Pakkoruotsi, hukkaruotsi, riesaruotsi, rituaaliruotsi on tällä hetkellä Tommy Hellsteniä lainaten virtahepo olohuoneessa. Se on suomalaisten enemmistölle häpeällinen julkinen asia, liian iso jätettäväksi huomiotta, mutta josta ei saa korkeitten kalifien porteissa kansan enemmistön mielipiteen ja halun mukaan puhua ja joka vastustaa kaikkia yrityksiä poistaa se päiväjärjestyksestä.
Meillä keskitytään hallituksen piirissä irrelevantteihinkin pikkuasioihin ja teeskennellään kuin sitä ei olisikaan, mutta kuitenkin kaikki joutuvat ottamaan sen kaikissa tekemisissään huomioon. Suomi joutuu elämään tuon virtahevon ehdoilla, se asettaa vaatimuksia, käyttäytyy röyhkeästi ja kun sitä potkaisee, se vain murahtaa.
Luuranko kaapissa on siihen verraten vain pikkujuttu, näkymätön salaisuus, kielletty puheenaihe, joka pysyy piilossa, kun kaapin ovea ei avaa, sensijaan virtahepo löhöää olohuoneen matolla lähtemättä mihinkään.
Se on asia, josta aiheutuu objektiivisesti mitattavissa olevia kustannuksia, kiusaa, harmia ja vahinkoa, mutta josta keskusteleminen ja asian esille ottaminen elämäämme säätelevän puolue-eliittimme piirissä on ehdoton tabu ja no-no.
On myös olennaista, että virtahepo ei poistu olohuoneesta itsestään. Miten siihen tulisi suhtautua? Jos vain kuvitellaan se olohuoneesta pois ja ollaan kuin sitä ei olisikaan, se on siellä ja pysyy.
Virtahepo lähtee sieltä vain ottamalla asia puheeksi ja keskustelemalla se halki. Vaikka se on kipeää ja tuskallista kaikille, se on kuitenkin ainoa keino virtahepo-ongelman ratkaisemiseen.
Meillä keskitytään hallituksen piirissä irrelevantteihinkin pikkuasioihin ja teeskennellään kuin sitä ei olisikaan, mutta kuitenkin kaikki joutuvat ottamaan sen kaikissa tekemisissään huomioon. Suomi joutuu elämään tuon virtahevon ehdoilla, se asettaa vaatimuksia, käyttäytyy röyhkeästi ja kun sitä potkaisee, se vain murahtaa.
Luuranko kaapissa on siihen verraten vain pikkujuttu, näkymätön salaisuus, kielletty puheenaihe, joka pysyy piilossa, kun kaapin ovea ei avaa, sensijaan virtahepo löhöää olohuoneen matolla lähtemättä mihinkään.
Se on asia, josta aiheutuu objektiivisesti mitattavissa olevia kustannuksia, kiusaa, harmia ja vahinkoa, mutta josta keskusteleminen ja asian esille ottaminen elämäämme säätelevän puolue-eliittimme piirissä on ehdoton tabu ja no-no.
On myös olennaista, että virtahepo ei poistu olohuoneesta itsestään. Miten siihen tulisi suhtautua? Jos vain kuvitellaan se olohuoneesta pois ja ollaan kuin sitä ei olisikaan, se on siellä ja pysyy.
Virtahepo lähtee sieltä vain ottamalla asia puheeksi ja keskustelemalla se halki. Vaikka se on kipeää ja tuskallista kaikille, se on kuitenkin ainoa keino virtahepo-ongelman ratkaisemiseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pakkoruotsitus on YLIVOIMAISESTI pahin vääryys, mitä Suomessa nykyään on.
Asiasta hiljaa oleminen ja sensuuri vain korostavat tuota ongelmaa.
Hiljaisuus huutaa taivaisiin asti!
Äänestäkää seuraavissa ek-vaaleissa oikein, niin pakkoruotsi vielä poistuu. Tarvitaan kansan, sen suomenkielisen kansanosan toimenpiteitä paremman Suomen aikaansaamiseksi.
Pakkoruotsin avulla päsee Norjaan perkaamaan kaloja.