Suomi on varannut vuosien 2014–17 kehitysyhteistyöprojekteihin Tadžikistanissa noin 16 miljoonaa euroa:
Pienessä huoneessa Tadžikistanin Geologisella laitoksella Gulina Murodmamadova nostaa ison, neuvostoaikaisen kartan skanneriin. Kartan eri värit kuvaavat kukin yhtä kivilajia.
Tällaisia värikkäitä karttoja on laitoksella paljon, sillä Keski-Aasiassa sijaitsevalla köyhällä entisellä neuvostotasavallalla on runsaat mineraalivarannot. Hopean lisäksi maaperässä on esimerkiksi lyijyä ja sinkkiä, ja niitä maa haluaisi hyödyntää.
Yksi este tai ainakin hidaste tälle on kuitenkin Murodmamadovan käsissä. Tiedot mineraaleista ovat pääasiassa kartoilla ja paperiarkistoissa, joista niiden etsiminen on hidasta.
Murodmamadovan avuksi rientääkin atk-suunnittelija Eija Vallimies. Vallimies on töissä Geologian tutkimuskeskuksella GTK:lla Kuopiossa ja auttaa nyt tadžikistanilaisia saamaan tiedot paperilta digitaaliseen muotoon.
Ensi syksynä päättyvä projekti on osa Suomen kehitysyhteistyötä. Se saa vielä jatkoa, sillä Suomi keskittää Itä-Eurooppaan ja Keski-Aasiaan kohdistuvan kahdenvälisen kehitysyhteistyön Tadžikistaniin ja Kirgisiaan.
"Me autamme tässä alussa. He jatkavat sitten tästä eteenpäin", Vallimies sanoo.
Kun hanke 2011 alkoi, paikallinen henkilökunta ei juuri osannut englantia eikä tuntenut tietokoneohjelmia. Nyt molemmat sujuvat.
"Suomessa aineistojen digitalisointi on kestänyt 20 vuotta. Nyt autamme, etteivät he tee samanlaisia virheitä", Vallimies sanoo.
Skannaus on vain yksi vaihe. Digitaalinen kartta saadaan, kun tiedotkin on digitalisoitu ja yhdistetty karttaan.
Karttojen ja tutkimusraporttien skannauksen lisäksi suomalaiset ovat mukana rakentamassa Keski-Aasian mineraalivarannoista internetportaalia.
"Sen avulla yritetään aktivoida mineraalien markkinointia ja sitä kautta saada tänne investointeja", sanoo GTK:n geofyysikko Svetlana Sapon.
Tadžikistanilaiset ovat olleet tyytyväisiä, sanoo projektin koordinaattori ja Geologisen laitoksen kansainvälisten asioiden päällikkö Š arifa Hudobakš ova. Projektissa ovat mukana myös YK ja pian Maailmanpankki.
Karttojen ja tietojen digitalisointi on vain yksi keino saada ulkomaiset sijoittajat kiinnostumaan Tadžikistanista, joka on maailman köyhimpiä maita.Asukasluku on noin 8 miljoonaa, mutta lähes 2 miljoonaa on siirtotyöläisinä ulkomailla.
Esteiksi jäävät vielä korruptio, byrokratia ja se, ettei maa ole oikeusvaltio. Kansainväliset kaivosyhtiöt ovat silti jo havahtuneet, ja monet ennustavat Tadžikistaniin kaivosbuumia.
Köyhissä ja korruptoituneissa maissa käy tällaisissa buumeissa helposti niin, että rahat jäävät eliitille. Siksi portaalilla ja digitalisoinnilla on toinenkin tärkeä tavoite: saada tiedot julkisiksi kaikille. Se tarkoittaa suuryritysten lisäksi myös kansalaisia.
Murodmamadova siirtyy skannerilta tietokoneelle käsittelemään karttaa. "Nyt tämä on jo helppoa", hän sanoo.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Suomi auttaa Tadžikistania eroon neuvostokartoista/a1388748368309
Meillä omaa velkaa melkein 100 miljardia euroa:
http://velkakello.fi/
Pienessä huoneessa Tadžikistanin Geologisella laitoksella Gulina Murodmamadova nostaa ison, neuvostoaikaisen kartan skanneriin. Kartan eri värit kuvaavat kukin yhtä kivilajia.
Tällaisia värikkäitä karttoja on laitoksella paljon, sillä Keski-Aasiassa sijaitsevalla köyhällä entisellä neuvostotasavallalla on runsaat mineraalivarannot. Hopean lisäksi maaperässä on esimerkiksi lyijyä ja sinkkiä, ja niitä maa haluaisi hyödyntää.
