Mistä tiedän että olen armon alla, eli olen todella Jumalan lapsi?
Siitäkö että Jumala sanoo sen sanassaan - Raamatun lupauksissa tai evankeliumin saarnassa?
Vai siitä, että hän vahvistaa sen sydämessäni Hengen todistuksen kautta?
Vai siitä, että käyn ehtoollisella ja saan kokea suurta iloa yhteydestä Kristukseen ja seurakuntaan?
Vai siitä, että saarnaaja todistaa puheensa lopuksi sinulle synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä ?
Vai siitä, että käyn pöntössä anteeksipyytämässä ja veli/sisar todistaa sinulle synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä ?
Vai siitä, että muistelen sitä ensimmäistä rakkautta, eli sitä hetkeä kun ensimmäisen kerran sain kokea synnit anteeksi? Silloin kun viikon kaksi olin jalat irti maasta?
Vai siitä, että saan rukoukseeni vastauksen?
Varmasti näin onkin. Näissä kaikissa tilanteissa saatamme kokea erityistä armoa ja taivaan esimakua, ja koemme olevamme Jumalan lapsia.
Tulee kuitenkin aika, jolloin armon sana näyttää kuuluvan kaikille muille - mutta ei minulle. Tuntuu että Jumala on hylännyt. Hengen tunnettava todistus häviää ahdistuksen aikana, kun Jumala kätkee kasvonsa ja antaa vihollisen kokeilla uskoa. Kun vielä lisäksi laki ja tämän siunatun kristillisyyden niin monet ihmisten asettamat neuvot ja säännöt syyttävät ja tuomitsevat, Jumalan armon sana tuntuu koskevan vain parempia kristittyjä, ja kun kristillisyyteen ja esikoisten seurakuntaan kuuluminen ja neuvojen noudattaminen ei enää auta. Tuntuu, kuin keisarilla ei ollutkaan vaatteita - eikä Jumalaakaan ole olemassa. Epäilyksen ja ahdistuksen kylmä sumu peittää kaiken.
Silloin tulee totinen kysymys: Mistä hädässä oleva löytää pettämättömän perustan uskolleen armoon ja laupeuteen Kristuksessa?
Vastaus: Mistä muusta kuin kasteesta!
Kun kaikki muu tuntuu pettävän, kiusatun kristityn uskon lujin tuki on se, että Jumala on jo lapsuudessa, ennen kuin sitä itse edes tajusimme tai päätimme, on lahjoittanut meille kasteen mukana Kristuksen ja koko taivaan valtakunnan! Kaikesta synnistä ja arvottomuudestani huolimatta Jeesus on ottanut minut omaksi lapsekseen ja veljekseen kasteessa. Siksi kaste on nimenomaan hädän hetkellä kristityn suurin tuki - olet saanut Kristuksen silloin vierelläsi kulkemaan. Tällä lujalla, objektiivisella Kristus-perustuksella usko rohkenee uhmata lakia, syntiä, ihmissääntöjä, per.kelettä, kuolemaa ja hel.vettiä.
Tit 3:5-7
pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.
Jes.46:4 Teidän vanhuutenne päiviin saakka minä olen sama, vielä kun hiuksenne harmaantuvat, minä teitä kannan. Niin minä olen tehnyt ja niin yhä teen, minä nostan ja kannan ja pelastan.
ÄLKÄÄ RAKKAAT SANANPALVELIJAT UNOHTAKO KASTEEN ARMOLIITTOA !!
Siitäkö että Jumala sanoo sen sanassaan - Raamatun lupauksissa tai evankeliumin saarnassa?
Vai siitä, että hän vahvistaa sen sydämessäni Hengen todistuksen kautta?
Vai siitä, että käyn ehtoollisella ja saan kokea suurta iloa yhteydestä Kristukseen ja seurakuntaan?
Vai siitä, että saarnaaja todistaa puheensa lopuksi sinulle synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä ?
Vai siitä, että käyn pöntössä anteeksipyytämässä ja veli/sisar todistaa sinulle synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä ?
Vai siitä, että muistelen sitä ensimmäistä rakkautta, eli sitä hetkeä kun ensimmäisen kerran sain kokea synnit anteeksi? Silloin kun viikon kaksi olin jalat irti maasta?
Vai siitä, että saan rukoukseeni vastauksen?
Varmasti näin onkin. Näissä kaikissa tilanteissa saatamme kokea erityistä armoa ja taivaan esimakua, ja koemme olevamme Jumalan lapsia.
