AMATÖÖRIEN SOTA
Rintamataisteluiden henkilötappiot
Suomen sisällissodassa 1918 :
" Lammin pohjoisosissa käytiin huhtikuun
aikana taisteluja Iso-Evossa. Mittavin taistelu käytiin 20. huhtikuuta, jolloin valkoiset tekivät epäonnistuneen hyökkäyksen punaisten asemiin. Punaisten tappiot olivat ilmeisesti alle kymmenen kaatunutta, ilmeisesti kaikki Ahlaisista kotoisin olevia. Valkoisen puolen tappioluvut herättävät kysymyksiä. Virallisessa vapaussotahistoriikissa ilmoitetaan valkoisen puolen menettäneen 49 miestä, mikä sisältää myös haavoittuneet.26 Nimitiedosto antaa viitteitä ainoastaan viidestä kaatuneesta, mikä tarkoittaisi, että haavoittuneiden määrä olisi ollut erittäin suuri. "
Mikä oli se valkoisen puolen joukko-osasto, joka taisteli Iso-Evossa 20.4.1918 ???
Rintamataisteluiden henkilötappiot
Suomen sisällissodassa 1918 :
" Lammin pohjoisosissa käytiin huhtikuun
aikana taisteluja Iso-Evossa. Mittavin taistelu käytiin 20. huhtikuuta, jolloin valkoiset tekivät epäonnistuneen hyökkäyksen punaisten asemiin. Punaisten tappiot olivat ilmeisesti alle kymmenen kaatunutta, ilmeisesti kaikki Ahlaisista kotoisin olevia. Valkoisen puolen tappioluvut herättävät kysymyksiä. Virallisessa vapaussotahistoriikissa ilmoitetaan valkoisen puolen menettäneen 49 miestä, mikä sisältää myös haavoittuneet.26 Nimitiedosto antaa viitteitä ainoastaan viidestä kaatuneesta, mikä tarkoittaisi, että haavoittuneiden määrä olisi ollut erittäin suuri. "
Mikä oli se valkoisen puolen joukko-osasto, joka taisteli Iso-Evossa 20.4.1918 ???
Vastaukset 27
Vanhimmat
melko vähäinen.
Valkoisten puolella siihen osallistui everstiluutnantti Bergströmin ryhmään kuuluvan 2. Pohjanmaan Rykmentin III Etelä-Pohjanmaan Reservipataljoona majuri Collianderin komennossa. Vastassa väitetään olleen 1 200 punaista. Jos näin oli, niin ylivoima oli kaksinkertainen. Reservipataljoonan taistelukyky tuskin oli kummoinen. Siihen viittaavat suuret tappiotkin.
Kiitos vastauksista, varsinkin nimimerkille "Taistelu oli".
Siellä oli tosiaan paljon sellaista porukkaa, joilla ei ollut juuri mitään sotilaskoulutusta.
Portti Sisällissodan taistelupaikkakortiston mukaan Kalmin pataljoonan 3. komppaniasta 2 joukkuetta jääkäriluutnantti Eonsuun johdolla.
Vapaussodassa suomalaiset taistelivat Iso-Evolla maahan tunkeutunutta vieraan vallan sotaväkeä vastaan?
Näin oli ainakin Tuuloksen Syrjäntaan taistelussa. Siellä maahan tunkeutunut vieras sotajoukko koki sodan kolmanneksi suurimmat tappiot urheita suomalaisia vastaan taistellessaan.
taistelivat suomalaiset keskenään.
Syrjäntaassa punikit ja saksalaiset olivat vastakkain. Saksalaiset olivat maassa laillisen hallituksen luvalla.
Saksalaisella verellä säästettiin suomalaista verta. Kannattaa muistaa!
Ja ilman Suomea itärintama olisi pysynyt ensimmäisessä maailmansodassa auki typerä tiskijukka.
Saksalaisen sotaväen kutsuminen Suomeen 1918 oli historian kulkuun vaikuttanut strateginen virhe. Suomen sotilasjohto ei halunnut tänne maailmansodan toisen osapuolen joukkoja. Svinhufvud oli kutsumisen takana. Suomen sisällissota olisi päättynyt samalla lailla ilman ulkopuolista mukaantuloakin. Suurin vaikutus sillä hetkellä oli se, että tämän joukon mukana Suomeen tuli ns. espanjantauti, johon kuoli n. 25 000 suomalaista.
