Sori otsikon provovointi. Sillä ei ole paljoakaan tekemistä itse asian kanssa.
Sen verran kuitenkin, että Vanhanen kiirehti kovin nopeasti pääministerin ja keskustan puheenjohtajan arvovallalla tyrmäämään aloitteen, jossa esitettiin vaaligalluppien julkistamisen kieltämistä välittömästi ennen vaaleja.
Ehdtus vaaligalluppien julkaisemisen kieltämisestä ei nimittäinole aivan tuulesta temmattu. Muistan aiemmin lukeneeni useampiakin sosiologisten tutkimusmnetelmien asiantuntijoiden artikkeleita ja haastatteluja siitä, että juuri vaalien edellä julkkaistavat mielipidetutkimukset ohjaavat äänestäjien käyttäytymistä.
Asiantuntijoiden kanta oli ulkomuistista jotenkin sen suuntainen, että isot puolueet ja kasvamassa olevat puolueet saavat hyötyä gallupeista, kun omasta kannastan epävarmat ja puolueisiin löyhästi siteoutuneet äänestäjät katsovat tuloksista suuntaa ja äänestävät sen mukaan, ettei oma ääni menisi ainakaan "häviäjien" piikkiin.
Henkilövaaleissa tämä korostuu vielä selvemmin, mistä on osoituksena viime presidentinvalin ensimmäinen kierros, jossa kannatus polarisoitu suoraan kahdelle pääsuosikille, Aholle ja Haloselle.
Toinen seikka on mielipidetiedustelujen suuri virhemahdollisuus. Haastatteluja tehdään kustannussyistä vähän, mistä seuraa, että virhemarginaali on suuri. Tuhannen haastattelun tutkimuksissa voi suurimpienkin puolueiden todellinen kannatus olla jopa 5-6 %-yksikön haarukassa siihen nähden mikä tulos sille annetaan yhden desimaalin tarkkuudella lehtiotsikoissa.
Kolmas piirre on kysymyksen asettelussa, jossa erityisesti SAK on kunnostautunut viime vuosina. Heinäluoman organisoima SAK:n propagandaosasto ideoi kysymyksiä, joilla gallupeissa saadaan aina SAK:n haluama tulos.
Ehkäpä ennen kunnallisvaalia ilmestyy jälleen tutkimus, joka selvittää, että kansalaisten mielestä SDP puolustaa parhaiten palkansajan etuja. Kyse on vähän samasta asiasta, kun eduskunnan ydinvoimaäänestyksen alla lehdistö kohisi SAK:n tutkimuksesta, joka kertoi, että kansan enemmistö kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.
Tulos oli saatu kysymällä mielipidettä (puolesta vai vastaan) näin: "ydinvoiman lisärakentaminen on mielestäni tarpeen, koska muuten sähkön hinta kallistuisi moninkertaiseksi".
Nyt otsiukon kysymykseen:
Oliko pääministeri Vanhasella kepun oma lehmä ojassa, kun hän kiirehti niin nopeasti vastustamaan aloitetta, jossa gallup-tulosten julkaisemista juuri ennen vaalia rajoitettaisi?
Sen verran kuitenkin, että Vanhanen kiirehti kovin nopeasti pääministerin ja keskustan puheenjohtajan arvovallalla tyrmäämään aloitteen, jossa esitettiin vaaligalluppien julkistamisen kieltämistä välittömästi ennen vaaleja.
Ehdtus vaaligalluppien julkaisemisen kieltämisestä ei nimittäinole aivan tuulesta temmattu. Muistan aiemmin lukeneeni useampiakin sosiologisten tutkimusmnetelmien asiantuntijoiden artikkeleita ja haastatteluja siitä, että juuri vaalien edellä julkkaistavat mielipidetutkimukset ohjaavat äänestäjien käyttäytymistä.