Tulee kuitenkin aika, jolloin armon sana näyttää kuuluvan kaikille muille - mutta ei minulle. Tuntuu että Jumala on hylännyt. Hengen tunnettava todistus häviää ahdistuksen aikana, kun Jumala kätkee kasvonsa ja antaa vihollisen kokeilla uskoa. Kun vielä lisäksi laki ja tämän siunatun kristillisyyden niin monet ihmisten asettamat neuvot ja säännöt syyttävät ja tuomitsevat, Jumalan armon sana tuntuu koskevan vain parempia kristittyjä, ja kun kristillisyyteen ja esikoisten seurakuntaan kuuluminen ja neuvojen noudattaminen ei enää auta. Tuntuu, kuin keisarilla ei ollutkaan vaatteita - eikä Jumalaakaan ole olemassa. Epäilyksen ja ahdistuksen kylmä sumu peittää kaiken.
Silloin tulee totinen kysymys: Mistä hädässä oleva löytää pettämättömän perustan uskolleen armoon ja laupeuteen Kristuksessa?
Vastaus: Mistä muusta kuin kasteesta!
Kun kaikki muu tuntuu pettävän, kiusatun kristityn uskon lujin tuki on se, että Jumala on jo lapsuudessa, ennen kuin sitä itse edes tajusimme tai päätimme, on lahjoittanut meille kasteen mukana Kristuksen ja koko taivaan valtakunnan! Kaikesta synnistä ja arvottomuudestani huolimatta Jeesus on ottanut minut omaksi lapsekseen ja veljekseen kasteessa. Siksi kaste on nimenomaan hädän hetkellä kristityn suurin tuki - olet saanut Kristuksen silloin vierelläsi kulkemaan. Tällä lujalla, objektiivisella Kristus-perustuksella usko rohkenee uhmata lakia, syntiä, ihmissääntöjä, per.kelettä, kuolemaa ja hel.vettiä.
Tit 3:5-7
pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan.
Jes.46:4 Teidän vanhuutenne päiviin saakka minä olen sama, vielä kun hiuksenne harmaantuvat, minä teitä kannan. Niin minä olen tehnyt ja niin yhä teen, minä nostan ja kannan ja pelastan.
ÄLKÄÄ RAKKAAT SANANPALVELIJAT UNOHTAKO KASTEEN ARMOLIITTOA !!
Vastaukset 32
Vanhimmat
"Hengen tunnettava todistus häviää ahdistuksen aikana"
Tämä lausahdus ei saa Jumalan sanasta millään kohdin tukea, päinvastoin. Itsekin olen kokenut Pyhän Hengen lohdutuksen vaikeimpina aikoina; Tämä on kohta ohi, pian minä pääsen kotiin. Tämä sinetti on Pyhä, sillä on Omistaja merkinnyt omaisuutensa. Siihen ei ole lupa saa tanan koskea. Jeesus Kristus on voittanut kerran Golgatalla. Korkein hinta on meistä maksettu.
Room.7:16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
Efe. 3:30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.
Gal.6:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
2.Kor.4:5 Mutta se, joka on valmistanut meidät juuri tähän, on Jumala, joka on antanut meille Hengen vakuudeksi.
1.Kor.16:22 joka myös on painanut meihin sinettinsä ja antanut Hengen vakuudeksi meidän sydämiimme.
"Silloin tulee totinen kysymys: Mistä hädässä oleva löytää pettämättömän perustan uskolleen armoon ja laupeuteen Kristuksessa?"
vastaus: Jumalan sanasta! Ilman sitä ei ole kastettakaan.
Ja kuten gp:n viestissä näkyy, Henki todistaa.
Noista kokemuksista sen verran, että tyhmeliinin kuvailema tyhjyys on tuttua minullekin ja silloin pakenen sanan turviin, johon tietysti kastekin sisältyy. Totta on myös, että suurimmissa ahdistuksissa Jumala tulee kaikkein lähimmäksi, kuten gp kuvaili. Minusta turhaa asetella noita vastakkain, koska molemmat sopii kristityn kokemuksiin.
Nimimerkki gp ei selvästikään ymmärtänyt avaajan tekstiä lainaamaltaan kohdalta. Huolestuttavaa jos henkilöllä ei ole ollut avaajan kuvaamia kiusauksia.
Kuollut kun ei tiedä mitään, eikä vihollinen omiaan kiusaa.
________________
Avaajahan nimenomaan kertoi hyvin seikkaperäisesti siitä, millaiseen ristiriitaiseen tunnemyrskyyn vihollinen voi kristityn johdattaa kiusauksissa.
Ja tästä on todistuksia kaikkialla Raamatussa, kuinka vcihollinen ei muuta teekkään kun pyörittää Jumalasta pois johtavaa rumbaasa.
Eihän Raamattua ja Kristusta tarvittaisikaan, jos olisimme genettiseltä perimältämme pyhiä ja synnittömiä. Me ei todellakaan olla sankareita
vaikka jumalattomat epäuskossaan näin lauluissaan joraavat!!
Kiusauksethan ovat nimenomaan yhtenä merkkinä siitä, että henkilö elää uskossa Kristukseen. Kuollut usko on teoriauskoa ei siinä kiusauksia ole.
