Eino S. Revon haastattelu Tv1, toissapäivänä. E S. kertoi haastattelussa mm. seuraavaa. Hänellä oli komppaniassaan kolme uskovaista miestä aseettomana huoltohommissa. Hän piti heitä luotettavina kavereina.
Kesän alussa 1944 kun venäläisten suurhyökkäys yllätti suomalaiset, tuli käsky Päämajasta: jokaisen tuli ottaa ase tai se, joka kieltäytyy...kenttäoikeus ja kuolema.
Eino ei ruvennut asiaa viemään eteenpäin, ja joutui keskusteluun pataljoonan komentajan kanssa. Asia eteni prikaatitasolle. Prikaatiupseeri, eräs majuri tehosti
käskyn toimeenpanoa ja miesten ampumista.
E.S. Repo mietti, että tulkoon hakemaan hänet ammuttavaksi, eikä ryhtynyt toimeenpanemaan käskyä, mutta samalla sai tiedon, että kyseinen majuri oli joutunut tykistökeskitykseen ja makaa vainaana. Siihen se asia sitten kuivui.
Mitä opimme tästä? Vai opimmeko mitään?
Kesän alussa 1944 kun venäläisten suurhyökkäys yllätti suomalaiset, tuli käsky Päämajasta: jokaisen tuli ottaa ase tai se, joka kieltäytyy...kenttäoikeus ja kuolema.
Eino ei ruvennut asiaa viemään eteenpäin, ja joutui keskusteluun pataljoonan komentajan kanssa. Asia eteni prikaatitasolle. Prikaatiupseeri, eräs majuri tehosti
käskyn toimeenpanoa ja miesten ampumista.
E.S. Repo mietti, että tulkoon hakemaan hänet ammuttavaksi, eikä ryhtynyt toimeenpanemaan käskyä, mutta samalla sai tiedon, että kyseinen majuri oli joutunut tykistökeskitykseen ja makaa vainaana. Siihen se asia sitten kuivui.
Mitä opimme tästä? Vai opimmeko mitään?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sotiminen on pahasta. Se asettaa ihmisen altiiksi asetelmalle, jossa hyvä ja paha määritellään uudesta vinkkelistä. Jokainen voi vastustaa ylhäältä tulevia määräyksiä omaa moraaliaan kuunnellen, vaikka se vaatiikin rohkeutta. Aseettomat heput olivat uskovaisia (mikä ei muuta sitä, että suuri osa uskovista oli varmaan myös uskovia).
Oliko tässä ns. Jumala mukana vai oliko tämä vain merkillinen sattuma?