Onko adventistien rukoiltava polvillaan kotona, luterilaisessa kirkossa, adventtikirkossa mutta miksi?
Jos pyydän esirukousta adventistilta tai adventistipapilta niin rukoileeko hän silloin polvillaan puolestani?
Mitä tapahtuu jalkojen pesurituaalissa hengellisesti tarkasteltuna?
Jos pyydän esirukousta adventistilta tai adventistipapilta niin rukoileeko hän silloin polvillaan puolestani?
Mitä tapahtuu jalkojen pesurituaalissa hengellisesti tarkasteltuna?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hei !
Ihmisellä on aina ollut tarve lähestyä korkeampia voimia. Pakanauskoihinkin on tavallisesti kuulunut rukous.
On kuitenkin vain yksi Jumala joka kuulee rukoukset. (Ps 10:17, 65:3) Hän on elävä Jumala, joka on luonut viisaasti luomakunnan. (Ps 115:15, 121:2, 1 Moos 1:1, Ilm 4:11) Pakanajumalat ovat tavallisesti puusta tai kivestä tehtyjä, jotka eivät kuule eivätkä ole olemassa kuin patsaina ihmisten tekeminä, ja mielikuvituksessa. (Apt 14:15, 2 Kor 16-18, 2 Moos 23:13) Ainoa oikea Jumala, Luoja, on myös ilmaissut itsensä ihmiselle. Jumala on ilmaisut itsensä Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa, sekä sanassaan Raamatussa. (2 Piet 1:21, Joh 3:16)
Rukous on “sielun hengitystä” joka lähtee Jumalasta. (Sak 12:10, Room 8:15, Gal 4:6) Pyhä Henki valaisee ihmisen tarpeita, ja herättää ihmisen pyytämään, kiittämään, (Fil 4:6) ylistämään tai esirukoukseen, (1 Tim 2:1) jotta ihminen ymmärtäisi oman tarpeensa ja kiitosaiheensa. Rukous on välttämätöntä hengellisen elämän ylläpitämiseksi. (Fil 4:6, Room 9:1-2, Ef 5:20, 1:3, 1 Piet 1:3)
Jeesus kehotti anomaan rukouksessa. “Anokaa, niin teille annetaan” (Luuk 11:9, Matt 7:11) Hän kehotti pyytämään nimessään, että rukoilija olisi Jeesuksen opetuslapsi; “Jeesuksen nimessä, Aamen“ (Joh 14:14, 16:24)
Rukous esitetään Jumalalle, Ps 5:3, ja Kristukselle. (Apt 7:59) ja Kristuksen kautta (Ef 2:18, Hebr 4:16) Pyhässä Hengessä ja totuudessa, (Ef 6:18) ja uskossa (Mark 11:24) hartaasti (Matt 21:22, Jaak 1:6) lakkaamatta (Luuk 18:1, 1 Tess 5:17, Room 12:12) ja kaikessa (Fil 4:6)
Vanhurskaan rukous voi paljon (Jaak 5:16, Hebr 10:22) Ihminen voi tunnustaa syntejään, (Dan 9:4-11) katua, (1 Kun 18:33) ja kiittää (Fil 4:6, Kol 4:2) rukouksessa. Rukouksessa vedotaan Jumalan lupauksiin (Ps 119:49) uskollisuuteen ja vanhurskauteen (Ps 143:1) ja armoon (Hebr 4:16, Dan 9:18)
On tärkeätä että ihminen rukoilee Jumalan tahdon mukaisesti ja noudattaa käskyjä (1 Joh 3:22, 5:14) ja pysyy Hänessä. (Joh 15:7) Jeesus kehotti rukoilemaan myös vainoojien ja vihamiesten puolesta. (Matt 5:44, Jer 29:7) Rukous on tärkeä tehtävä kaikille seurakunnassa. (Apt 6:3-4, 1 Tim 2:1)
Vastaako Jumala aina toivomallamme tavalla? - Ihminen helposti pyytää maallisia asioita, taloa, autoa, huvilaa, palkankorotuksia, yms? Jumala ei suosi asioita joissa ihminen tyydyttäisi maallisia halujaan. (1 Joh 2:16, Jaak 4:4) Oikeat rukousaiheet liikkuvat asioissa miten ihminen voi olla hyödyksi lähimmäisille Jumalan kunniaksi. Ihminen voi pyytää armolahjoja Herran työhön, viisautta ja kestävyyttä Herran työssä. Sellaiseen pyyntöön Jumala vastaa mielellään, ja ihminen voi aina luottaa siihen että Jumala kuulee vilpittömän rukouksen, vaikka ei viisaudessaan aina vastaisi niin kuin me itse tahtoisimme. (Luuk 12:30-31)
"Mutta tulee aika ja on jo, jolloin totiset rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä senkaltaisia rukoilijoita myös Isä tahtoo. Jumala on Henki; ja jotka häntä rukoilevat, niiden tulee rukoilla hengessä ja totuudessa."