Sydämen uskoa (rakkaussuhdetta Kristukseen ja hänen kauttaan JUmalaan) saa'tana vihaa yöt ja päivät. Paholainen käy leijonan lailla koko ajan ympäri Jumalan lasta, saadakseen niellä hänet. Siis johdattaa pois luottamasta Jumalan lupauksiin, jotka on - täytetty - Jeesuksessa kristuksessa.
Suurin erehdys mitä kristikunnassa voi ikinä olla taikka tulla, on että saa'tana pelkäisi pyhiä paikkoja ja pelkäisi nousta saarnatuoliin. Juuri tätä kautta eksytykset aina tulevat, vakuuttavien luotettujen puhujien kautta. Siksi Raamattu niin vakavasti varoittaa koskaan luottamasta ihmisiin. Ja kehoittaa pysymään alkupeäisessä Jumalan ilmoituksessa, jonka profeetat Jeesus ja apostolit ovat meille pyhissä kirjoituksissaan todistaneet.
Päin vastoin, juuri sinne se aina pyrkiikin, jossa Jeesuksesta Kristuksesta todistetaan Syntisten Vapahtajana ja Jumalan lupausten lunastajana. Seurakunnan luotetuimmat saarnaajat ovat aina saa'tanan mehukkaimpia kohteita, koska nämä henkilöt saavat luottamuksensa vuoksi eniten pahaa aikaan, jos vähänkään poikkeavat Kristuksen neitseellisestä opista, eli suoralta tieltä.
Veli todistaa neitseellistä Kristuksen sanaa. Kunpa tällainen järkkymätön
sana kaikuisi rukoushuoneissamme ja kirkoissamme, ilman että horjutaan tunnejohteisesti sinne ja tänne. Jeesus huusi ristilltä "se on täytetty". Mikä estää kristityn uskomasta tätä? Kuka kuiskuttelee meille, "sanoiko Jumala todella niin?"
MItäpä vihollinen ei tekisi saadakseen houkuteltua meidät pois Kristuksesta, tienaamaan itse tavalla taikka toisella vanhurskauttamme. Näin ihminen pysyy varmasti paholaisen pihdeissä, kun luopuu Jeesuksen lunastuksesta ja lahjavanhurskaudesta
Kaste on singnum, suomeksi "merkitä joku jollekin". Kasteessa Kristus merkitsee omansa, - veri vesi ja henki todistavat tapahtuman.
Kirjoitin aloitukseni omien kokemusten kautta, Hedbergiä mukaellen.
On liikaa väittää että kaste olisi ainoa tapa selvitä ahdistuksista - mutta se on voimakkaampi asia kuin pelkkä merkki - siinä on itse Kristus eikä pelkkiä hänen lahjojaan. Kasteessa on itse asiassa kolmiyhteinen Jumala.
Kasteen kaltaista armonvälinettä tulisi saarnoissa opettaa yhtä paljon kuin muitakin asioita. Se kuuluu Jumalan työkalupakkiin yhtenä tärkeimmistä.
Kyllä minulla ahdistuksen ja epäilyksen aallot lyövät välillä todella voimakkaina. Välillä PH:n todistus palaa niin pienellä liekillä, ettei sitä mitenkään erota kun on hädässä. Kyllä se PH siellä tottakai on.
Olen joutunut turvautumaan kasteeseen ja Jumalan sanan lupauksiin - sanalla sanoen turvaamaan Herraan. Jos katsoisin vain oman sydämen mustaa tilaa tai yrittäisin löytää PH:n enkä löydä, joutuisin vain enemmän paniikkiin. Välillä joudun turvautumaan lupauksen sanaan per.keleen kaltaisena, kun en löydä itsestäni mitään uskoa vaan pelkkää epäilyä. Eikös Lutherkin kehottanut ryömimään kasteeseen turvaan?
Psalmin 107 sanat kuvaavat hyvin omia kokemuksiani:
23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
Kyllä on tuttua kokemusta. Oikeastaan itselläni suurin osa matkasta tuntuu kulkevan enemmän tai vähemmän hapuillessa. Ei ole todella muuta horjumatonta perustusta kuin Sana. Se on kaikkia tuntemisia korkeampi. Ilman Pyhää Henkeä kukaan ei osaisi hakea turvaa ja lohtua sanasta, sekin todistaa, että me olemme saaneet valittujen lasten Hengen. Se on vaikka ei tuntuisi. Sillä jos sinun sydämesi tuomitsee sinut, niin on Jumala suurempi!
Minä edelleenkin vierastan armovälineiden arvottamista, sillä sen kautta on monet eksytetty, so. miljoonat ja taas miljoonat sielut...
Tarkoitat miljoonien sielujen eksytyksellä varmaankin Rooman kirkkoa. Totta, ei ilman elävää uskoa mikään armonväline ole tehoisa.
EF. 5:14. Sen tähden sanotaan : Heräjä sinä joka makaat /nukut,
ja nouse kuolleista , niin Kristus sinua valaisee ..
