Nykyisessä talossa varaava sähkölämmitys - huoleton ja halvat perustuskustannukset. Sähkölasku kuukaudessa keskimäärin noin 160-180 euroa - aika paljon, sanon minä.
Uutta taloa suunnitellaan ja lämmitysmuotoa on mietitty. Mitäs rakentajat suosittelette?
Paras lämmitysmuoto?
Rakentamista suunnitteleva
32
5482
Vastaukset
- juhanaWilen
varteenotettava vaihtoehto, ainakin mikäli rakennatte haja-asutusalueelle
- Alkuperäinen
Taajamaan rakennetaan, järven rannalle. Taloon tulee yksi takka/leivinuuni. 1,5 kerrosta ja kokonaisala 260 m2, asuinala 197 m2.
- Matin veli
Alkuperäinen kirjoitti:
Taajamaan rakennetaan, järven rannalle. Taloon tulee yksi takka/leivinuuni. 1,5 kerrosta ja kokonaisala 260 m2, asuinala 197 m2.
vieressä, kannattaa harkita lämpöpumppua. Tietenkin edellytyksenä on se, että vesi on rannan lähellä riittävän syvää tai virtaavaa.
- Anssi
Jos rakentaessa satsaa 15.000€ "ylimääräistä" lämmitysjärjestelmään, niin se maksaa 20 vuoden lainan kyljessä 90€ lisää joka kuukauteen.
- ott
Anssi esittää tuossa laskelman joka näissä investoinneissa nimenomaan pitää huomioida. 20 vuoden laina ajalla tuollainen "pienehkökin" lisäinvestointi tulee todellakin maksamaan joka kuukausi. Se on kaikki niistä mahdollisista käyttökulusäästöistä pois.
Tuon kokoluokan talossa kuitenkin voit sen sähkölämmityksen unohtaa heti, vaikka itse sen puolestapuhujiin muutoin kuulunkin. Muiden vaihtoehtojen väliset investointikulut aika pienessä haarukassa kuitenkin.
- suunnittelija
Kun puhutaan omakotitalon eri osioiden (esim. vesikate, ulkoseinät, myös lämmitysjärjestelmä) yleisestä käyttöiästä, puhutaan varmaan normaalisti ehkä 50 v:sta. Jos joku pystyy täysin luotettavasti ennustamaan, mikä lämmitysmuoto 50:n vuoden aikavälillä on kaikkein edullisin, nostan hattua. Sitten, kun joku on testannut ja kirjannut ylös kaikki kulut esim. 5:stä lämmitysmuodosta 50 v:n ajan, niin silloin voi jo puhua kokemuksen syvällä rintaäänellä. 3 v:n asuminen vaikkapa maalämpö- tai sähköllä lämpiävässä talossa ei välttämättä vielä anna oikeaa kuvaa valitun lämmitysmuodon kokonaiskustannuksistta.
Jos minä olisin nyt rakentamassa, valitsisin lämmitysmuodon, josta on vähintään 20 v:n kokemukset yleisellä tasolla. Esim. maalämpö alkaa pikkuhiljaa päästä tähän kategoriaan. Ei tarvitse maksaa lastentaudeista. Pelletti- ja hakelämmityksestä ei ole riittävää kokemusta pientaloissa. Asia muuttuu toiseksi, jos (puu)polttoaineen saa lähes ilmaiseksi. Näinhän asia ei kovin monella rakentajalla ole.
Edesmennyt valtiomies totesi aikanaan, että ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden. - Putkimiess
...pelletin koska:
- sillä tuotettu kWh maksaa noin puolet yösähköstä
- se on ekolooginen polttoaine
- se on mielenkiintoinen (vielä en kylläkään ole päässyt yhtään ropaamaan)
- sen saa liitettyä kaukokäyttöön ja valvontaan (ei ehkä hyödyllistä tai tarpeellista mutta yhtäkaikki mielenkiintoista)
- sain roippeet edullisesti työnantajalta
- opin enemmän alaani koskevaa olennaista asiaa
Ennestään oli klapi/sähkölämmitys. Sähkökattila 6kW (vastus putkessa yhteineen) ja 2kW lv-varaaja myynnissä eniten tarjoavalle. Ikä tuntematon mutta viime viikolla toimivina suoraan käytöstä poistettu.- Matin veli
kyllä työlästä, jos pelaat tuhkan kanssa kerran viikossa talvisin. Täytyy myös muistaa, että pellettivarasto on rakennusalasta pois.
- Anssi
Tuolla aikaisemmin laskeskeltiin että pellettilämmityksen kilowattitunti maksaa noin 3-6 senttiä. Ero päiväsähköön voisi olla tuo puolet ja jopa vähemmän, mutta yösäköön ero ei enään ole valtava. Tämä siis pelkän poltettavan materiaalin hinta.
- Putkimiess
Matin veli kirjoitti:
kyllä työlästä, jos pelaat tuhkan kanssa kerran viikossa talvisin. Täytyy myös muistaa, että pellettivarasto on rakennusalasta pois.
Tuhkatilaa on 50 eli tyhjennys 4-5 kertaa vuodessa. Ei ole mielestäni paha.