Toisen maailmansodan alla Moskovassa varmaankin ajateltiin Hitlerin Saksan mahdollisesti hyökkäävän. Silloin oli ennakoitavissa, että Suomi saattaa sallia Saksan armeijan käyttävän Suomen maaperää hyväkseen Leningradiin hyökkäyksessään kuten se oli itse kutsunut joukot maahan vain 20 vuotta aikaisemmin. Raja oli n. 40 km:n päässä Leningradista. Turvallisuussyistä se piti saada kauemmaksi. N-liitto teki tämän aloittamalla talvisodan. Tämän seurauksena raja siirtyikin kauemmaksi.
Ei ole viisasta kutsua vierasta armeijaa maahan vaikka se hetkellisesti vaikuttaisi järkevältä.
itse itsensä Suomeen oman strategiansa mukaisesti. Oli tarpeen valvoa Brest-Litovskin rauhaa ja vahtia, että länsivallat eivät lähtisi etenemään Jäämereltä.
Espanjantauti olisi levinnyt Suomeen joka tapauksessa.
Vieraiden kutsumisen ovat suureksi ongelmaksi kokeneet jotkut, mm. lähi-Idän maat ja itäblokkilaiset, Afganistan ja kai niitä on muitakin.
Raja siirtyi kauemmaksi, mutta lisäsikö se Leningradin ja Neuvostoliiton turvallisuutta ??
Jos kysyttäisiin Leningradin piirityksessä nälkäkuoleman partaalla olleelta, että "lisäsikö Talvisota ja rajan siirto mielestänne omaa ja kaupunkinne turvallisuutta", vastaus olisi haista v.
Rajan siirtäminen lännemmäksi Karjalan kannaksella ei mitenkään lisännyt Leningradin turvallisuutta. Operaatio Talvisota oli Neuvostoliiton turvallisuuden kannalta täysin turha ja hyödytön.
Lisäksi syksyllä 1941 Suomi ei maajoukoilla hyökännyt Leningradiin eli Karjalan kannaksen suunta oli kaupungista katsoen turvallisin, vaikka "raja" oli lähellä.
Tietenkin on niin, että mikään valtio ei lähde sotimaan toiseen maahan ilman omia tavoitteita. Tosin sen vahtiminen, että länsivallat eivät lähtisi etenemään Jäämereltä on vasta hiljan tullut tietoon. Asia on uusi jopa historian professoreille.
" olisi levinnyt joka tapauksessa". Venäjän armeijan terveystilanne ja sairaanhoito oli sillä tasolla, että sen Suomessa olevista joukoista ei levinnyt espanjantautia. Mistähän tämä sitten joka tapauksessa olisi levinnyt. Ehkä Italian armeijasta, vai?
. "Tosin sen vahtiminen, että länsivallat eivät lähtisi etenemään Jäämereltä on vasta hiljan tullut tietoon. Asia on uusi jopa historian professoreille."
Ei ole. Asia on ollut tiedossa vuodesta 1918. Siitä kerrotaan ennen sotia ilmestyneissä historioissa.
Myös professori Yrjö Nurmio selvittää sen tarkasti 1957 ilmestyneessä kirjassaan.
Englannin komennossa ollut ns. Muurmannin legioona oli toiminnassa vasta Saksan sotaväen poistuttua Suomesta. Että sellainen tapaus.
Kuka puhui idiootti mitään Muurmannin legioonasta.
"Espanjantauti olisi levinnyt Suomeen joka tapauksessa".
Siis saksalaisen sotaväen osuus oli merkityksetön? Samalla argumentoinnilla Suomeen olisi hyökätty 1939 joka tapauksessa. Jos ei Neuvostoarmeija niin joku muu armeija. Tottakai.
"Mistähän tämä sitten joka tapauksessa olisi levinnyt. Ehkä Italian armeijasta, vai?"
Jos nyt oikeasti kysyt niin ainakin kauppamerenkulun kautta. Ei Suomi ollut mikään pullo vuonna 1918.
"Rajan siirtäminen lännemmäksi Karjalan kannaksella ei mitenkään lisännyt Leningradin turvallisuutta. Operaatio Talvisota oli Neuvostoliiton turvallisuuden kannalta täysin turha ja hyödytön."
Lisäksi kannattaa muistaa, että Puna-armeijan luokatonesityt Talvisodassa suuresti rohkaisi Hitleriä idän sotaretken suhteen.
Jälkiviisastelu on houkuttavaa mutta 1939 ei taidettu tietää mitä tulee tapahtumaan 1941-43.