2 Kor. 4:4. "Tämän maailman jumala on on niin sokaissut uskottoman /mien.
mielet , ettei heille loista valkeus , joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista , Häneen , joka on Jumalan kuva. "
4:5. Sillä me emme julista itseäämme, vaan Kristusta Jeesusta, että hän on
HERRA ja meidän palvelijamme ,Jeesuksen tähden ..
Luther: kyllä' sanoo : jos sinä otat Kasteen , tai pieni lapsi ,Sinun sielusi
siirtyy silmänräpäyksessä per keleen valtakunnasta ,Jumalan valtakuntaan
Noihin Kor . kohtiin on Hedberin sanaa ,haluutaanko..
Niin, Roomankin kirkkoa. Myös luterilaisia mahtuu samaan kasaan iso määrä, kuin myös vapaiden suuntien väkeä. Lestadiolaisia on niin vähän, mutta samassa liemessä moni lilluu. Jokainen suuntaus kun tahtoo saada sen oman ihanan tärkeimmän kappaleensa ja usko kiinnittyy välittäjään, eikä Välitettävään, tai sekaisin molempiin erilaisilla suhdeluvuilla riippuen suuntauksesta.
Aktiiviluterilaisista suurin osa uskoo kasteeseen samalviisii kuin suurin osa aktiivilestadiolaisista synninpäästöön. Kumpikin yhtä huono.
Veli tyhmelin ei toivoakseni närkästy oman kantani esilletuomisesta. En ollenkaan halua sammuttaa iloasi kasteen lahjasta. Itsekin siitä kovasti olen kiitollinen, kuitenkin olen Pieperin kanssa samaa mieltä näistä asioista.
Pyhän Kasteen merkitys on kirkastunut itselleni vasta viime vuosina. Se todella on sinetti, jolla Herra on merkinnyt omansa. Moni kastettu kuitenkin elää ilman uskoa tai luottaa kasteeseensa ilman elävää uskoa.
Tyhmelinin koettelemukset ovat minulle myös omakohtaisia, varsinkin uudistetun uskontien alkumetreillä oli piinaavaa taistelua vihollisen palavia nuolia vastaan (ne todella pistivät ja polttivat). Eikä sammuneet muuten kuin Jumalan sanan voimalla. Luin hätääni kymmeniä kertoja tämän "Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä rauhanliittoni horju, sanoo sinun armahtajasi" vm Erään kerran kun odottelin unta näissä pistoksissa, kuulin selvät sanat: "Usko, älä epäile, epäusko on synti"
Vihollisen hyökkäys iski toisinaan seuroissa, toisinaan kirkon penkissä, usein kotona ja yksin ollessa. Opin ottamaan raamatun ja etsin sieltä Jumalan lupauksia ja vihollinen katosi aina. Sitten sain hyvän neuvon veljeltä. Kun vihollinen syyttää, sano: Totta puhut, sellainen olen kuinka sanot, MUTTA, katso Golgatalle, siellä on kuitti jossa kaikki on sovitettu, häivy Jeesuksen nimessä! Tämä auttoi ja tehoaa edelleen.
Ne ajat kun kristitty joutuu matkallaan "pimeään laaksoon" ja kun silloin tuntuu että Jumalakin on hyljännyt, niin Hän on kuitenkin oikein lähellä ja läsnä. Näitä hetkiä tulee ja sillä tavalla Herra valmistaa meitä luottamaan yksin Häneen. Kun lähtö tästä maailmasta tulee, silloin kristallisoituu yksin Jeesus, kaikki muu katoaa eikä merkitse yhtään mitään. Vain yksin Jeesus Kristus, Herra ja Kuningas.
Kiitos ja ylistys Ylipaimenelle! Hän kantaa lampaansa kotiin asti.
Kun edesmennyttä Olavi veljeä tapasin, puhe meni usein seurojen lopussa tapahtuvaan "parannuksen teon" mutoon. Hän puhui siitä kun monet kiertävät
yhden saarnaajan luota toisen saanaajan luo, useita kertoja. Ikään kuin keräävät todistuksia. Olavi sanoi aivan oikein, että koko saarnahan pitäisi olla todistusta syntien anteeksiantamisesta.
Tärkeä asia, nimittäin koko autuutemme on siinä, että me uskomme tulleemme soviteuiksi Jumalan kanssa, - juuri sillä tavalla kun Raamattu meille ilmoittaa.
Usko usko usko, se on totta. Eräs lapinvanhihin kuitenkin pilkkasi ja mitätöi
uskoa Kristukseen lausumalla sanan "usko" kolme kertaa peräkkäin. Usko Kristukseen ei hänelle riittänyt, sen jälkeen hän alkoi luetella omia ehtojaan sille kuinka ihminen voi tulla vanhurskaaksi. Siinä vaihessa suljin puhelimen.