Pellettivarastoratkaisu on vielä vähän auki, nyt menee tynnyristä vieressä. Varasto tullee ensi(?) vuonna rakennettavaan ulkorakennuksen yhteyteen eli ei syö rakennusalaa. Siihen asti on pelattava suursäkkien kanssa mikä tietenkin väliaikaisesti syö lämmityksen helppoutta.
Toistaiseksi laitteisto on ollut jopa tylsistyttävän huoleton :( - Putkimiess
Anssi kirjoitti:
Tuolla aikaisemmin laskeskeltiin että pellettilämmityksen kilowattitunti maksaa noin 3-6 senttiä. Ero päiväsähköön voisi olla tuo puolet ja jopa vähemmän, mutta yösäköön ero ei enään ole valtava. Tämä siis pelkän poltettavan materiaalin hinta.
Pelletti bulkkitavarana 3 senttiä ja 20 kg säkeissä 6 senttiä eli saman kuin yösähkö.
Suorasähkölämmittäjä maksaa ehkä keskimäärin 7,5 senttiä, varaavalla (ja kalliimmalla) sähkölämmityksellä sen 6 senttiä. - ukko
Putkimiess kirjoitti:
Tuhkatilaa on 50 eli tyhjennys 4-5 kertaa vuodessa. Ei ole mielestäni paha.
Pellettivarastoratkaisu on vielä vähän auki, nyt menee tynnyristä vieressä. Varasto tullee ensi(?) vuonna rakennettavaan ulkorakennuksen yhteyteen eli ei syö rakennusalaa. Siihen asti on pelattava suursäkkien kanssa mikä tietenkin väliaikaisesti syö lämmityksen helppoutta.
Toistaiseksi laitteisto on ollut jopa tylsistyttävän huoleton :(No kait se kattila pitää nuohotakkin välissä poltin puhdistaa. Sehän se työläs vaihe on. Ei taida pelkkä tuhkien ulos kantelu auttaa.
Oletan kuitenki että huoltovapaampaa se tulee olemaan verrattuna nykyiseen puulla lämmittämiseen.
Laskeskelin että n.11 kertaa pitää "puuta" kosketella enneku se on pihan perällä tuhkana... - Anssi
Putkimiess kirjoitti:
Pelletti bulkkitavarana 3 senttiä ja 20 kg säkeissä 6 senttiä eli saman kuin yösähkö.
Suorasähkölämmittäjä maksaa ehkä keskimäärin 7,5 senttiä, varaavalla (ja kalliimmalla) sähkölämmityksellä sen 6 senttiä.Oma yösähkö jää vähän alle viiden sentin, eikä se ole edes halvin hinta mitä täällä on kehuttu. Tosin monissa yhtiöissä hinta menee yli kuuden sentin. Riippuu sähköyhtiöstä, jonka aluella on.
- rak
Anssi kirjoitti:
Oma yösähkö jää vähän alle viiden sentin, eikä se ole edes halvin hinta mitä täällä on kehuttu. Tosin monissa yhtiöissä hinta menee yli kuuden sentin. Riippuu sähköyhtiöstä, jonka aluella on.
Oulun alueella yösähköstä maksetaan siirtohintoineen 4,47 sent/kwh. Näyttäisi siis aika pieneksi täällä jäävän tuo pelletin hintaetu. Lämmitys lämpimän veden tuotanto kun pääsääntöisesti hoidetaan vielä tuolla yösähköllä. Osittain varaava 10-12 cm betonilaatta, ei ole todellakaan kallis.
- Jööse
rak kirjoitti:
Oulun alueella yösähköstä maksetaan siirtohintoineen 4,47 sent/kwh. Näyttäisi siis aika pieneksi täällä jäävän tuo pelletin hintaetu. Lämmitys lämpimän veden tuotanto kun pääsääntöisesti hoidetaan vielä tuolla yösähköllä. Osittain varaava 10-12 cm betonilaatta, ei ole todellakaan kallis.
mutta unohtuikohan tuosta jotain.
Tässä PELKKIÄ siirron hintoja energiamarkkinalaitoksen sivuilta:
Sähkön hintavertailu. Haun tulokset:
Tyyppikäyttäjä: Pientalo, osittain varaava sähkölämmitys, kulutus 20 000 kWh/vuosi
Hinnat: Sähkön siirtohinnat 1.9.2004
Hintatiedot perustuvat 1.9.2004 voimassa olleisiin sähköyhtiöiden julkisiin sähkön siirron hinnastoihin.
Hinnat sisältävät sähköveroa 0.73 senttiä/kWh, huoltovarmuusmaksua 0.013 senttiä/kWh ja arvonlisäveroa 22.00%.