Moskovasta katsoen oli mahdollista, että Suomi kutsuu sodan sytyttyä saksalaista sotaväkeä maahan kuten se teki 20 vuotta aikaisemmin. Suomen ulkopolitiikka ei sotien välillä antanut muuta vaikutelmaa. Saksan armeija oli Barbarossa-hyökkäyksen alkaessa Puolan rajoilla josta on moninkertainen matka Leningradiin verrattuna Suomen rajaan. Näin ollen suurin uhka kaupungille tuntui olevan lähellä oleva epäystävällisen maan raja.
Se, että Suomi ei hyökännyt Leningradiin johtui siitä, että armeijan ylipäällikkö oli entinen tsaarin kenraali joka ymmärsi että aina on oleva Suomi ja Venäjä. Jos tässä olisi ollut joku hyökkäyshullu jääkärikenraali (esim. Talvela) olisi sodan loppu mennyt varmaan hyvin eri lailla.
Stalin oli liitossa Hitlerin kanssa ja mitään sotaa Saksaa vastaan ei odotettu. Puheet "turvallisuudesta" oli tarkoitettu kaltaisiasi netti gradu tarkkispoikia huiputtamaan.
Mannerheim asui koko ikänsä Pietarissa ja ymmärsi kaksi asiaa, Suomen ei kannata ottaa huoltaakseen kaupungin nelimiljoonaista väestöä, niitä on yksinkertaisesti ihan liikaa Suomen resursseihin nähden.
Mannerheim ymmärsi myös toisen asian, että vaikka Saksa oli kaupungin tuhonnut täysin, niin venäläiset olisi sen rakentaneet uudestaan ja Suomi olisi voinut joutua syytettyjen penkille tästä rikoksesta mikäli olisi siinä ollut mukana, ehkä kokenut koston joka olisi ollut samaa tasoa.
"Mannerheim asui koko ikänsä Pietarissa"
Mannerheim eli pääosan elämästään Suomessa eli vuodet 1867-1886 ja 1918-1951 eli noin 53 vuotta..
Mannerheim asui Pietarissa vuodet 1887-1904 eli noin 17 vuotta. Siitä ajasta hän palveli yli vuoden Puolassa.
Lopun aikaa hän oli sodissa tai Aasian ratsastuksella.
"Stalin oli liitossa Hitlerin kanssa ja mitään sotaa Saksaa vastaan ei odotettu".
Voi hellan lettas lintukodossa elävä hyväuskoinen hölmö. Mistä näitä sikiää?
Moro netti gradu tarkkispoika
Hitler oli "liitossa" koska sillä se sai aikaa sotia ensin Ranskaa ja Saksaa vastaan.
Stalin oli "liitossa" koska se sai lahjana Puolan itäosat sekä lisäksi Hitler lahjoitti Suomen ja Baltian maat vapaaseen käyttöön. Samalla se sai lisää aikaa varustautua Saksan hyökkäykseen.
Netti gradu tarkkispoika ei ymmärrä tällaisesta mitään mutta on se hyvä, että kuitenkin termit ovat hallinnassa.
kävi sodassa Saksaa vastaan?
"Hitler oli "liitossa" koska sillä se sai aikaa sotia ensin Ranskaa ja Saksaa vastaan."
Moro netti gradu tarkkispoika.
Stalin oli "liitossa" koska se sai jokseenkin lahjana Puolan itäosat ja vielä sen lisäksi Hitler lahjoitti Suomen ja Baltian maat vapaaseen käyttöön. Lisäksi se sai aikaa varustautumiseen ennen Saksan hyökkäystä.
Hitler oli "liitossa" koska sillä se sai paremman mahdollisuuden sotia vapaasti ensin Ranskaa ja Englantia vastaan.
On monia netti gradu tarkkispoikia jotka eivät ymmärrä asioista mitään.
o, pääasia on että uhoaminen onnistuu.
Eihän Stalin uskonut tiedustelutietoja Saksan hyökkäyksestä vielä sinä päivänä kun Saksa hyökkäsi. Jooseppihan oli myöhemmin, Talvisodan jälkeen, Molotoville ja muulle lähikaartilleen uumoillut rauhan olevan säilytettävissä vuoteen -42, ehkä -43. Tarkoittanee, että silloin Puna-Armeijan uudelleen organisointi olisi ollut valmis ja olisi isketty Saksalaisten selkään. Tosin Wehrmachtin murskaava menestys Barbarossan alussa johtui kait paljolti siitä, että Puna-Armeija oli (jo silloin kesällä -41!?) hyökkäysryhmityksessä