Joh. 4:23-24 KR33/38
>>>>>>>> Tottakai esirukouksia on joka viikko ! Ihmiset tuovat sielunsa syövereistä monenlaista mikä mieltä liikuttaa. Vaikka naapurin kissan puolesta että naapurin likka olisi iloinen. Rukousasento ei ole millään tavalla asia mitä voisi katsoa. Ei paikka- ei mikään muukaan ulkoinen. Vaikka höpötät kadulla tai menet metsään tai suihkussa. Hengessä ja totuudessa ! Turhan höpötys muodollinen vailla sydämen vakavaa uskoa ja toivoa ja tahtoa ei ole sitten paljon paska.nkaan arvoinen asia siis tyhjä höpötys jossa mitään uskoa ja mieltä ei ole. Minä en kuitenkaan arvioi koskaan sitä mitä Jumala kuulee- eikä kukaan muukaan ihminen-. Jumala/ Ylipappi kuulee huokauksetkin!!!!
yst. t. Jari Laurila
Hei !
Jalkojen pesu on Jeesuksen jättämä esimerkki. Siihen aikaan palvelija pesi jalat. Hiekka-aavikoita ja pölyisiä katuja ja sandaalit jalassa ilman villasukkia.
Pöly lensi. Aina kun aterialle käytiin pestiin myös jalat.
Jeesus jätti esimerkin missä korkein pesee jalat. Yleensä jalkojen pesu oli palvelijan hommia. Vieras tuli taloon ja renki tai piika riensi pesemään jalat.
Kirkossa jalkojen pesu panee pois ylpeyden ja riidat.
Ihmiset yleensä kuitenkin ottavat jalkakylpyjä. Minä muistan aina yhden papin ilmeen kun minulla oli jaffikset ! -heh.
Jeesus asetti ehtoollisen muistoateriaksi. Ehtoollisessa Kristus on läsnä kohdatakseen ja vahvistaakseen seurakuntaansa. (Matt 26:18-29, Mark 14:12-25, Luuk 22:7-20, Joh 13:1-30, 1 Kor 11:23-29) Ristinkuolemalla Jeesus hankki uskovalle pelastuksen, syntien anteeksiannon ja ikuisen elämän. (Joh 3:14-16)
Ehtoolliseen liittyy Kristuksen muisto, sekä tunnustus ja julistus Kristuksen kuolemasta, uhriveren syntien sovituksesta ja pelastuksesta Jeesuksen veressä. Ehtoolliseen liittyy hyvä riemullinen iloinen mieli, kiitos ja ylistys, Jeesuksen tulon odotus ja kuulutus, sekä ystävien yhdistäminen Kristuksessa. Syntien itsetutkistelu, katuminen, tunnustaminen, erimielisyyksien sopiminen ja anteeksianto toiselle, sekä parannuksen teko ovat oleellinen osa ehtoollista.
Ehtoollisella Jeesus antoi uuden liiton. (Luuk 22:20) Uuden liiton kautta jokainen Kristuksen vastaanottava tulee Jumalan lapseksi. Uuden liiton uskovalla on Jumalan laki kirjoitettuna kivitaulujen sijasta “sydämen lihatauluihin.” (Hebr 8:10, Jer 33:31-33) Ehtoollisella Jumalan Henki on läsnä, ja uskova saa hengellistä voimaa. (Joh 14:26-27)
Ehtoollisen juuret ovat jo Vanhassa Testamentissa. Ateriayhteys on vanha tapa, jolla vahvistettiin liittoja. Israelilainen näkemys ateriayhteydestä oli luonnollinen liittyminen yhteen. Pyhiä aterioita vietettiin. (2 Moos 24:11, 3 Moos 7:15-16) Ehtoollisen vieton perinteisiin liittyy läheisesti VT:n kiitosuhri, ja pääsiäisateria. Yhdessä syöminen merkitsi lämmintä suhdetta ateriakumppaneihin. (Matt 9:11, Luuk 15:2, 1 Kor 5:11) Ateria on myös pelastuksen vertauskuva. (Ilm 3:20, 19:9, Matt 22:4, Luuk 14:15-24) Ehtoollinen on muisto, että Jumala on vapauttanut hengellisestä Egyptistä, synnin orjuudesta. (2 Moos 12:1-28) Vapahtajan kuollessa ristillä pääsiäisen merkitys orjuudesta vapautumisen muistoksi lakkasi, ja Herran ehtoollinen asetettiin saman tapahtuman muistoksi jota pääsiäinen oli esikuvannut.
