ilmaiseminen toistuu välittömästi kahteen tai kolmeen kertaan, niin tilanne selkiintyy.
Vanhimmat suomen kielen rakenteista ovat peräisin yli seitsemäntuhannen vuoden takaa uralialaisen kantakielen ajoilta. Olin kalassa ja olin marjassa ovat tyypillisiä keräilijä-metsästäjäkulttuurin ilmaisuja. Jos ne korvaa kalastamassa ja marjastamassa termeillä, niin se olisi kielen rakenteen kannalta loogista, mutta kieli ylensä pyrkii mahdollisimman ytimekkääseen ilmaisuun, ja siksi vanhat muodot ovat edelleen käytössä.
Kielentutkijoilla on omat menetelmänsä, ja he ovat liki kaikki sitä mieltä, että suomen kieli rupesi eriytymään viron kielestä noin kaksi tuhatta vuotta sitten. Silloinhan kantasuomea puhuvat siirtyivät nykyisen Suomen alueelle, tosin tuohon siirtymiseen meni satoja vuosia.
Hupsistakeikkaa:"Aika sumeaa, mutta juuri tuollaista kansllismielisyys teettää. Suomellekin luotiin kansallistaru 1800-luvun alkupuoliskolla. Ruotsinkielisten toimesta. Nyt näitä hurrijuttuja siis fanittaa lauma nettifennoja. Hupaisaa."
Kyseessä ei ole kansallistaru, vaan raakaa kielentutkimuksen faktaa. Olen lukenut tuolta alalta muutamia opuksia, ja suosittelen Sinullekin samaa. Kansallistarujakin varmaan luotiin, ja Kalevala ja muut Suomen kansan vanhat runot anotoivat niille kaikupohjaa. Vanha suomenkielinen kansanrunous on muuten lajissaan ylivoimaisesti maailman laajinta (33 suurta opusta ja yli tuhat tuntia runonlaulajien äänitteitä), ja sen analysointiin mennee vielä ainakin 300 vuotta. Muissakin maissa on varmaan satoja vuosia sitten ollut ainakin jotakin samantapaista, mutta siellä katolinen kirkko kiskoi moisen tradition juuria myöten pois. Ortodoksinen kirkko oli tässä suhteesa paljon suvaitsevaisempi, ja siksi Karjalasta saatiinkin kerättyä verrattomasti enemmän vanhoja runoja kuin lännestä.
Kaitera, vaikka vilpittömästi yrittää olla objektiivinen, samoilee kyllä välillä täysin umpimetsässä.
Tosiasia on se, että kun suomea taitava suomenruotsalainen Mikael Agricola ryhtyi konstruoimaan kirjallista suomen kieltä, eli "keksimään" suomen kieltä, niin löytyi noin 800 sanaa. Loput piti keksiä. Minkäännäköistä kirtjallista taustaa ei tältä primitiiviseltä kieliryhmältä ollut käytettävissä. Normaalikielessä on yli 10 000 sana, joten melkoinen urakka sillä Mikaelilla. Sitä kukaan ei ole kieltänyt, etteivät ihmiset ole puhuneet siellä, missä ovat olleet olemassa. Afrikassa, siellä nykyisen Etiopian ja Somalian aluella, josta ihmiskunta on alunperin lähtenyt, on takuulla mongerrettu jos minkäännäköistä kieltä jo aikojen alusta. Silti en ole huomannut, että esimerkiksi somalit esiintyisivät maailman vanhimman kielen, kulttuurin tai sivistyksen edustajina, fennologiikan mukaan. Keksikää lisää, tai menkää mieluummin nukkumaan!
Ruotsin Lapissa pakkosterilisoitiin saamelaisia ja suomalaisia rotutieteeseen vedoten - se lasketaan nykyisin kansanmurhaksi!
"Fennomanernas teorier kan omkullkastas. "
All propaganda kan naturligtvis omkullkastat. Fennomanin är propaganda. Fennomaisk historieskrivning har sin bakgrund i nationalromantiken och senare nationalismen. Tanken var inte en korrekt tolkninga av historian. Ändamålet var att skapa en nationalidentitet. Dessa skall naturligtvis inte förväxlas med historia, även om detta var fallet väldigt länge i Finland (nationalismen har haft i stort sätt samma inflytande på historieuppfattningen i de flesta andra länder med; i Ryssland fortfarande).
För fennomanin var det centrala att skapa en unik bild av Finland och finnarna. Då var det viktigt att förringa och sudda ut det faktum att allt dittills hade skapats i samarbete med Sverige och svenskarna.
Det är denna propaganda som vi ännu idag får lida av i form av nätfennomanernas försök att upphäva sig genom att trycka ned andra. Nätfennomanerna är dock så löjeväckande att de inte egentligen utgör något hot mot minoriteten. Annat var det på 1930-talet. Då var ärkenationalismen fullaste allvar och många minoriteter fick lida gruvligt.
Kyllä sen ruotsinkielen kulttuuria luovan ja sivistävän tason voi helposti lukea näistä Pisa-raporteista.
Ruotsinkieliset ovat näissä aina häntäpäässä.
Suomenkieliset ovat aina kärjessä, mikä johtuu suomenkielen sivistävästä vaikutuksesta.
Toinen vaihtoehto olisi se että suomalaiset ovat geneettisesti lahjakkaampia, mutta siihen en usko.
"ylpeä hesalainen"
Pikemminkin Kouvolalainen. Meilläpäin ollaan stadilaisia. Juntit tunnistaa "heaslaisuudesta".
"Pisa-raporteista."