Koko maan painotettu keskiarvo
Keskihinta
snt/kWh
3.25
Vuosikus-
tannus
euro/vuosi
649
Rovakaira Oy
2.38
476
Muonion Sähköosuuskunta
2.39
479
Rovaniemen Energia Oy
2.52
504
Kokkolan Energia
2.53
506
Oulun Energia
2.65
530
Kuopion Energia
2.77
553
Lahti Energia Oy
2.78
556
Pellon Sähkö Oy
2.80
560
Tornionlaakson Sähkö Oy
2.80
560
Keravan Energia Oy
2.81
561
ESE-Verkko Oy
2.84
567
Kymenlaakson Sähkö Oy - Kymmenedalens El Ab
2.85
569
Etelä-Suomen Energia Oy
2.89
578
Koillis-Lapin Sähkö Oy
2.91
583
Valkeakosken Energia Oy
2.93
586
Rantakairan Sähkö Oy
2.94
588
Tampereen Sähkölaitos
2.97
593
Vaasan Sähkö Oy
2.97
595
Inergia Oy
3.00
600
Tenergia Oy
3.00
600
Ääneseudun Energia Oy
3.01
601
Rauman Energia Oy
3.02
604
Oulun Seudun Sähkö
3.03
605
Porvoon Energia Oy
3.03
607
E.ON Finland Oyj, Joensuun alue
3.06
611
Vörå Elektricitetsverk Ab
3.08
616
Korpelan Voima Kuntayhtymä
3.08
616
Alajärven Sähkö Oy
3.09
617
Joroisten Energialaitos
3.08
617
KSS Energia Oy
3.09
617
Haminan Energia Oy
3.13
626
Tornion Energia Oy
3.16
631
Naantalin Energia Oy
3.16
632
Haukiputaan Sähköosuuskunta
3.17
634
Sallila Energia Oy
3.19
638
Seinäjoen Energia Oy
3.19
639
Imatran Seudun Sähkö Oy
3.21
641
Outokummun Energia Oy
3.22
643
Keminmaan Energia Oy
3.23
647
1.9.2004
3.25
649
Lammaisten Energia Oy
3.24
649
Mäntsälän Sähkö Oy
3.26
651
Vetelin Sähkölaitos Oy
3.26
652
Laihian Sähkö Oy
3.27
654
E.ON Finland Oyj, Espoon alue
3.28
657
Iin Energia Oy
3.28
657
Forssan Energia Oy
3.30
659
Vantaan Energia Oy
3.30
660
Pori Energia
3.30
660
Lehtimäen Sähkö Oy
3.30
661
Nurmijärven Sähkö Oy
3.31
662
Ilmailulaitos Helsinki-Vantaan lentoasema
3.32
664
Helsingin Energia
3.33
665
Turku Energia Oy
3.33
667
Keuruun Sähkö Oy
3.34
669
Vimpelin Voima Oy
3.35
670
Fortum Sähkönsiirto Oy, Länsi-Uudenmaan alue
3.35
670
Utsjoen Sähköosuuskunta
3.35
670
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
3.36
673
Leppäkosken Sähkö Oy
3.37
675
Järvi-Suomen Energia Oy
3.38
676
Joutsenon Energia Oy
3.41
682
Nykarleby Affärsverk
3.42
684
Vattenfall Verkko Oy
3.43
686
Fortum Sähkönsiirto Oy
3.43
687
Raahen Energia Oy
3.44
689
Atro Oyj
3.45
691
Vakka-Suomen Voima Oy
3.45
691
Kemin Energia Oy
3.47
694
Parikkalan Valo Oy
3.47
694
Lappeenrannan Energia Oy
3.47
695
Iitin Sähkö Oy
3.48
696
Jakobstads Energiverk
3.48
696
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
3.52
703
Paneliankosken Voima Oy
3.52
703
Jylhän Sähköosuuskunta
3.53
707
Yli-Iin Sähkö Oy
3.54
708
Hiirikosken Energia Oy
3.55
710
Ekenäs Energi
3.60
719
Jyväskylän Energia Oy
3.60
719
Herrfors Oy Ab
3.61
723
Kokemäen Sähkö Oy
3.64
728
Enontekiön Sähkö Oy
3.68
735
Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
3.70
740
Vatajankosken Sähkö Oy
3.74
748
Lankosken Sähkö Oy
3.74
749
Jeppo Kraft Andelslag
3.75
750
Graninge Kainuu Oy
3.77
753
Kronoby Elverk
3.78
755
Asikkalan Voima Oy
3.82
763
Kuoreveden Sähkö Oy
4.01
803
Esse Elektro-Kraft Ab
4.07
814
Taulukossa keskihinta kertoo, paljonko tyyppikäyttäjälle yksi käytetty kWh tulee keskimäärin vuoden aikana maksamaan. Vastaavasti vuosikustannus kertoo, paljonko tyyppikäyttäjälle sähkön käyttö vuodessa maksaa. Keskihinnat ja vuosikustannukset sisältävät kaikki vuoden aikana maksettavat perus-, teho- ja energiamaksut. - Anssi
Jööse kirjoitti:
mutta unohtuikohan tuosta jotain.
Tässä PELKKIÄ siirron hintoja energiamarkkinalaitoksen sivuilta:
Sähkön hintavertailu. Haun tulokset:
Tyyppikäyttäjä: Pientalo, osittain varaava sähkölämmitys, kulutus 20 000 kWh/vuosi
Hinnat: Sähkön siirtohinnat 1.9.2004
Hintatiedot perustuvat 1.9.2004 voimassa olleisiin sähköyhtiöiden julkisiin sähkön siirron hinnastoihin.