Jeesus asetti ehtoollisen viimeisellä yhteisellä aterialla opetuslapsiensa kanssa. Juutalaisen tavan mukaan pääsiäislammas teurastettiin temppelissä 14 niisankuuta iltahämärissä. Ennen puolta yötä syötiin pääsiäisateria Egyptistä lähdön muistoksi.
Jatkuu heti alla >>>>>>>>>>>>>>
Jatkoa edelliseen>>>>>>>>>>>>>>>>
Jeesus tahtoo että ehtoollista vietetään uudessa liitossa seurakunnissa Hänen muistokseen. Alkuseurakunta “mursi leipää” eli vietti ehtoollista usein. Ehtoollisen viettoa ei ole sidottu mihinkään tiettyyn aikaan. (Apt 2:42,46, 1 Kor 11:26)
Ehtoollisessa ihminen osallistuu yhteydestä Kristuksen vereen ja ruumiiseen. (1 Kor 10:16-17, Matt 26:26-28-29) Viini ja leipä ovat vertauskuvia. Opetetaan toisinkin, että viini muuttuisi kirjaimellisesti vereksi? (Matt 6:32-35, 50-58) Leipä kuvaa uskoa Jeesukseen “elämän leipänä. Viini kuvaa osallisuutta uskossa Kristuksen syntiä sovittavasta verestä. Kirjaimellisesti viini ei toki muutu Jeesuksen vereksi, kuten voimme visuaalisestikin havaita. Jeesus vertauskuvasi itseään myös esim. “ovena, porttina“ ” (Joh 10:7) “tienä” (14:6) sekä “viinipuuna” (15:1) Jeesus ei kuitenkaan muuttunut oveksi, tieksi tai viinipuuksi.
Jeesus itse jakoi ehtoollisen Hänen seuraajiksi tunnustautuville. Herran ehtoollinen on siksi tarkoitettu vain uskoville kristityille. Ehtoollisen viettoon kuuluu asianmukainen tilaisuutta arvostava asenne. Asenne on vakava kysymys; (1 Kor 11:27-29) Kristus ei kuitenkaan torjunut Juudastakaan pois ehtoolliselta, vaan pesi Juudaksenkin jalat. (Matt 26:23) Jeesus opetti vehnän ja rikkaviljan kasvavan yhdessä, eikä ihmisellä ole oikeutta tehdä tätä jakoa. (Matt 13:24-30) Tahallinen syntielämän vietto kuitenkin ilman katumusta aiheuttaa ehtoollisen ulkopuolelle jäämisen. (1 Kor 5:11) Sydämen tila on ehtoolliselle osallistumisen mittari. Ei esim. tehtävät seurakunnassa.
Jeesuksen esimerkki jalkojen pesusta:
Jeesuksen aikana käytettiin jalkineina sandaaleja. Jalat pölyyntyivät ja likaantuivat. Vieraiden jalkojen pesu oli tavallista, ja kuului palvelijoiden työhön. (1 Sam 25:41) Jalkojen pesumahdollisuus aina järjestettiin. (Luuk 7:44, 1 Moos 18:1-4)
Opetuslapset kiistelivät kuka heistä oli suurin, (Luuk 22:24-27, Mark 9:33-37) mutta Jeesus pesi opetuslastensa jalat! (Joh 13:1-17) Jeesus oli korkea-arvoisempi, mutta menetteli nyt näin normaalia käytäntöä vastaan. Miksi? Jeesus itse sanoi: ”Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman, minkä minä tein teille.” (Joh 13:15-16) jalkojen pesuun näin suoritettuna liittyy autuaaksi tulemisen lupaus. (17) Jalkojen pesu on Jeesuksen antama esimerkki. Autuaaksi tulemiseen toki liittyy paljon muitakin asioita. (Matt 5:1-12) Jalkojenpesu on nöyryyden koetin. Kun ihminen näin tutkii itseään, hän pääsee selvyyteen hengellisestä tilastaan. Oikeaan hengelliseen tilaan kuuluu nöyryys ja veljesrakkaus.
Jalkojen pesu on vapaaehtoinen asia. Mikään taho ei velvoita.
Ehtoollisviini ensimmäisellä ehtoollisella oli puhdasta viinirypäleen mehua. Alkoholista on ankarat varoitukset Jumalan omassa sanassa. (San 20:1) Paholainen kiusaa ihmistä käyttämään nautintoaineita, ja siihen ei pidä ehtoollisviinilläkään yllyttää. Jokainen alkoholisti on mieltynyt ensimmäiseen alkoholiannokseensa. Nautintoaineet eivät ole sovussa Jumalan sanan kanssa. On selvää ettei Jeesuksen ehtoollisella ollut alkoholipitoista viiniä. (Jes 65:8)
Yst. t. Jari Laurila
Kaikki adventistit eivät ole puhtaita ja syynä on saastaisuus.