Pisa raporteista voidaan "lukea" pienemmistä ja heikommin resursoiduista kouluista, suureat osuudesta suomenkielisistä jotka hidastavat tahtia, heikosta kilpailusta kolumateriaalipuolella, sekä siitä että vähemmistö ei pysty yhtä täyspainosesti oppimaan äidinkieltään enemmistön ympäröimänä. Näitä voidaan siis "lukea" PISA-tulokista.
Mutta jotain hyvin merkillistä on luettavissa yo-tuloksista. Huomattavasti heikommista olista vähemmistö kuitenkin pompaa tasoihinm enemmistön kanssa yo-kirjoituksissa. Se on itse asiassa jopa pieni ihme, jok olettettavsati ei tule kuitenkiaan ihan sellaisena pysymään. Siihen ei kerta kaikkiaan vähemmistöllä ole rahkeita.
Ylpeä hesalainen kirjoitti :"Kyllä sen ruotsinkielen kulttuuria luovan ja sivistävän tason voi helposti lukea näistä Pisa-raporteista.
Ruotsinkieliset ovat näissä aina häntäpäässä.
Suomenkieliset ovat aina kärjessä, mikä johtuu suomenkielen sivistävästä vaikutuksesta.
Toinen vaihtoehto olisi se että suomalaiset ovat geneettisesti lahjakkaampia, mutta siihen en usko."
Minusta kuitenkin se teoria, että ruotsinkieliset ottavat koulun paljon suomenkielisiä rennommin ja käyttävät suhteessa suomenkielisiä vähemmän aikaa läksyihinsä, näyttäisi selittävän Pisa-testien tulokset. Yo-kirjoitusten alla ruotsinkielisetkin ryhdistäytyvät, ja noiden kirjoitusten tuloksethan ovat suomen- ja ruotsinkielisten kohdalla hyvin samantasoisia. Ruotsinkielisiä tukevat jatkossa heidän lukuisat omat verkostonsa ja säätiönsä, minkä johdosta syrjäytyminen on heidän keskuudessaan paljon harvinaisempaa kuin suomenkielisellä puolella.
Suomenruotsalaisiin panostetaan huomattavasti enemmän resursseja ala-ja ylkouluissa - koulut ja ryhmät ovat pienempiä, joka on ETU jne.
- ihan ruotsinkielilinen Yle uutisoi, että suomenruotsalaiset pojat ovat laiskoin ryhmä, mitä tulee läksyjen tekijöihin...
Luulenpa vaan, että rukioissa ruotsinkielisille annetaan arvosanat yläkanttiin - jotta pääsevät hyödyntämään kiintiöitään korkeakouluihin...
Toki varmasti kielissä ruotsista äidinkielenä on etua indo-eurooppalaisten kielten oppimisesta; onhan esim. saksa hyvin lähellä ruotsia....
- ja etenkin aidosta kaksikielisyydestä: silloinhan saa kahdesta kielestä helposti laudaturinkin...
Älä juntti skräbää kärsääs.
Ylpeä hesalainen on stadilainen neljännessä polvessa.
"Älä juntti skräbää kärsääs"
Olet totisesti "hesalainen" ainakin neljännessä polvessa. Oletkohen edes käynyt stadiss?
Guuglettamalla löydät varmaan ihan oikeaita stadin slangin sanalistoje. Voisit aloittaa niistä jos itsetuntosi vaatii stadilaiseksi tekeytymisen.
Mitä sinä suru höpiset kun et snaijaa mistään mitään.
Kukaan aito, oikea, paljasjalkainen stadilainen, varsinkaan ylpeä stadilainen ei ikinä käyttäisi itsestään nimitystä "hesalainen"!!
EI IKINÄ! NEVER! Bonjaatsä?
Se olisi majesteettirikos!
Mvh Ankdam
aito stadilainen
no kyllä vaan käyttää: hesalainen, helsinkiläinen, suomalainen
Olet väärässä, pummi. Meidän korttelissa sanotaan hesalainen.
Aito hesalainen ei sitä paitsi ole noin ylipingoittunut kuin sinä.
Taidat olla närpiöläisiä.
Ei täällä mitään ruotsalaisiakaan kyllä silloin ole ollut...
- tosin suomenruotsalaiset eivät edes ole geenitestien mukaan varsinaisesti ruotsalaisia - ero on yllättävänkin suuri, kun sitä vertaa RKP:n propagoimaan ruotsalaiseen nationalismiin, jota vielä pönkitetään Ruotsin kautta...
On suomalais-ugrilaista ja muuta itäistä perimää ja sitten ihan yleiseurooppalaista perimää...
- ovat saattaneet olla pikemmin saksalaisten kuin ruotsalaisten esi-isiä - monien varhaisimpien ns. suomenruotsalaisten esi-isät...
Svekomaanien teoriat eivät sovi yhteen kansallisvaltion kanssa - vaan edustavat separatismia suorastaan...
Mitä väliä sillä on? Missään vaiheessa ihmiskunnan historian aikana ei maata ole jaettu geenien tai kielen mukaan.
Kenellekään tai millään ryhmällä ei perimän perusteella ole suurempaa oikeutta jonkin maa-alan omistukseen kuin jollain toisella. Ainoana poikkeuksena isyystestit.
eikös tämä keskustelu lähtenyt siitä, että joku halusi painottaa maassa olleen germaanivaikutusta ennen vuotta 500 ja katsoi, että se jotenkin muuttaa nykyistä tilannetta - mitä lienee tarkoittanut...
Omituinen keskustelu. Taas tyypillistä"Suomi on ruotsalainen"-historiankirjoitusta.
Väitetään asioita, mutta mitään todisteita ei tarvitse esittää.
Vesa Kaitera ainoastaan kirjoittaa asiaa.
"Kenellekään tai millään ryhmällä ei perimän perusteella ole suurempaa oikeutta jonkin maa-alan omistukseen kuin jollain toisella."
Kuis jutikat?