http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/01/04/kreikka-ei-tule-ikina-maksamaan-velkojaan/201315735/12
""Kreikka ei tule ikinä maksamaan velkojaan"
Paavo Teittinen
"Kreikka ei tule ikinä maksamaan velkojaan"
Haastattelu Professori Jan Kregel näkee euron kriisissä yhteneväisyyksiä taannoisen Argentiinan rahoituskriisin kanssa. Kreikan kaltaisille, käytännössä varattomille euromaille on pakko antaa paljon anteeksi.
"
Paavo Teittinen, Ateena
4.1.2014 06:11
93
Edessäni istuvasta, rusettia käyttävästä herrasmiehestä piti tulla taloustieteen seuraava suuri nimi.
Jan Kregelin paikka John Maynard Keynesin, Joan Robinsonin ja Nicholas Kaldorin kaltaisten Cambridgen yliopiston tuotosten manttelinperijänä oli taattu. Sen sijaan uusklassisen taloustieteen hyökyaalto hukutti 1970-luvun kiihtyvän inflaation ja työttömyyden seurauksena alleen Kregelin koulukunnan.
Vaikka talouspolitiikka lähti toiseen suuntaan, Kregelistä tuli kysytty asiantuntija ympäri maailman. 1990-luvulla hän ennusti euron ajautuvan kriisiin.
– Minulle se oli ilmiselvää, Kregel sanoi Taloussanomille Ateenassa.
Hän työskenteli aikanaan Saksojen yhdistymisen parissa ja katsoi vierestä, kun maa alkoi jäädyttää palkkoja.
– Ei tarvinnut olla nero ymmärtääkseen, että Saksan sisäinen devalvointi johtaisi välittömästi mukautumisongelmiin.
Nämä ongelmat näyttäytyivät vaihtotaseiden epätasapainoina: Saksa alkoi kerryttää suuria ylijäämiä suhteessa muihin. Se johti Etelä-Euroopassa joko kotimaisen yksityisen sektorin tai valtion budjettivajeisiin, Kreikan tapauksessa molempiin.
Mallia
Argentiinasta
Se, mitä seuraavaksi tapahtui, muistuttaa Kregeliä Argentiinan vuosituhannen vaihteen kriisistä. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin pääekonomistina hän seurasi sitä läheltä.
Argentiina oli sitonut valuuttansa dollariin ja avannut rajansa. Paikallinen teollisuus näivettyi ja vaihtotase painui pakkaselle. Ulkomailta tulevat pääomavirrat kuitenkin rahoittivat maan budjettivajetta ja estivät maksutasekriisin syntymisen, Kregel kertoo.
Hänen mukaansa oli selvää, että näin kävisi myös euroalueella. Matalat korot pahensivat tilannetta.
– Euron takia kriisimaiden korkoerot Saksaan käytännössä romahtivat. Monet sijoittajat rikastuivat suunnattomasti, itsekin hedge-rahastossa tuohon aikaan työskennellyt Kregel sanoo.
Jossain vaiheessa sijoittajat ymmärtävät maiden olevan kykenemättömiä maksamaan velkojaan ja kääntävät rahahanat pois päältä. Argentiinakin ajautui konkurssiin 2001, euroalueella kehitys olisi voinut jatkua vielä 3–5 vuotta.
Investointipankki Lehman Brothersin kaatuminen yhdistettynä Kreikan luultua isompiin budjettivajeisiin aiheutti paniikkireaktion. Kävi "todella huono tuuri", sanoo Kregel.
Euro oli EU-komission
epätoivoinen kasvuyritys
Rahaliitto oli syntyessään täysin poliittinen hanke, sanoo Kregel. Euroopan taloudet eivät enää kasvaneet, ja poliittis-taloudellisesta yhdentymisestä oli saatu kaikki mahdollinen irti.
– Komissiossa Jacques Delors ja muut yrittivät rahaliiton avulla pelastaa poliittisen projektin, joka oli kuolemassa. He sanoivat, että euro saa ihmiset taas kiinnostumaan Euroopasta, Kregel kuvailee yhteisvaluutan syntyä.
Hänen mukaansa euro nähtiin myös vastauksena iänikuiseen vaihtotaseiden epätasapainoon Saksan ja Italian välillä. Niillä ei olisi enää väliä, koska vajeet olisivat "sisäisiä", eli samassa valuutassa nimettyjä.
Velkakikkailua komission siunauksella
*********************************************
Taloudellisia kriteerejä katsottiin euron luomisessa läpi sormien. Esimerkiksi Italialla ei olisi ollut Kregelin mukaan mitään asiaa euroon, mutta poliittisesti se ei voinut jäädä ulkopuolelle.
Maa toimi Kreikan tavoin ja kutsui finanssinikkarit paikalle saadakseen valtion rahoitusaseman näyttämään sopivalta.
""Kreikka ei tule ikinä maksamaan velkojaan"
Paavo Teittinen
"Kreikka ei tule ikinä maksamaan velkojaan"
Haastattelu Professori Jan Kregel näkee euron kriisissä yhteneväisyyksiä taannoisen Argentiinan rahoituskriisin kanssa. Kreikan kaltaisille, käytännössä varattomille euromaille on pakko antaa paljon anteeksi.
