Ettei meillä ole paljoa mahdollisuutta puolustautua.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013122317718295_uu.shtml
Venäjän karhu murisee rajalla
Venäjä jatkaa joukkojensa keskittämistä Suomen lähialueille, sanovat suomalaiset Venäjä-tutkijat.
Venäjän joukkoja lähialueillamme:
Maavoimat:
138. erillinen jalkaväkiprikaati (n. 4000 miestä) Perkjärvi, Karjalan kannaksella
25. erillinen jalkaväkiprikaati Pietarin eteläpuolella
Lugan ohjustukikohta, Iskander-ohjuksia (varustettavissa myös ydinkärjin)
Alakurttiin rakenteilla ohjustukikohta
200. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati , Petsamo
Merijalkaväkiprikaati , Petsamon alue
4. erillinen jalkaväkiprikaati, Petroskoi
Sisäministeriön rykmentti, Petroskoi
76. maahanlaskudivisioona, Pihkova
Spetsnaz-prikaati, Pihkova
Sisäministeriön rykmentti, Länsi-Inkeri
Lisäksi lähialueillamme useita muita sisäministeriön rykmenttejä
Merijalkaväkiprikaati, Kaliningrad
Ilmavoimat:
Kaliningrad: Itämeren laivaston noin 70 lentokonetta, mm. SU-27-hävittäjiä ja noin 50 helikopteria
Puskino, Inkerinmaa, SU-27-hävittäjiä, Mig-31-hävittäjiä
Alakurtti: perusteilla suuri helikopteritukikohta
Petroskoi, Besovets (entinen Viitana) 60-70 kappaletta SU-27 ja MIG-29-rynnäkköhävittäjää
Kuola: Monzikorsk, suuri tukikohta, erityyppistä kalustoa, mm. SU-24-hävittäjiä ja MIG-31-torjuntahävittäjiä
Pribylovo Kannaksella, MI-8-kuljetushelikoptereita, MI-24-taisteluhelikoptereita, yht. 40-50
Pietarin ympäristössä: Muun muassa SU-27-torjuntahävittäjiä, Mig-29-hävittäjiä yht. noin 200
Tutka-asemia:
Lehtus, Pietarin pohjoispuolella: horisontin yli katsova tutka
Suursaari: ilmavalvonta-tutka-asema, kattaa koko Etelä-Suomen
Itämeren laivasto:
Kaliningrad, päätukikohta
Pietari, Kronstadt, Lomonosov, Käkisalmi
Kolme sukellusvenettä
Viisi hävittäjä/fregattiluokan taistelualusta
14 korvettia
22 ohjus/-vartiovenettä
Neljä maihinnousutukialusta
Huolto- ja apualuksia
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013122317718295_uu.shtml
Venäjän karhu murisee rajalla
Venäjä jatkaa joukkojensa keskittämistä Suomen lähialueille, sanovat suomalaiset Venäjä-tutkijat.
Venäjän joukkoja lähialueillamme:
Maavoimat:
138. erillinen jalkaväkiprikaati (n. 4000 miestä) Perkjärvi, Karjalan kannaksella
25. erillinen jalkaväkiprikaati Pietarin eteläpuolella
Lugan ohjustukikohta, Iskander-ohjuksia (varustettavissa myös ydinkärjin)
Alakurttiin rakenteilla ohjustukikohta
200. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati , Petsamo
Merijalkaväkiprikaati , Petsamon alue
4. erillinen jalkaväkiprikaati, Petroskoi
Sisäministeriön rykmentti, Petroskoi
76. maahanlaskudivisioona, Pihkova
Spetsnaz-prikaati, Pihkova
Sisäministeriön rykmentti, Länsi-Inkeri
Lisäksi lähialueillamme useita muita sisäministeriön rykmenttejä
Merijalkaväkiprikaati, Kaliningrad
Ilmavoimat:
Kaliningrad: Itämeren laivaston noin 70 lentokonetta, mm. SU-27-hävittäjiä ja noin 50 helikopteria
Puskino, Inkerinmaa, SU-27-hävittäjiä, Mig-31-hävittäjiä
Alakurtti: perusteilla suuri helikopteritukikohta