Varsinkin kesällä jalat likaantuvat ja hiostuvat. Ihanne on, että sandaalien kanssa pidettäisiin sukkia, vaikka se onkin monille kauhistus.
Pese ja rasvaa!
Jalat pestään illalla saippualla ja pehmeällä harjalla. Kuivaihoisen kannattaa unohtaa saippua ja käyttää sen sijaan apteekista saatavaa perusvoidetta.
Pesun jälkeen jalat ja varpaiden välit kuivataan huolellisesti.
Kovettumia ja halkeamia ei enää nykyoppien mukaan pidä raspata, sillä se innostaa ihoa vain kasvattamaan entistä paksumman kovettuman. Paras hoito kovettumille ja halkeamille on tehorasvaus melko rasvaisella perusvoiteella. Kevyt lotion -tyyppinen voide on huono, sillä se helposti vain kuivattaa lisää.
Voidetta ei vain levitetä jaloille, vaan hierotaan hyvin ihoon. Kantapäitä, päkiöitä ja muita kovettumia hierotaan kaikkia kymmenkunta kertaa. Yöksi jalkoihin voi vielä sujauttaa puuvillasukat.
Tällä yksinkertaisella hoidolla tulosta tulee jo 2-4 viikossa.
Estä hikoilu!
Suolakylpy hillitsee jalkojen hikoilemista. Liuota pari ruokalusikallista merisuolaa kuumaan veteen ja tee kylpyvedestä sitten viileää. Pidä jalkoja kylpyvedessä 10 minuuttia kerran päivässä viikon ajan. Kylpykuuri vähentää myös jalkojen turvotusta. Samoin viileän veden suihkutus.
Tiesitkö, että jalkojen pesu happamilla pesuliuoksilla vähentää bakteerien aiheuttamaa hajua.
Jos iho on hautunut rikki varpaiden välistä, kannattaa ostaa apteekista lampaanvillaa, jota voi pujottaa varpaisiin. Lampaanvilla imee kosteutta ja eristää ihopinnat niin, ettei tule hiertymiä eikä jalkasilsaa.
Varpaiden välejä ei saa rasvata, sillä se lisää helposti hautumista. Jos ei pidä kenkien kanssa sukkia, parhaimpia kitkanpoistajia ja rakkojentorjujia ovat vauvatalkki tai hienojakoinen antiperspiranttitalkki. Hiertymiä voi ehkäistä myös apteekista saatavilla rakkolaastareilla ja ihosuojilla.
Jos pidät kenkiä paljain jaloin, ohut irtopohjallinen kerää hien ja on helppo ottaa yöksi kengästä pois.
Puuvillasukka ei ole hikoileville jaloille hyvä, sillä se imee kosteutta. Hyvä vaihtoehto on mikrokuitusukka: se kerää kosteuden ja haihduttaa pois. Markkinoille on tullut myös sukkia, joiden lanka on käsitelty hopealla. Menetelmä estää hiertymiä ja hikoilua sekä vähentää bakteerien kasvua.
Jalkojen omahoito on osa jokapäiväistä hyvinvoinnista huolehtimista, kuten hampaiden pesu. Jalkojen oikealla omahoidolla ehkäistään jalkakipuja, jalkojen väsymistä, puutumista ja turvotusta. Muita tyypillisiä jalkavaivoja ovat kovettumat, känsät, syylät, jalka- ja kynsisieni sekä kynsien sisäänkasvaminen. Alaraajojen asento- ja kuormitusvirheet tai lihasten epätasapaino voivat olla jalkaongelmien aiheuttamia tai aiheuttaa jalkaongelmia.
Tähän Jeesus vastasi: »Se, joka on kylpenyt, ei tarvitse pesua, hän on jo puhdas.
Kiitos !
Minulla on käytössä kaksikin jalkasuolavalmistetta jalkakylpyöljy.
Jalkakylvyn otan vähintään kerran viikossa.
Voiteita on aina: Canesten- Lamisil- Betadine- Bemetson- Betadine- daktarin puuteri kenkiin ja jalkatalkki vetyperoksidi suihkepullossa.
Pyöräilijän jalat ovat lujilla kuumalla asfaltilla umpikengissä;
http://2.bp.blogspot.com/-Q6_pYcUqAig/Ujcf1LWA25I/AAAAAAAAUaI/l9ZqpvDpLu8/s1600/IMG_9231.JPG
yst. t. Jari Laurila
Lisäys;
Plussaa saa vain K-Marketista. Pitää olla plussakortti.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&ved=0CDIQFjAA&url=https://www.plussa.com/&ei=3HDGUpH8CsaSywPPm4LwBQ&usg=AFQjCNFD3s-sWpNximUT3LaNsueppEu9sw&sig2=Y8UZdrKbh-zdnmvl6V0Auw&bvm=bv.58187178,d.bGQ
Jumalan siunausta
jari laurila