Jolle usko Kristukseen ei riitä pelastukseksi, hän on väärällä tiellä. Ja kaikki mitä tämän 15 vuoden aikana on sen jälkeen tapahtunut, todistaa että väärällä tiellä on liikkeemme virallinen johto, lakeineen ja perinnäissääntöineen.
Eihän se auta, vaikka Kristuksen oppi saarnataan välillä, jos sen päälle rakennetaan oma "kaitaisten lakien ja merkkien" tie. Sillonhan evankeliumin sanoma jää tyhjäksi, kun autuus ihmisten tekojen ja tekemättä jättämisten varaan rakennetaan. Jeesus sanootänäänkin, tule sillä kaikki on valmistettu.
Valvokaa ja rukoilkaa rakkaat veljet ja sisaret, että Kristuksessa Jeesuksessa pysymme. - Hän on tie totuus ja elämä.
Kaikki armovälineet ovat ainoastaan YHTÄ tarkoitusta varten. Että usko Kristukseen säilyisi elävänä ja vahvistuisi elämämme viimeiseen hetkeen
asti.
Ihmisopit satoinen sääntöineen ja pelastuksen ehtoineen ovat tuhoisia orjakauppiaita.
Monet rakastavat sääntöjä ja tarvitsevat paljon sääntöjä voidakseen kokea olonsa turvalliseksi, se tiedetään. Kun lapsuudesta asti on elänyt voimakaasti korostuneiden sääntöjen ja ehtojen ilmapiirissä, siitä tulee elämisen ehto. JUmalasta sellainen ei ole, vaan uskossaan heikoista ja epävarmoista (turvattomista ihmisistä lähtöisin. Sääntöihinkin on jokaisella vapaus Kristuksen armovaltakunnassa, kunhan ei ala muita vaatimaan sääntöjensä noudattamiseen.
Veli maan matkamies, en halua närkästyä.
Kirjoitat:
"Aktiiviluterilaisista suurin osa uskoo kasteeseen samalviisii kuin suurin osa aktiivilestadiolaisista synninpäästöön. Kumpikin yhtä huono."
Tästä olen samaa mieltä. Itse ajattelen ettei millekään armonvälineelle saa kumartaa niin paljon, että pyllistää jollekin toiselle. En halua pyllistää synninpäästölle. Enkä halua leimautua miksikään korkeakirkolliseksi luterilaiseksi. Minua ei kiinnosta kirkkolaitoksen muotomenot. Haluan olla vain kristitty, joka ottaa todesta luterilaisen uskonpuhdistuksen ja kunnioittaa sen "yksin uskosta, yksin armosta" perintöä - varoen Rooman ja vapaiden suuntien harhaoppeja ja lihan fiksausta. Olen huomannut, että vanhaa aitoluterilaisuutta väheksytään herätysliikepiireissä ja myös luterilaisessa kirkossa. Mutta kun olen saanut mahdollisuuden tutustua Lutherin ja vanhojen aitoluterilaisten opettajien opetuksiin, olen huomannut että siellä on opetettu puhtain oppi: synteinanteeksiantamus Sanan/ Kristuksen eri muotojen kautta mitään välinettä halveksimatta. Alkuperäinen luterilaisuus ei väheksynyt koskaan synninpäästöä, eikä pyhityksen tai uskon merkitystä pelastuksessa. Alkuperäinen Lestadiuksen oppi on kasteopin reformoitua valuvikaa lukuunottamatta riittävän luterilaista minulle. Samaa ei voi sanoa esikoisten nykylinjasta, joka monesti sekoittaa lain ja evankeliumin, ja mikä ruokkii per.keleellisen väärää seurakuntaoppia.
Mielellään näkisin kaikki armonvälineet aktiivikäytössä. Ne ovat Jumalan työkalupakin pelastus- ja pyhitystyökaluja, joita käytetään eri tilanteissa. Joku työkalu soveltuu paremmin johonkin tilanteeseen kuin toinen.
Ja mielellään keskustelen siitä mitä usko on. Pieper ei ole huono lähtökohta.
Kitos Muuttis kirjoituksestasi. Kadehdin jotenkin noita ihmisiä, joilla uskominen on tasaista. On hienoa huomata, ettei pimeän laakson kokemuksia ole ollut vain minulla. Minulle niitä tulee säännöllisen epäsäännöllisesti, aivan kuin Jumala leikittelisi kanssani. Kai hänen tarkoituksensa on varmistaa, etten ala luulla liikoja itsestäni, vaan turvaisin vain armoon. Juuri kun luulen päässeeni tarrautumaan pysyvästi Kristuksen helmaan ja näkemään hänen armolliset kasvonsa, maailma romahtaa ja taas sitä vaelletaan syvässä epäilyksen laaksossa. Sitä paradoksia olen alkanut hahmottaa, että syvässä laaksossa Kristus kulkee kuitenkin varmistuksena vierellä näkymättömänä, mutta jotenkin hänet vain aistii. Ehkäpä syvän laakson kulkemisen tarkoitus onkin siis harjoittaa tätä Herran tuntemisen aistia - eli se onkin osa pyhitystä, jonka tarkoitus on varmistaa perille pääsy.