Petroskoi, Besovets (entinen Viitana) 60-70 kappaletta SU-27 ja MIG-29-rynnäkköhävittäjää
Kuola: Monzikorsk, suuri tukikohta, erityyppistä kalustoa, mm. SU-24-hävittäjiä ja MIG-31-torjuntahävittäjiä
Pribylovo Kannaksella, MI-8-kuljetushelikoptereita, MI-24-taisteluhelikoptereita, yht. 40-50
Pietarin ympäristössä: Muun muassa SU-27-torjuntahävittäjiä, Mig-29-hävittäjiä yht. noin 200
Tutka-asemia:
Lehtus, Pietarin pohjoispuolella: horisontin yli katsova tutka
Suursaari: ilmavalvonta-tutka-asema, kattaa koko Etelä-Suomen
Itämeren laivasto:
Kaliningrad, päätukikohta
Pietari, Kronstadt, Lomonosov, Käkisalmi
Kolme sukellusvenettä
Viisi hävittäjä/fregattiluokan taistelualusta
14 korvettia
22 ohjus/-vartiovenettä
Neljä maihinnousutukialusta
Huolto- ja apualuksia
Vastaukset 2
Vanhimmat
JATKUU
Maan armeijaa on modernisoitu merkittävästi ja Venäjän ilmavoimien kehitys on jatkunut. Ne tekevät toistuvia tarkkailulentoja muunmuassa Itämerellä.
Pietarin lähellä Lugaan sijoitetun uuden ohjustukikohdan Iskander-ohjukset kattavat Balttian ohella myös lähes koko Suomen alueen.
- Venäjän panostus kehittää, sijoittaa ja organisoida uudelleen asevoimiaan kertoo sitä, mikä merkitys läntisellä suunnalla on itänaapurillemme, sanoo kommodori evp., tutkija Pertti Inkinen maanpuolustuskorkeakoulusta.
Saman asian tiivistää sotahistorian dosentti, tutkija Markku Salomaa.
- Venäjä ei ole luopunut tulkinnasta, että Suomi kuuluu sen ns. lähiulkomaihin. Sen ikiaikaisena pyrkimyksenä on ollut pääsy merien rannikoille, missä kulkisivat luonnolliset rajat.
- Nyt Venäjän koko länsiraja kulkee mantereen poikki, mitä pidetään vaaran aiheuttajana. Kun siihen liitetään Naton laajeneminen näille rajoille, on se Kremlin näkökulmasta suoranaisen uhan aiheuttaja.
Joustavuutta
Kömpelö divisioonaorganisaatio on jo lännen tapaan muutettu Venäjällä joustavammaksi prikaatiorganisaatioksi. Myös Leningradin ja Moskovan sotilaspiirit on yhdistetty Läntiseksi sotilaspiiriksi, jonka esikunta on Pietarissa.
- Tämän yhteisjohtoportaan alaisuuteen on liitetty myös Pohjoinen ja Itämeren laivastot sekä koko uuden sotilaspiirin alueen ilmavoimat ja ilmapuolustus. Samalla se on osoitus painopisteen siirtymisestä läntisellä suunnalla Keski-Euroopasta luoteeseen, kertoo kommodori Inkinen.
Asevoimien uudistuksen laajuudesta kertoo, että vuoteen 2020 ulottuvalle varasteluohjelmalle on varattu huimaavat 500 miljardia euroa.
- Päämääränä on tuottaa uutta kalustoa maa-, meri- ja ilmavoimille sekä uudistaa asevoimien johtojärjestelmä, kiteyttää tutkija Salomaa.
- On arvioitu, että Venäjä kykenee toteuttamaan noin 70, ehkä jopa 80 prosenttia suunnitelluista määristä, vaikka alku ei olekaan sujunut lasketulla aikataululla. Osittain siksi Venäjä on aloittanut yhteistyötä muun muassa Saksan ja Ranskan kanssa.
Iskukykyä ilmasta
JATKUUU...
- Neuvostoliiton romahdettua koko 1990-luvun vallitsi maan ilmavoimissa hiljaisuus. Polttoainetta ei ollut, lentokoneet seisoivat ja lentäjien lentotunnit hiipuivat, sanovat Iltalehden haastattelemat sotilasilmailun asiantuntijat.