"
Paavo Teittinen, Ateena
4.1.2014 06:11
93
Edessäni istuvasta, rusettia käyttävästä herrasmiehestä piti tulla taloustieteen seuraava suuri nimi.
Jan Kregelin paikka John Maynard Keynesin, Joan Robinsonin ja Nicholas Kaldorin kaltaisten Cambridgen yliopiston tuotosten manttelinperijänä oli taattu. Sen sijaan uusklassisen taloustieteen hyökyaalto hukutti 1970-luvun kiihtyvän inflaation ja työttömyyden seurauksena alleen Kregelin koulukunnan.
Vaikka talouspolitiikka lähti toiseen suuntaan, Kregelistä tuli kysytty asiantuntija ympäri maailman. 1990-luvulla hän ennusti euron ajautuvan kriisiin.
– Minulle se oli ilmiselvää, Kregel sanoi Taloussanomille Ateenassa.
Hän työskenteli aikanaan Saksojen yhdistymisen parissa ja katsoi vierestä, kun maa alkoi jäädyttää palkkoja.
– Ei tarvinnut olla nero ymmärtääkseen, että Saksan sisäinen devalvointi johtaisi välittömästi mukautumisongelmiin.
Nämä ongelmat näyttäytyivät vaihtotaseiden epätasapainoina: Saksa alkoi kerryttää suuria ylijäämiä suhteessa muihin. Se johti Etelä-Euroopassa joko kotimaisen yksityisen sektorin tai valtion budjettivajeisiin, Kreikan tapauksessa molempiin.
Mallia
Argentiinasta
Se, mitä seuraavaksi tapahtui, muistuttaa Kregeliä Argentiinan vuosituhannen vaihteen kriisistä. YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin pääekonomistina hän seurasi sitä läheltä.
Argentiina oli sitonut valuuttansa dollariin ja avannut rajansa. Paikallinen teollisuus näivettyi ja vaihtotase painui pakkaselle. Ulkomailta tulevat pääomavirrat kuitenkin rahoittivat maan budjettivajetta ja estivät maksutasekriisin syntymisen, Kregel kertoo.
Hänen mukaansa oli selvää, että näin kävisi myös euroalueella. Matalat korot pahensivat tilannetta.
– Euron takia kriisimaiden korkoerot Saksaan käytännössä romahtivat. Monet sijoittajat rikastuivat suunnattomasti, itsekin hedge-rahastossa tuohon aikaan työskennellyt Kregel sanoo.
Jossain vaiheessa sijoittajat ymmärtävät maiden olevan kykenemättömiä maksamaan velkojaan ja kääntävät rahahanat pois päältä. Argentiinakin ajautui konkurssiin 2001, euroalueella kehitys olisi voinut jatkua vielä 3–5 vuotta.
Investointipankki Lehman Brothersin kaatuminen yhdistettynä Kreikan luultua isompiin budjettivajeisiin aiheutti paniikkireaktion. Kävi "todella huono tuuri", sanoo Kregel.
Euro oli EU-komission
epätoivoinen kasvuyritys
Rahaliitto oli syntyessään täysin poliittinen hanke, sanoo Kregel. Euroopan taloudet eivät enää kasvaneet, ja poliittis-taloudellisesta yhdentymisestä oli saatu kaikki mahdollinen irti.
– Komissiossa Jacques Delors ja muut yrittivät rahaliiton avulla pelastaa poliittisen projektin, joka oli kuolemassa. He sanoivat, että euro saa ihmiset taas kiinnostumaan Euroopasta, Kregel kuvailee yhteisvaluutan syntyä.
Hänen mukaansa euro nähtiin myös vastauksena iänikuiseen vaihtotaseiden epätasapainoon Saksan ja Italian välillä. Niillä ei olisi enää väliä, koska vajeet olisivat "sisäisiä", eli samassa valuutassa nimettyjä.
Velkakikkailua komission siunauksella
*********************************************
Taloudellisia kriteerejä katsottiin euron luomisessa läpi sormien. Esimerkiksi Italialla ei olisi ollut Kregelin mukaan mitään asiaa euroon, mutta poliittisesti se ei voinut jäädä ulkopuolelle.
Maa toimi Kreikan tavoin ja kutsui finanssinikkarit paikalle saadakseen valtion rahoitusaseman näyttämään sopivalta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kreikka maksaa nykyiset velkansa ihan silloin kun pitääkin, jos joku myöntää uutta lainaa silloin kun nykyiset erääntyvät. Se että käykö näin, niin kukaan ei sitä tiedä. kyse on loppujen lopuksi politiikasta ja päätöksistä.
Sitä paitsi maailmassa on velkaa enemmän kun rahaa. Ei missään muussa maassa ole lopultakaan tilanne täysin erilainen. Jos uutta velkaa ei myönnetä kun entisiä erääntyy, niin maksuhäiriöitä tulee. Suuruusluokalta tilanteet ovat ehkä erilaisia, mutta periaatteessa kyse on samasta asiasta.