Armovälineiden arvottamisen kautta monet eksytetty. Perin pimeätä puhetta.
Tämä väite on sama kun sanoisi, Jeesus Kristus (joka on tuo armoväline) on monet eksyttänyt!
Tosiasiassa epäusko on monet eksyttänyt, ei luoteta siihen lahjaan jonka Kristus meille armovälineiden kautta lahjoittaa, - kun me USKOMME. Sana ja Sakramentit
ovat (sama) armovälineitä.
tyhmelinnin viestiin 31.12.2013 klo 13:16
Vihollinen kääntää tosi etevästi silmät niin päin, että ihmispoloinen alkaakin etsiä autuutta Kristuksen sijasta itsestään.
Muista aina, kun sisimmästäsi alkaa kuulumaan ääniä, "katso peiliin, ja tee siitä oikea arvio, - enkö oikein sanonut sinä et riitä, kilvoituksesi on liian huonoa, ei käy."
Sano silloin suoraan (sano vaikka ääneen), poistu luotani saa'tana, en minä autuuttani sinulta etsikään, minä uskon ja luotan siihen minkä Jeesus minun puolestani teki, katsoppa tätä kuittia.
Syntisten velka kokonaan maksettu, joka täten kuitataan Golgatalla pitkänäperjantaina.. Allekirjoituksena kuitissa on Jeesuksen verellä
kirjoitettu nimi Jeesus Kristus sinun Herrasi ja Vapahtajasi.
Muita kuitteja on turha saatanalle tarjota, koska vastaukseksi saa vain
kaikuvan hörönaurun.
Ei ole helppoa rakentaa koko autuuttaan "yhden kortin" varaan. Olemmehan aina tässä elänässä tottuneet siihen, että kaikki hyvä on ansaittava. Kiltti, tottelevainen, näillä eväillä parjää. Taivaan tiellä on toisin, kiltteytemme ja tottelevaisuutemme, sellaisena kun me nämä ihmisinä ymmärrämme, on ainoastaan saastainen vaate Jumalan silmissä.
" teu "
Tä'ässä kuulemme nyt nyt sen surullisen syyn , mikätähden uskoton maailma
aina jää pimeyteensä ja pahuuteensa , vaikka Jumalan armon ja auteeden valo
sitä ihan ympäröi , Tä'män Maailman jumala sokaisee uskottomien mielet. N iin
todistaa Apostoli. Joka siis evankeliumin valoa karttaa eikä tahdo sitä uskolla
vastaanottaa , hänellä on siinä avustaja , joka voimakkaasti pimittää ja sokaisee hänen sydäntänsä' .
Voi , mikä' kauhea asia ! Pitäisimme tosiaankin sinuakin , oi syntinen , kauhistua,
sinun , joka tähän asti olet halveksinut JUMALAN kallista evankeliumia . Todellakin pitäisi sinun jo herätä uskottomuutesi unesta , kuulledssasi tässä, minkä pahan hengen vallassa olet . Olethan , vielä aRMONAJASSA , SINULLEKIN LOISTAA VIELÄ VALO ,kuin Goosenin maassa , joka lähtee Kristuksen kirkkauden evankeliumista ja tarjoo sinulle vielä ihanaa paistettaan.
Älä siis enää halveksi sitä uskottomuudessa ja suruttomuudessa . Totisesti nyt
on jo aika sinun nousta ! Kuule Apoistolin kehoitus ; Herää sinä , joka nukut , ja
nouse kuoplleista , Niin on Kristus sinua valaiseva. !" Ef. 5:14. -
jatkan
On se nyt ihme jos JUmalan Henki asuu sydämessä, etttä siinä vielä tarvitaan talismaneja ja jotain välineitä !?
Miksi ette pääse irti taikauskosta edes 2000 vuoden päästä kun uusi liitto tuli voimaan !?
Johan pomppas, minuakin tuo kritiikki ihmetyttää. Toisaalta jos ajattelemem posititiivisesti tästä termistä, arvottamisella voi ajatella sen tarkoittavan ex opere operato - armon vaikutus ilman uskoa. Silloin kritiikki sallittakoon.
Mutta. Taas sanon mutta. Jos ei hyväksytä luterilaisen opin perusasiaa, että uskomme kohteena tulisi olla myös kasteessa ja ehtoollisessa meille fyysisesti, eli aineellisesti meille tarjolla oleva Kristus kirkastetussa ruumiillisessa ihmisluonnossaan, silloin ollaan reformoitujen tai uudestikastajien tai muiden hörhöjen joukossa.