Heidän mukaansa 2000-luvun alku oli suunnittelun aikaa ja nyt lentotuntien määrä on kasvanut normaalille tasolle ja uusia ohjaajia on koulutettu runsaasti sekä kalustoa modernisoitu uutta odoteltaessa.
Venäjän ilmavoimissa onkin menossa ylimenokausi, jossa vanhojen hävittäjien (kuten SU-27 ja MIG-31) käyttöikää venytetään uusia koneita odotettaessa.
Uuden, niinsanotun 5. sukupolven häivehävittäjän Suhoi PAK T-50:n aikataulu on venynyt. Prototyypillä on jo lennetty, mutta varsinaisen tuotannon aloittamisesta ei ole tietoa. PAK on tarkoitettu vastineeksi Yhdysvaltojen F-35-häivehävittäjälle, joka on jo sarjatuotannossa.
- Viimeisin suuri sotaharjoitus lännessä, Zapad-2013 viime syyskuussa osoitti, että Venäjän ilmaoperaation työkaluja oli käytetty järkevästi, muunmuassa pommikoneita ja ilmavalvonta ja -tankkauskoneita siirrettiin nopeasti pitkiäkin matkoja läntiselle harjoitusalueelle. Lyhyesti: ilmavoimien operatiivinen ajattelu on länsimaistettu, sanovat asiantuntijat.
- Tätä edelsi ilmavoimien siirtyminen tukikohta-organisaatioon sekä laivueuudistukset, jolloin hävittäjien ja muiden koneiden nopeat siirrot suuren maan sisällä mahdollistuivat.
- Hiljaisuus on nyt ilmavoimissa päättynyt ja koulutus on täydessä käynnissä, ohjaajien lentotuntimäärät järkevällä tasolla. Esimerkiksi Laatokan ilma-ampumaleirit, joilla ammutaan ilmasta ilmaan ohjuksia, ovat täydessä käynnissä. Itämerellä taas operoi säännöllisesti venäläinen ilmavalvontakone A-50 neljän tai viiden SU-27-rynnäkköhävittäjän tukemana, kertovat asiantuntijat.
Suuret reservit
- Ei ole mitään merkkejä, että Venäjällä oltaisiin ainakaan 10-15 vuoteen luopumassa varusmiespalveluksesta. Se takaa armeijalle usean miljoonan miehen koulutetun reservin, joista yli 700 000 miestä voidaan mobilisoida nopeasti, sanoo kommodori Inkinen.
- Maan jatkuva sotilaallinen varautuminen näkyy myös siinä, että suurten sotaharjoitusten määrä on lisääntynyt. Myös presidentti Vladimir Putin on henkilökohtaisesti käynyt paikan päällä seuraamassa useita harjoituksia.
Tutkija Salomaan mukaan maan asevoimien vahvuus on noin 850 000 sotilasta. Heistä lähes 200 000 on pysyvän valmiuden joukoissa.
- Tämän lisäksi tulevat sisäministeriön joukot, joissa on noin 520 000 miestä. Ne ottaisivat vallatut alueet haltuunsa ja varmistaisivat ne, sanoo Salomaa.
Yhdysvallat siirtää voimiaan NATO:sta Tyynellemerelle , ja siksi ainakin Baltian maat, Puola ja Ruotsi ovat olleet huolissaan Venäjän asevoimien kasvusta lännessä.
Aivan hiljattain Venäjältä tuli muistutus Kiinan voimasta - ja toisaalta myös Venäjän kokemien uhkien monimuotoisuudesta ja niihin varautumisesta.
- Maan armeijan ja laivaston on oltava ensisijaisessa taisteluvalmiudessa paikallisia sotia, terrorismia, aseellisia konflikteja ja laajamittaisia sotia varten, muistutti tammikuun lopulla valtakunnallisessa turvallisuuskokouksessa puhunut Venäjän sotilastiedeakatemian presidentti, armeijan kenraali Mahmut Garejev.
- Omia kansallisia etuja on puolustettava kaikin keinoin ja säilytettävä maan yhtenäisyys, sanoi kenraali Garejev.