Hinnat sisältävät sähköveroa 0.73 senttiä/kWh, huoltovarmuusmaksua 0.013 senttiä/kWh ja arvonlisäveroa 22.00%.
Koko maan painotettu keskiarvo
Keskihinta
snt/kWh
3.25
Vuosikus-
tannus
euro/vuosi
649
Rovakaira Oy
2.38
476
Muonion Sähköosuuskunta
2.39
479
Rovaniemen Energia Oy
2.52
504
Kokkolan Energia
2.53
506
Oulun Energia
2.65
530
Kuopion Energia
2.77
553
Lahti Energia Oy
2.78
556
Pellon Sähkö Oy
2.80
560
Tornionlaakson Sähkö Oy
2.80
560
Keravan Energia Oy
2.81
561
ESE-Verkko Oy
2.84
567
Kymenlaakson Sähkö Oy - Kymmenedalens El Ab
2.85
569
Etelä-Suomen Energia Oy
2.89
578
Koillis-Lapin Sähkö Oy
2.91
583
Valkeakosken Energia Oy
2.93
586
Rantakairan Sähkö Oy
2.94
588
Tampereen Sähkölaitos
2.97
593
Vaasan Sähkö Oy
2.97
595
Inergia Oy
3.00
600
Tenergia Oy
3.00
600
Ääneseudun Energia Oy
3.01
601
Rauman Energia Oy
3.02
604
Oulun Seudun Sähkö
3.03
605
Porvoon Energia Oy
3.03
607
E.ON Finland Oyj, Joensuun alue
3.06
611
Vörå Elektricitetsverk Ab
3.08
616
Korpelan Voima Kuntayhtymä
3.08
616
Alajärven Sähkö Oy
3.09
617
Joroisten Energialaitos
3.08
617
KSS Energia Oy
3.09
617
Haminan Energia Oy
3.13
626
Tornion Energia Oy
3.16
631
Naantalin Energia Oy
3.16
632
Haukiputaan Sähköosuuskunta
3.17
634
Sallila Energia Oy
3.19
638
Seinäjoen Energia Oy
3.19
639
Imatran Seudun Sähkö Oy
3.21
641
Outokummun Energia Oy
3.22
643
Keminmaan Energia Oy
3.23
647
1.9.2004
3.25
649
Lammaisten Energia Oy
3.24
649
Mäntsälän Sähkö Oy
3.26
651
Vetelin Sähkölaitos Oy
3.26
652
Laihian Sähkö Oy
3.27
654
E.ON Finland Oyj, Espoon alue
3.28
657
Iin Energia Oy
3.28
657
Forssan Energia Oy
3.30
659
Vantaan Energia Oy
3.30
660
Pori Energia
3.30
660
Lehtimäen Sähkö Oy
3.30
661
Nurmijärven Sähkö Oy
3.31
662
Ilmailulaitos Helsinki-Vantaan lentoasema
3.32
664
Helsingin Energia
3.33
665
Turku Energia Oy
3.33
667
Keuruun Sähkö Oy
3.34
669
Vimpelin Voima Oy
3.35
670
Fortum Sähkönsiirto Oy, Länsi-Uudenmaan alue
3.35
670
Utsjoen Sähköosuuskunta
3.35
670
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
3.36
673
Leppäkosken Sähkö Oy
3.37
675
Järvi-Suomen Energia Oy
3.38
676
Joutsenon Energia Oy
3.41
682
Nykarleby Affärsverk
3.42
684
Vattenfall Verkko Oy
3.43
686
Fortum Sähkönsiirto Oy
3.43
687
Raahen Energia Oy
3.44
689
Atro Oyj
3.45
691
Vakka-Suomen Voima Oy
3.45
691
Kemin Energia Oy
3.47
694
Parikkalan Valo Oy
3.47
694
Lappeenrannan Energia Oy
3.47
695
Iitin Sähkö Oy
3.48
696
Jakobstads Energiverk
3.48
696
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
3.52
703
Paneliankosken Voima Oy
3.52
703
Jylhän Sähköosuuskunta
3.53
707
Yli-Iin Sähkö Oy
3.54
708
Hiirikosken Energia Oy
3.55
710
Ekenäs Energi
3.60
719
Jyväskylän Energia Oy
3.60
719
Herrfors Oy Ab
3.61
723
Kokemäen Sähkö Oy
3.64
728
Enontekiön Sähkö Oy
3.68
735
Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
3.70
740
Vatajankosken Sähkö Oy
3.74
748
Lankosken Sähkö Oy
3.74
749
Jeppo Kraft Andelslag
3.75
750
Graninge Kainuu Oy
3.77
753
Kronoby Elverk
3.78
755
Asikkalan Voima Oy
3.82
763
Kuoreveden Sähkö Oy
4.01
803
Esse Elektro-Kraft Ab
4.07
814
Taulukossa keskihinta kertoo, paljonko tyyppikäyttäjälle yksi käytetty kWh tulee keskimäärin vuoden aikana maksamaan. Vastaavasti vuosikustannus kertoo, paljonko tyyppikäyttäjälle sähkön käyttö vuodessa maksaa. Keskihinnat ja vuosikustannukset sisältävät kaikki vuoden aikana maksettavat perus-, teho- ja energiamaksut.Minun ilmoittamassa hinnassa oli sähkö siirto verot, perusmaksua en huominut mitenkään.