Kasteen jättäminen pelkästään hengelliseksi merkiksi tai sinetiksi Jumalan lapseksi tai seurakuntaan ottamisesta ei riitä. Samoin kuin alttarin sakramenttikaan ei ole vain muistoateria, vaan se on Kristus - elämä ja sovitus joka on myös reaalisesti läsnä, eikä vain pelkästään hengellisesti.
" teu "
Luonnollinenkin valo on kyllä kallisarvoinen . JUMALAN LAHJA , kaikille,
jotka tahtovat ja voivat sitä katsella . Mutta mitgä on kuitenkin luonnollinen valo JUMALAN ikuisen armonvaloon verraten,- Ei mitään! Vaikkapa olisitkin ruumillisesti
sokea etkä ikinä näkisi tämän maailman valoa , niin sinulla on sittenkin valoa kylliksi
jos vaan JEESUS KRISTUS valaisee sieluasi Armonsa ihanalla ja autuaallisella valolla . Etpä silloin olekkaan sokea , vaan näkevä , ja näet sen JUMALAN Kirkkauden loisteen , jota koko uskoton Maailma hengellisessä sokeudessa
ei edes huomaaa,_
Mutta eipä kirkkainkaan evankeliumin valo voi väkisin valaista niitä ihmisparkoja
jotka sulkevat sydämensä valolta , jotka "Rakastavat pimeyttä enemmän kuin valoa , sillä heidän tekonsa ovat pahat, ", (Joh. 3:19. ).
Niin kuin he pitävät sydäömmensaä pimeyden peitossa , niin pysyy evankeliumikin
heiltä ikuisesti peitettynä , niin etteivät vähääkään käsitä sen valoa . Tämä ei ole kuitenkaan evankeliumin vika , vaan heidän omaa syytään ..!
Sen 2;Kor. 4:5 selitystä en vielä löytänyt .
Onko Jumalan sanan totuus sinulle taikauskoa?
Vaikka eipä silti, kyllä me pirun orjat täällä helposti tunnistamme, Meissä asuva Pyhä Henki kirkastaa sen monesti jo yhdestä lauseesta.
Minä edelleenkin vierastan armovälineiden arvottamista, sillä sen kautta on monet eksytetty, so. miljoonat ja taas miljoonat sielut... -mm
Minä ihmettelen ja iloitsen siitä, kuinka Jumala on viisaudessaan, rakkaudestaan ja armossaan nähnyt hyväksi tehdä kaiken valmiiksi ihmisille jotta voisimme pelastua. Meille jää vain vastaanottaminen, koska herätyskin on Jumalan teko. Hän lahjoittaa uskon, jolla saatamme ottaa vastaan Jeesuksen Kristuksen.
Hän on antanut Sanansa ja Pyhät Sakramentit; jotta konkreettisesti saamme syödä ja juoda Häntä ja Pyhän Kasteen, jossa meidät on siirretty uuteen elämään ja Jumalan lapseuteen. Jumala on liittouskollinen, se ei Hänen puoleltaan mene rikki, vaan ihminen itse on liiton rikkoja. Mutta kiitos Jumalan, saamme aina palata katumuksen ja parannuksen kautta tähän liittoon.
Tarvitsemme nämä kaikki matkallamme, jotta kestäisimme kiusaukset ja monet koettelemukset.
Ei ole Kasteen syy ja vika, jos ihmiset eivat pysy uskossa. Monilta puuttuu opetus, joka saumattomasti siihen kuuluu. Monet hukkaavat uskonsa syntielämän ja epäuskonsa takia. Vihollisen vauhti vain kiihtyy sen kietoessa ja nukuttaessa ihmisiä suruttomuuteen ja kaikkeen jumalattomuuteen. Nykyään raamatut heitetään roskikseen ja uskotaan ettei Jumalaa ole.
"vapaus Kristusessa "
Selvästi om. joka niitä ehtoja jakoi , Mutta Jumalapa ei ei tee ehtoja HÄN
antaa LaHJAKSI VANHURSKAUDEN kUTEN AABRAHAMILLE 2MOOS.15:6.
Se on varmasti totta , niin se on kirjoitettu RAAMATTUUN .
Niin minäkin olen samaa mieltä , johto on niin väärässä kuin voi , mutta SP:n
saarnä tänään oli HYVÄ, sitä ei voi moittia , se on kuitenkin eri asia , ja siksi
olen sitä mieltä että , kaikkien tulee olla tarkkana . Niin ehkä se siitä voi
vielä muuttua , mutta ei om ,gp kanssa ..
Se on Jumalan lapsi joka on syntynyt Jumalan Hengestä.
Ja siinä ei auta sakramentit eikä tunnustuskirjat ei ripitykset eikä rokotukset.
Sinä auttaa vain kun seurataan Raamatun mallia.
..Ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä 3000 sielua....jne.
"40. Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta."
41. Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua.
42. Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa. "
mikä oli ero näillä kolmentuhannen sielun eilisen päivän ja tapahtumapäivän väälillä ?
olivatko he eilenkin Jumalan lapsia ?
