Asukkaat: Kuntaliitos ei näy arjessa

Sillä ei ole mitään väliä huomaako asukkaat kuntoliitoksen, taikka parantaako se jopa kuntalaisten palveluita. Keskustan mielestä tärkeintä on että on mahdollisimman paljon keskustan valtuutettuja ja heidän kavereilleen järjestämiä suojatyöpaikkoja, Keskustan valtuutettujen määrä vähenee kuntaliitoksessa ja siksi kuntaliitos on huono asia.

Eura-Kiukainen-kuntaliitos hävitti kaikki Kiukaisten koulut ja sote-palvelut. Jonot tuplaantuivat Euran arvauskeskuksessa ja luokkakoko kasvoi vastaavasti, samoin päiväkotiryhmät. Kiukaisten kirjastojen aukiolo puolittui aikaisemmasta. Vain seurakuntien asema säilyi ennallaan.

Työttömyystilasto kasvoi merkittävästi Eurassa, joka ennen oli Satakunnan alhaisin työttömyysprosentiltaan.

Ei kai liitos näy sellaisille jotka ei ole kunnan palveluja
käyttäneet, esim, työssä käyvillä on työterveyshuolto,
johon pääsevät työaikana, ei tule edes matkoja paljon.

Entä koulut, monissa paikoissa lapset joutuu matkaamaan jopa
10:niä kilometrejä kouluun ja takaisin, se on rankkaa pitkän
päivän jälkeen.

Miten mahtaa muut asiat järjestyä nyt kun kuntapalvelut yhtiöitetään?

http://www.anttipesonen.fi/2013/04/eu-vaatii-yksityistamaan-kuntien.html

Vesihuolto on elintärkeä palvelu. Sen ja kuntien hallussa olevan teknisen perusrakenteen yksityistäminen on vakava asia. Tämä kokonaisuus on jäänyt näihin asti hallituksen muun kuntasekoilun varjoon.

Aiemmat kokemukset julkisten palvelujen yksityistämisistä kertovat mitä on tulossa. Maksut nousevat ja kasvavista maksuista suuri osa päätyy ulkomaisten suuryritysten ja –sijoittajien taskuihin. Kansa maksaa ja päättäjät levittelevät käsiään: ”Ei me muuten, mutta kun EU vaatii. Ja kun siellä nyt ollaan…”.
_____________________________

Niin, ei kai siitä olekaan kysymys, että valtion kunnille sälyttämät velvollisuudet poistuisivat entisen kunnan alueilta ja siten näkyisivät "arjessa". Toisaalta toimittaja oli sisällyttänyt juttuunsa arvoituksellisen läpän, kun toteaa, että "Vuosi sitten oli pakkasta ja lunta kahlata asti." Enää ei.

Vakavammin ottaen nilsiäläisethän tuntuvat epäilevän palvelujensa säilymistä jatkossa. Toteavat jo nyt terveyspalvelujensa heikentyneen tuntuvasti. Vastaanotolle ei enää tahdo päästä. Siinä ei paljon lohduta, että emokunnassa tilanne on vielä huonompi. Myös Tahkon matkailualueen tulevaisuudesta tunnetaan huolta.

Toistaiseksi nilsiäläiset tuntuvat olevan varmoja paikallisidentiteettinsä säilymisestä. Minä en olisi yhtä varma. Kuntaliitoksia toteutaessa tuntuu olevan tapana, että heti uudenvuodenyönä revitään kuntakyltit irti peijaistunnelmissa sanomalehden ollessa paikalla. Mikä logiikka siinäkin on, kun toisaalta hennavirkkuset vakuuttavat, että kysymys on vain "hallinnon järkeistämisestä"? Eiväthän vanhat kuntakyltit mitenkään hallintoon liity, joten voisivat säilyä paikallaan opastamassa matkailijoita ja toisaalta vahvistamassa eri kylistä koostuvien alueiden yhteistä identiteettiä. On niistä opasteina apua paikallisille firmoillekin.

Kepujohtoinen Juankoski yksi hyvä esimerkki kituvasta kunnasta joka ei saa liitosta aikaan.