Sinunkin listasi sisältää siirtohinnan verojen kanssa (myös sähkövero).
Tuo lista on tyyppikäyrän mukainen hinta, eli yö ja päiväsähkön yhdistelmä.
Keskimääräiset hinnat
siirto vero=3,25 (2,38...4,07)
sähkö=3,65 (2,04...4,03)
siirto sähkö= 6,9 (5,36...7,90)
Näitä hintoja ei oikein voi käyttää lämmityksen hinnan vertailussa, koska niissä on mukana myös taloussähkö. Kyseiset hinnat on hinnastosta. Erilaisilla sopimuksilla ja tarjouksilla hintaa saa hieman halvemmaksi.
Itse käytän lämmitykseen pekästään yösähköä, joten enrgian hinta on siis suoraan yösäkön hinta. - rak
Jööse kirjoitti:
mutta unohtuikohan tuosta jotain.
Tässä PELKKIÄ siirron hintoja energiamarkkinalaitoksen sivuilta:
Sähkön hintavertailu. Haun tulokset:
Tyyppikäyttäjä: Pientalo, osittain varaava sähkölämmitys, kulutus 20 000 kWh/vuosi
Hinnat: Sähkön siirtohinnat 1.9.2004
Hintatiedot perustuvat 1.9.2004 voimassa olleisiin sähköyhtiöiden julkisiin sähkön siirron hinnastoihin.
Hinnat sisältävät sähköveroa 0.73 senttiä/kWh, huoltovarmuusmaksua 0.013 senttiä/kWh ja arvonlisäveroa 22.00%.
Koko maan painotettu keskiarvo
Keskihinta
snt/kWh
3.25
Vuosikus-
tannus
euro/vuosi
649
Rovakaira Oy
2.38
476
Muonion Sähköosuuskunta
2.39
479
Rovaniemen Energia Oy
2.52
504
Kokkolan Energia
2.53
506
Oulun Energia
2.65
530
Kuopion Energia
2.77
553
Lahti Energia Oy
2.78
556
Pellon Sähkö Oy
2.80
560
Tornionlaakson Sähkö Oy
2.80
560
Keravan Energia Oy
2.81
561
ESE-Verkko Oy
2.84
567
Kymenlaakson Sähkö Oy - Kymmenedalens El Ab
2.85
569
Etelä-Suomen Energia Oy
2.89
578
Koillis-Lapin Sähkö Oy
2.91
583
Valkeakosken Energia Oy
2.93
586
Rantakairan Sähkö Oy
2.94
588
Tampereen Sähkölaitos
2.97
593
Vaasan Sähkö Oy
2.97
595
Inergia Oy
3.00
600
Tenergia Oy
3.00
600
Ääneseudun Energia Oy
3.01
601
Rauman Energia Oy
3.02
604
Oulun Seudun Sähkö
3.03
605
Porvoon Energia Oy
3.03
607
E.ON Finland Oyj, Joensuun alue
3.06
611
Vörå Elektricitetsverk Ab
3.08
616
Korpelan Voima Kuntayhtymä
3.08
616
Alajärven Sähkö Oy
3.09
617
Joroisten Energialaitos
3.08
617
KSS Energia Oy
3.09
617
Haminan Energia Oy
3.13
626
Tornion Energia Oy
3.16
631
Naantalin Energia Oy
3.16
632
Haukiputaan Sähköosuuskunta
3.17
634
Sallila Energia Oy
3.19
638
Seinäjoen Energia Oy
3.19
639
Imatran Seudun Sähkö Oy
3.21
641
Outokummun Energia Oy
3.22
643
Keminmaan Energia Oy
3.23
647
1.9.2004
3.25
649
Lammaisten Energia Oy
3.24
649
Mäntsälän Sähkö Oy
3.26
651
Vetelin Sähkölaitos Oy
3.26
652
Laihian Sähkö Oy
3.27
654
E.ON Finland Oyj, Espoon alue
3.28
657
Iin Energia Oy
3.28
657
Forssan Energia Oy
3.30
659
Vantaan Energia Oy
3.30
660
Pori Energia
3.30
660
Lehtimäen Sähkö Oy
3.30
661
Nurmijärven Sähkö Oy
3.31
662
Ilmailulaitos Helsinki-Vantaan lentoasema
3.32
664
Helsingin Energia
3.33
665
Turku Energia Oy
3.33
667
Keuruun Sähkö Oy
3.34
669
Vimpelin Voima Oy
3.35
670
Fortum Sähkönsiirto Oy, Länsi-Uudenmaan alue
3.35
670
Utsjoen Sähköosuuskunta
3.35
670
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
3.36
673
Leppäkosken Sähkö Oy
3.37
675
Järvi-Suomen Energia Oy
3.38
676
Joutsenon Energia Oy
3.41
682
Nykarleby Affärsverk
3.42
684
Vattenfall Verkko Oy
3.43
686
Fortum Sähkönsiirto Oy
3.43
687
Raahen Energia Oy
3.44
689
Atro Oyj
3.45
691
Vakka-Suomen Voima Oy
3.45
691
Kemin Energia Oy
3.47
694
Parikkalan Valo Oy
3.47
694
Lappeenrannan Energia Oy
3.47
695
Iitin Sähkö Oy
3.48
696
Jakobstads Energiverk
3.48
696
Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