Asiantuntijoiden kanta oli ulkomuistista jotenkin sen suuntainen, että isot puolueet ja kasvamassa olevat puolueet saavat hyötyä gallupeista, kun omasta kannastan epävarmat ja puolueisiin löyhästi siteoutuneet äänestäjät katsovat tuloksista suuntaa ja äänestävät sen mukaan, ettei oma ääni menisi ainakaan "häviäjien" piikkiin.
Henkilövaaleissa tämä korostuu vielä selvemmin, mistä on osoituksena viime presidentinvalin ensimmäinen kierros, jossa kannatus polarisoitu suoraan kahdelle pääsuosikille, Aholle ja Haloselle.
Toinen seikka on mielipidetiedustelujen suuri virhemahdollisuus. Haastatteluja tehdään kustannussyistä vähän, mistä seuraa, että virhemarginaali on suuri. Tuhannen haastattelun tutkimuksissa voi suurimpienkin puolueiden todellinen kannatus olla jopa 5-6 %-yksikön haarukassa siihen nähden mikä tulos sille annetaan yhden desimaalin tarkkuudella lehtiotsikoissa.
Kolmas piirre on kysymyksen asettelussa, jossa erityisesti SAK on kunnostautunut viime vuosina. Heinäluoman organisoima SAK:n propagandaosasto ideoi kysymyksiä, joilla gallupeissa saadaan aina SAK:n haluama tulos.
Ehkäpä ennen kunnallisvaalia ilmestyy jälleen tutkimus, joka selvittää, että kansalaisten mielestä SDP puolustaa parhaiten palkansajan etuja. Kyse on vähän samasta asiasta, kun eduskunnan ydinvoimaäänestyksen alla lehdistö kohisi SAK:n tutkimuksesta, joka kertoi, että kansan enemmistö kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.
Tulos oli saatu kysymällä mielipidettä (puolesta vai vastaan) näin: "ydinvoiman lisärakentaminen on mielestäni tarpeen, koska muuten sähkön hinta kallistuisi moninkertaiseksi".
Nyt otsiukon kysymykseen:
Oliko pääministeri Vanhasella kepun oma lehmä ojassa, kun hän kiirehti niin nopeasti vastustamaan aloitetta, jossa gallup-tulosten julkaisemista juuri ennen vaalia rajoitettaisi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
semmoisen kiellon voisi nykyaikana saada pitäväksi?
Ei ole mitään syytä estää Eero Lehteä tai Taloustutkimusta osallistumasta suomalaisen sosialidemokratian rakentamiseen taktisesti oikein ajoitetuin gallupein.
Gallupin teon joka tehdään rajojen ulkopuolelta ja julkaistaan siellä?
Ei mitenkään.
Gallupin tekijöiden itse pitää osata päättää niiden oikea ajnakohta ja lehditö joka niitä julkaisee kertoa että ne suuret muutokset mahtuvat virhemarginaalin sisään.
Tuskin on olemassa mitään asiaa, joka voitaisi niin aukottomasti kieltää, etteikö kieltoa voisi tavalla tai toisella kiertää.
Paras tapa olisi mielestäni se, että media itse laatisi itelleen pelinsäännöt ja esim. JSN valvoisi niiden noudattamista.
Nyt ollaan jo aika hyvällä tiellä siinä, että lehdistö ja jopa tv-uutiset muistaa aina tuloksia julkistaessaan tuoda esiin virhemarginaalit eikä useinkaan enää näe otsikointeja, joissa puolen %-yksikön muutosta luonnehdittaisi "merkitäväksi" kannatuksen kasvuksi tai tappioksi.
Minulla alkoivat hälyytyskellot soida silloin, kun pressanvaalissa tapahtui ns. kaksari-ilmiö, kun äänestäjät pelasivat suoraan voittajasuosikkeja jo 1. kierroksella. Näin kävi nimenomaan siksi, että gallupit nostivat Ahon ja Halosen "ennakkosuosikeiksi", jolloin hyvin moni kuvitteli, ettei muita "kannata äänestää, kun he eivät pääse 2. kierrokselle kumminkaan".
Niinpä 1000-2000 ihmisen gallupeilla vaikutettiin merkitävästi vaalin tulokseen.