Yksi este tai ainakin hidaste tälle on kuitenkin Murodmamadovan käsissä. Tiedot mineraaleista ovat pääasiassa kartoilla ja paperiarkistoissa, joista niiden etsiminen on hidasta.
Murodmamadovan avuksi rientääkin atk-suunnittelija Eija Vallimies. Vallimies on töissä Geologian tutkimuskeskuksella GTK:lla Kuopiossa ja auttaa nyt tadžikistanilaisia saamaan tiedot paperilta digitaaliseen muotoon.
Ensi syksynä päättyvä projekti on osa Suomen kehitysyhteistyötä. Se saa vielä jatkoa, sillä Suomi keskittää Itä-Eurooppaan ja Keski-Aasiaan kohdistuvan kahdenvälisen kehitysyhteistyön Tadžikistaniin ja Kirgisiaan.
"Me autamme tässä alussa. He jatkavat sitten tästä eteenpäin", Vallimies sanoo.
Kun hanke 2011 alkoi, paikallinen henkilökunta ei juuri osannut englantia eikä tuntenut tietokoneohjelmia. Nyt molemmat sujuvat.
"Suomessa aineistojen digitalisointi on kestänyt 20 vuotta. Nyt autamme, etteivät he tee samanlaisia virheitä", Vallimies sanoo.
Skannaus on vain yksi vaihe. Digitaalinen kartta saadaan, kun tiedotkin on digitalisoitu ja yhdistetty karttaan.
Karttojen ja tutkimusraporttien skannauksen lisäksi suomalaiset ovat mukana rakentamassa Keski-Aasian mineraalivarannoista internetportaalia.
"Sen avulla yritetään aktivoida mineraalien markkinointia ja sitä kautta saada tänne investointeja", sanoo GTK:n geofyysikko Svetlana Sapon.
Tadžikistanilaiset ovat olleet tyytyväisiä, sanoo projektin koordinaattori ja Geologisen laitoksen kansainvälisten asioiden päällikkö Š arifa Hudobakš ova. Projektissa ovat mukana myös YK ja pian Maailmanpankki.
Karttojen ja tietojen digitalisointi on vain yksi keino saada ulkomaiset sijoittajat kiinnostumaan Tadžikistanista, joka on maailman köyhimpiä maita.Asukasluku on noin 8 miljoonaa, mutta lähes 2 miljoonaa on siirtotyöläisinä ulkomailla.
Esteiksi jäävät vielä korruptio, byrokratia ja se, ettei maa ole oikeusvaltio. Kansainväliset kaivosyhtiöt ovat silti jo havahtuneet, ja monet ennustavat Tadžikistaniin kaivosbuumia.
Köyhissä ja korruptoituneissa maissa käy tällaisissa buumeissa helposti niin, että rahat jäävät eliitille. Siksi portaalilla ja digitalisoinnilla on toinenkin tärkeä tavoite: saada tiedot julkisiksi kaikille. Se tarkoittaa suuryritysten lisäksi myös kansalaisia.
Murodmamadova siirtyy skannerilta tietokoneelle käsittelemään karttaa. "Nyt tämä on jo helppoa", hän sanoo.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Suomi auttaa Tadžikistania eroon neuvostokartoista/a1388748368309
Meillä omaa velkaa melkein 100 miljardia euroa:
http://velkakello.fi/
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Murodmamadovan avuksi rientääkin atk-suunnittelija Eija Vallimies."
Voin hyvin kuvitella mielessäni miten Eija hymyilee moraalisen maireasti kun hän opettaa vieraita suomalaisten varoilla. Niin villi mielikuvitus minulla ei sentään ole, että pystyisin kuvittelemaan Suomen valtion vaatimaan osuuden tällä avulla maasta kaivetuista mineraalivaroista.
""Me autamme tässä alussa. He jatkavat sitten tästä eteenpäin", Vallimies sanoo."
No enpä muuta olisi odottanutkaan Suomen alistuvaiselta tollovaltiolta. Sitten kun Tatsikitsit saavat niitä (ei-suomalaisia) kaivosyhtiöitä neuvotteluihin, niin veikkaanpa, että Eija on siellä keittelemässä porukalle kahvia yhtä mairea hymy naamallaan, ja Suomen tollopoliitikot miettivät päänsä puhki miten he voisivat saada nämä ulkomaiset kaivosyhtiöt vastaanottamaan suomalaisten verovaroilla ostetut työkoneet.