3.52
703
Paneliankosken Voima Oy
3.52
703
Jylhän Sähköosuuskunta
3.53
707
Yli-Iin Sähkö Oy
3.54
708
Hiirikosken Energia Oy
3.55
710
Ekenäs Energi
3.60
719
Jyväskylän Energia Oy
3.60
719
Herrfors Oy Ab
3.61
723
Kokemäen Sähkö Oy
3.64
728
Enontekiön Sähkö Oy
3.68
735
Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
3.70
740
Vatajankosken Sähkö Oy
3.74
748
Lankosken Sähkö Oy
3.74
749
Jeppo Kraft Andelslag
3.75
750
Graninge Kainuu Oy
3.77
753
Kronoby Elverk
3.78
755
Asikkalan Voima Oy
3.82
763
Kuoreveden Sähkö Oy
4.01
803
Esse Elektro-Kraft Ab
4.07
814
Taulukossa keskihinta kertoo, paljonko tyyppikäyttäjälle yksi käytetty kWh tulee keskimäärin vuoden aikana maksamaan. Vastaavasti vuosikustannus kertoo, paljonko tyyppikäyttäjälle sähkön käyttö vuodessa maksaa. Keskihinnat ja vuosikustannukset sisältävät kaikki vuoden aikana maksettavat perus-, teho- ja energiamaksut.Juu ei ollut tuossa 4.47 sent/kwh mukana perusmaksua. Siirto verot energia kylläkin. Siirtomaksua menee muuten yösähköstä selvästi vähemmän ainakin täällä eli 1,72 snt/kwh kun päiväsähköstä menee 2.92 snt/kwh. Yleissähkön siirto se vasta maksaakin jo 3,11 snt/kwh.
No lukujahan nämä vain mutta usko vaan että ei se pellettilämmityskään niin erinomaisen edullista ole ja sähkö maksa aivan hirveitä. Sähkön hintahan on edullisempi kilowattituntia kohti jos kulutus luokkaa 20000 kWh kuin 6000 kwh kulutuksella jolloin maksat kokeimmat siirtomaksut ja energian hinnan (=yleissähkö).
2-aikatariffii taas alkaa "kannattamaan" vasta yli 10000 kwh:n lukemilla johon et pellettilämmityksessä pääse. - Putkimiess
ukko kirjoitti:
No kait se kattila pitää nuohotakkin välissä poltin puhdistaa. Sehän se työläs vaihe on. Ei taida pelkkä tuhkien ulos kantelu auttaa.
Oletan kuitenki että huoltovapaampaa se tulee olemaan verrattuna nykyiseen puulla lämmittämiseen.
Laskeskelin että n.11 kertaa pitää "puuta" kosketella enneku se on pihan perällä tuhkana......on myös tehtävä mutta sen voi tehdä tuhkantyhjennyksen yhteydessä, useammin ei pitäisi tarvita. Poltin taas on itsepuhdistuvaa mallia, pari kertaa vuodessa riittää :)
- ukko
Putkimiess kirjoitti:
...on myös tehtävä mutta sen voi tehdä tuhkantyhjennyksen yhteydessä, useammin ei pitäisi tarvita. Poltin taas on itsepuhdistuvaa mallia, pari kertaa vuodessa riittää :)
Puukattilaa joutuu hinkkaamaan ihan hiki hatussa. Toisaalta se kattila on niitä fiksuja kattiloita joissa on vaakakonvektiopinnat...
Pelletin kanssa toivottavasti ei ole samanlaista?
- ukko
Itseäni kiinnostaisi pellien hankkimiskustannusten lisäksi tietää minkälainen käyttöikä kullakin järjestelmällä on.
Maalämmöstä: 20 vuotta? Sitten kompressori vaihtoon?
Puu: 15 vuotta? Sitten ruostuu puhki? 25 jos jaksaa huolehtia?
Pelletti: 20v? Kokemuksia kyllä löyty muualta kuin Suomesta jossa näköjään tarjotaan öljy- ja puukattiloita pellettikäyttöön. Mutta mites ne polttimet?
Hake yms.: Samat ku yllä?
Öljy: 25 kattila, entäpä poltin.
Kaukolämpö: Kestääkö 25 vuotta lämmönvaihdin?
Sähkö: Ei kait tuosta mikään hajua? - Heikki
Kaukolämpö-maalämpö-öljylämpö.Kyllä kai se noista kolmesta ilman intohimoja on löydyttävä,ovat sitten aakkosjärjestyksessä!Pellettikin on hyvä,mutta toisilla toimii,toisilla ei.Viiden vuoden päästä voi laitetoimittajatkin olla ojennuksessa.
Mutta onko pakko olla vesikiertoinen lattialämmitys,eikö pattereilla systeemi tulisi kuitenkin edullisemmaksi rakentaa?