Miksi eivät olleet ?
Onko sinulla sellaista intervallia josta voit sanoa vaikka kuka yöllä tulee ja herättää kertomaan asiasta, että joo, silloin en ollut Jumalan lapsi, mutta nyt olen, ja syyn siihen !?
Näissä asioissa ei vauvakasteilla ja rituaaleilla ole mitään sijaa ei tekoa.
Mikä on syy ettei tuo Raamatun malli kelpaa teille luterukset ja lestadiukset !?
Kertokaa miksi se kelpas Apostoleille ja aikalaisilleen, muttateille ei kelpaa ellei kaikki haise lutterilta ja leeviltä !
Miksi arvelette Jumalan kumartavan teidän oppinne vääristelyä, kertokaa !
Kas, hurmahenki pirun orja vaivautui taas paikalle. Ala vetää.
:-) Nythän täällä on jo muitakin valveutuneita.
Samaa mieltä etellisen puhujan kanssa
Oletko sinä pirun orja koskaan miettinyt miksi sinulla noin kovasti nypyttää kun me kristityt iloitsemme Herrassa ja vapahtajassamme onnellisna autuaina Jumalan lapsina?
Oikeat Jumalan lapset nimittäin iloitsevat toinen toisistaan ja kaikille yhteisestä Jeesuksesta, vaikka eri nimisistä seurakunnista olemme kotoisin.
PIru on aina vihainen ja kade, sen joraamisen kuulee jo kaukaa. Älä petä itseäsi enempää nimimerkki - "saastaistakin oppia on tarjolla"! Et sinä petä muita kuin itseäsi, ja loppusi on kamala, jos parannusta ei tule.
" joko huomenna "
Sinä et ottanut sellaista vaihtoehtoa huomioon , että "tyhmelin " kirjoitti
tilanteesta josssa henkilö on yksin , ja taistelee per kelettä vastaan niin
kuin niin moni meistä YKSIN , silloin on kaikki rekvisiitta otettava mukaan
Sanot että niinheitä lisääntyi 3000 sinä päivänä , mutta Yläsalissa oli Ope-
tuslapset Maamattu kertoo että heitä oli 118, siinä oli Jeesuksen opetus lapset
silloin vain he saivat PYHÄN HENGEN VOIMAA ,niin paljon että se riitti ..
Alhaalla oli 3000 as. jotka sai Kristillisen kasteen , ja aika paljon vähemmän
Pyhän Hengen voimaa ..
Apt. 2:40,41,42 on kirjoitettu nuo sanat .
Ero oli siinä että he oli eilen per -keleen lapsia
Ja nyt helluntain JUMALAN lapsia .
USKO , on se joka antaa varmuuden , mistä tämä usko tulee .?
Se tulee JUMALATA Meille päpelöille LAHJAKSI. Kaikki usko tulee
Jumalalta , sitä ei voi saada mistään metsästä ..
"joko huomenna"
Unhotin vastata sinun viimeiseen riviin , Näissä asioissa Kyllä vauva kaste .
Merkitsee ,,koska JUmala on luvannuit olla vauvä USKO kun hänet
Katetaan. Ja se lähtgee ajatuksesta , Kaste ei ole pelkkäävettä vaan
sellaista vettä johon on yhdistetty JUMASLAN sana ..
Anna nyt olla noin lapselliset puheet.
Se on kuule ihan sama kuin käyt itse saunassa joka ilta sen enempää siinä ei ole hengellissyyttä siinä vauvojen tipottamisessa.
Siellä ei ole Raamatussa puoltakaan sanaa sinun vauvajuttujesi tueksi.
Siis ei ainuttakaan sanaa, ne on lutterin höpöjä joilla pelasti päänsä paavin tikareilta, jossa ei ole tipan tippaa Apostolista kriistillisyyttä. siellä on pelkkää vallanhimoa ja sen tavoittelua koko pimeä laitos ääriään myöten täynnä, eikä lutteri siitä irti päässyt kuin osittain.
Ja te raukat viitsitte sitä jatkaa jonka paavilta lutteri sai.
Miksi teu vääristele tkirkasta sanaa !
Siellä ei kyse minkään kasteen saamisesta, vaan uudestisyntymisestä jonka sai aikaan Jumalan Henki Pietarin saarnan kautta!
Ilman sitä heidän kastamisensa olisi nollan veroista taikomista,.
Pimeää on oppisi teu ei voi muuta sanoa. Mikä on syy siihen, ettei ikä ole antanut kirkkautta uskoneloosi ?
No sehän se syy on, kun kaksin käsin ollaan kiinni lutterin paskerinnapissa eikä hellitetä vaikka itse taivaan Jumala tulisi alas ja huutaisi evankeliumin ytimen suoran korviin.
No miski et ilotse MINUN terveestä opinjulistuksestani vaan käyt sitä kurkusta kuristamaan ?