Ai niin,-70 luvulla oli PAKKO olla kokolattiamatto!- Anssi
Paljonkohan on hintaero pattereilla ja lattialämmityksellä? Onko pattereilla edes halvempi?
Maalämöllä ei oikein onnistu tavallisilla pattereilla, koska vesi ei ole kuumaa, joten siinä lattialämmitys varmaan on parempi vaihtoehto. - Heikki.
Anssi kirjoitti:
Paljonkohan on hintaero pattereilla ja lattialämmityksellä? Onko pattereilla edes halvempi?
Maalämöllä ei oikein onnistu tavallisilla pattereilla, koska vesi ei ole kuumaa, joten siinä lattialämmitys varmaan on parempi vaihtoehto.Se patterihomma oli kyllä kauko-ja öljylämmitykselle.
Heinolan asuntomessuilla pisti silmään,niissä rivitaloissa(vuokra?)oli patterilämmitys.Tuskin oli haettu kalleinta rakennusmuotoa.
Purmo PC 21S 600x1400 mm ohjehinta 198€ ALV,pienemmät ja 1 riviset vähemmän.Siitä kun kertoo ikkunoiden määrällä,tietysti putket päälle.Mutta ei kai ne muoviputket ja jakotukitkaan aivan halpoja ole.
Osaiskohan joku meitä kahta viisaampi sanoa,meidän MUTUlla ei pitkälle pötki! - Anssi
Heikki. kirjoitti:
Se patterihomma oli kyllä kauko-ja öljylämmitykselle.
Heinolan asuntomessuilla pisti silmään,niissä rivitaloissa(vuokra?)oli patterilämmitys.Tuskin oli haettu kalleinta rakennusmuotoa.
Purmo PC 21S 600x1400 mm ohjehinta 198€ ALV,pienemmät ja 1 riviset vähemmän.Siitä kun kertoo ikkunoiden määrällä,tietysti putket päälle.Mutta ei kai ne muoviputket ja jakotukitkaan aivan halpoja ole.
Osaiskohan joku meitä kahta viisaampi sanoa,meidän MUTUlla ei pitkälle pötki!Kyllä joku palstan oikeista putkimiehiestä osaa heittää heti arvion siitä että mikä on pattereiden ja lattialämmityksen hintasuhde.
- insinööri
Lattialämmityksen ja pattereiden keskinäisestä hintaerosta en osaa sanoa kovinkaan tarkkaa juuri nyt, mutta kilpailuttamalla se hinta aina laskee. Tarjouspyyntöjä vain riittävän moneen suuntaan.
"Kaukolämpö-maalämpö-öljylämpö.Kyllä kai se noista kolmesta ilman intohimoja on löydyttävä" Heikki heitti napakasti, mutta on ihan pakko hiukka kommentoida ...
eli kaikilla kolmella voidaan lämmitys hoitaa lattian tai pattereiden kautta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se, että mitä kuumempaa lämmitysjärjestelmässä oleva vesi on sitä enemmän sen lämmittäminen kuluttaa energiaa. Suuremmasta energian kulutuksesta tuppaa seuraamaan sitten suurempi laskukin. - Anssi
insinööri kirjoitti:
Lattialämmityksen ja pattereiden keskinäisestä hintaerosta en osaa sanoa kovinkaan tarkkaa juuri nyt, mutta kilpailuttamalla se hinta aina laskee. Tarjouspyyntöjä vain riittävän moneen suuntaan.
"Kaukolämpö-maalämpö-öljylämpö.Kyllä kai se noista kolmesta ilman intohimoja on löydyttävä" Heikki heitti napakasti, mutta on ihan pakko hiukka kommentoida ...
eli kaikilla kolmella voidaan lämmitys hoitaa lattian tai pattereiden kautta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se, että mitä kuumempaa lämmitysjärjestelmässä oleva vesi on sitä enemmän sen lämmittäminen kuluttaa energiaa. Suuremmasta energian kulutuksesta tuppaa seuraamaan sitten suurempi laskukin.pienessä määrässä tulikuumaa vettä on sama energia kuin suuressa määrässä vähemmän kuumaa vettä. Eli kiertävän veden lämpötilalla sinänsä ei ole vaikutusta energian kulutukseen.
- Heikki
Anssi kirjoitti:
pienessä määrässä tulikuumaa vettä on sama energia kuin suuressa määrässä vähemmän kuumaa vettä. Eli kiertävän veden lämpötilalla sinänsä ei ole vaikutusta energian kulutukseen.
Energiankulutusero johtuu käsittääkseni eristehäviöistä.Vesikiertoista lattialämmitystä perustellaan energiataloudellisesti pienemmillä eristehäviöillä.Samaan läpötilatasoon päästään myös patteilämmityksellä,mutta se vaatii isommat(ja kalliimmat) patterit.Eri asia on,paljonko energiaa hukkaantuu eristeiden läpi,jos veden lämpö on 60 astetta 40 asteen sijaan,marginaalista?
- Anssi
Heikki kirjoitti:
Energiankulutusero johtuu käsittääkseni eristehäviöistä.Vesikiertoista lattialämmitystä perustellaan energiataloudellisesti pienemmillä eristehäviöillä.Samaan läpötilatasoon päästään myös patteilämmityksellä,mutta se vaatii isommat(ja kalliimmat) patterit.Eri asia on,paljonko energiaa hukkaantuu eristeiden läpi,jos veden lämpö on 60 astetta 40 asteen sijaan,marginaalista?
Jos lämmitysjärjestelmä on talossa sisällä, kuten yleensä on, niin häviöt jää taloon ja lämmitää sitä, eli eivät ole hukkaa.
Lattialämmön säästöt tulee siitä että lämmön jako huoneeseen parempi. Lämpö ei nouse kattoon vaan lämpimin alue on pari metriä lattiasta ylös päin. Matalalämpöinen lämmönlähde ei luo huoneeseen voimakasta sätelylämpöä, jollon iholle ei synny vedon tunnetta, joka tulee lämpötilaerojen aistimisesta (kuuma patteri - kylmä ikkuna). Edellisen seurauksena huonelämpöä voidaan vähän laskea mukavuuden kärsimättä. On myös todettu että lämpimät jalat lisää mukavuutta, joka myös mahdollistaa huone ilman lämpötilan laskun mukavuuden kärsimättä. - Heikki
Anssi kirjoitti:
Jos lämmitysjärjestelmä on talossa sisällä, kuten yleensä on, niin häviöt jää taloon ja lämmitää sitä, eli eivät ole hukkaa.
Lattialämmön säästöt tulee siitä että lämmön jako huoneeseen parempi. Lämpö ei nouse kattoon vaan lämpimin alue on pari metriä lattiasta ylös päin. Matalalämpöinen lämmönlähde ei luo huoneeseen voimakasta sätelylämpöä, jollon iholle ei synny vedon tunnetta, joka tulee lämpötilaerojen aistimisesta (kuuma patteri - kylmä ikkuna). Edellisen seurauksena huonelämpöä voidaan vähän laskea mukavuuden kärsimättä. On myös todettu että lämpimät jalat lisää mukavuutta, joka myös mahdollistaa huone ilman lämpötilan laskun mukavuuden kärsimättä.Olen samaa mieltä.Siksi epäilinkin eristehäviöiden olevan marginaalista.
- Kysyjä 5012127
Heikki kirjoitti:
Olen samaa mieltä.Siksi epäilinkin eristehäviöiden olevan marginaalista.
Minkäverran lattialämmityksessä tuhlautuu energiaa maaperän (maanvarainen laatta) lämmitykseen? Luulis, että lattia on useimmiten talon huonoiten eristetty kohta. Toisaalta, eipä sitä kautta ainakaan ilmaa virtaa harakoille (kovin paljoa).
- raksaaja
Kysyjä 5012127 kirjoitti:
Minkäverran lattialämmityksessä tuhlautuu energiaa maaperän (maanvarainen laatta) lämmitykseen? Luulis, että lattia on useimmiten talon huonoiten eristetty kohta. Toisaalta, eipä sitä kautta ainakaan ilmaa virtaa harakoille (kovin paljoa).
Ei ole huonoimmin eristetty.
Ikkunat läpäisee lämpöä pahiten, seuraavana tulee seinät-
Lämpöhän pyrkii karkaamaan sinne missä sitä on vähiten. Laatan allahan ei koskaan ole pakkasasteita, joten se jo pelkästään pienentää lämpövirtaa (vaikka olisi lattialämmitys joka tekee lattiasta talon lämpimimmän kohdan).
Eikä se eristyskään huono ole.
Esim. nykyinen minimieriste lattiassa, eli 10cm EPS:ää vastaa jo nykyaikaista säädöstä seinän minimieristävyydelle. Lisäksi lattian eristystä on edullista ja helppoa kasvattaa.
(minulla on 200mm eristettä lattiassa)
- rak2001
maalämpö on kova sana noin isossa talossa, sanoo suorasähkö/pellettiporukat mitä sanoo.
Jos tulee kylpyamme niin laita erillinen varaaja suurempaa lämpimänveden kulutusta varten.
Systeemi toimii itsekseen ja saat liitettyä erinäisiin valvontasysteemeihin jos haluat.
porareikä kallioon on minusta paras vaihtoehto keruuputkille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723063
- 552725
Kuoleman pelko katosi
Olen pelännyt koko elämän ajan kuolemaa mutta yhtäkkiä kun hindut paljastivat totuuksia uskonnoista noin aloin yhtäkkiä4322335- 792188
- 952006
- 571939
- 121586
Kuhmolainen on selvästi kepun lehti
Kuhmolaise etukannessa oli Kuva kun Jaskalle annettiin karhu patsas.mutta kukmolaislehti oli niin kepulainen että Jaskan171537Ei mun tunteet
ole mihinkään kadonnut. Enkä mä sua inhoa tai ole kyllästynyt. Mä ymmärsin, ettet ole kiinnostunut minusta, ainakaan sil301380Mitä nämä palautteet palstalla ovat?
Joku uusi toimintatapa rohkaista kirjoittajia vai mistä on kyse?301351