Tervehtiminen

Outo ilmoitus!

Asun talossa, jossa tervehtiminen on yleistä. Olemmehan toki tuttujakin, mutta kyse on tavasta pienemmissä kaupungeissa, ei Hesassa.

Kun talossa on 1 (1) henkilö, joka ei katso puoleenkaan tullessaan vastaan, olen harkinnut seuraavaa ilmoitusta:

TÄSSÄ TALOSSA KAIKKI TERVEHTIVÄT KAIKKIA

On hyvä että tuodaan reilusti palstalla esille mikä tai mitkä tekijät harmittavat palsta kirjoittelussa. Melko pitkän pinnan omaava olen ollut koko elämän ajan. Palstalla usein suljen silmäni, vahinko että mieleen jäävät pyörimään ne muiden kirjoittajien mollaamiset. Eri mieltä saa ja pitääkin olla asiasta jos se on vastoin yleisiä tapoja.
Parasta lääkettä on silloin laulun sanoin jatkaa eteenpäin, "tää on vaan maailmaa, ei sen kummempaa paratiisiksi ei tätä saa, siis ei siel´eikä tääl´kannata käydä turhista hermoilemaan!" Oliko se Vekko Lavi joka lauleli elämän ohjeeksi biisin?

Toisten tapoja ei voi muuttaa, omaa asennoitumista voi, jättää lukematta huomioimatta harmilliset aloitukset, jätän kaikki moni nikin kirjoitukset jotka hyppäävät silmille ja pöllähtävästä hajusta voi kirjoittajan päätellä. Sinänsä vahinko niissä voi olla ihan hyviä kannan ottoja moni nikkisyys vain pilaa kiinnostavuuden.

Aloitin ketjun suomalaisella tavalla tervehtiä saman talon asukkaita ja muualla tuttavia. Mutta se kaiken inspiroiva halaaminen - minkä tunne elämyksen se voi tuoda.
Halausterapeutit pitävät ajatuksesta, halaaminen on aina paikallaan, josko sittenkään aina? Halaukseen inspiroi tunne, kuten myötätunto, kiintymys, huolehtiminen, ilo tapaamisesta. Tapaat vaikka lentokentällä odottamatta vanhan koulukaverin, halaus on silloin paikallaan inspiroivana tunteen - ilon merkkinä, emme ole unohtaneet vuosien varrella koulu kaveruutta. Päivä on pelastettu ja matkan voi alkaa hyvillä mielin, itsetuntoakin se nostattaa.

Kuuntelin juuri aamulla radiota samasta aiheesta,tervehtiminen.

Olen monesti ihmetellyt tapaa kerrostaloissa,vaikka tulemme vastaan pihalla,parkkipaikalla,roskiskatoksella tm.samalla alueella,harva tervehtii.On tietenkin sitten niitä jotka heittää "heit" tosta noin vaan.

Ja se on kivaa,se on kohteliasta.On myös niitä norsunnaamoja joita ei edes tee mieli tervehtiä,tai turhia kyyliä ja nokka pystyssä kulkijoita.
Tervehtiminen kuuluu jo yleissivistykseen,näissä ympyröissä mutta että joku sen vielä kieltää,kuulostaa ihan kornilta.
Ei ole kaikki muumit laaksossa tai sitten provoilee.

Tervehtiihän ne vaikka olen hiljaisemmasta päästä talon asukkaita. Olin autoa pysäköimässä kun huomasin toisen auton pysähtyvän lähelle. Auto pysähtyi siksi että kuljettaja sai kättä nostamalla tervehdittyä minua.

Ei kyseessä ollut Suomalainen vaan Iranilainen mies. Hän huolehtii että näen tervehdyksen tai odottaa tai tyyttää, ei kulje ohi juttelematta, moikkaamatta. Iloinen ihminen ei ole haitaksi naapurina.

Minullaki aikaa tässä piipahtaa, siis joutava olen jottain virkkamaan. Joutohetki siis, vaikka suht jouten olenki joutavuuksissain olluki.
Nii että ai tervehtimisestä ootte haastanu, no sehän ihan itestään selvyys samassa talossa ja jopa ihan lähiseuduilla asuvilla, liikkuvillaki.Tutuksi olen jo tullut meiän rapussa asuvien kanssa, nii ja tietysti he myös minun kanssain. Muutama sana tai useempiki ylleensä vaihetaan, kolmen vanhemman pariskunnan luona oon jo käyny paremmin tutustumassaki.
Minusta ihmiset ovat melkeenpä poikkeuksetta mukavia, en oo oikeestaan ´kyylän´ näkösii nähnykään.

Kuitenkin niin itsenäinen nykysin olen, etten noin vain niin tutuksi samassa rapussa mieli tulla, että vois alvariinsa rynniä joku tavottelemaan. Mutta apuaki voimme joskus tarvita, samoin naapurit, onhan se mukava olla sen verran tuttu, että voi estoitta ite tai naapuri puoleen kääntyä.
Nyt lopetan tästä asiasta, etten taas erehy koko Hervannasta haastamaan, oisha sitä. Huomaatte, että suskin on oppinut käyttäytymisohjeita. En ainakan kovin herkkä oo kettään suohon laulamaan, muuten kyllä on mukava lauleskellaki.
Terve vaan ja onnee!

Jos haluatte nauraa näin illalla tai jos aamunauru mukavampi, niin käykääpä kuuklettamassa kyylä-testiin, tehkää se, jos uskallatte.

Anteeks, taas mie sotkin otsikon aiheen!

Kyllä mäkin Turuus asuessani joitakin tuttuja tervehdin, niitä jotka eivät hätkähtäneet kuin kysyin, mä vai?

Intuitiiviset ihmiset sukupuoleen katsomatta tervehtivät lämpimästi katseellaan. Voin olla väärässäkin luullessani, ettei se tavanomaiselle moikkaamiselle häviä vähääkään.

jospa hän on sairas, siis mielisairas, hän voi kokea uhkaavaksi jos joku häntä tervehtii,
skitzoferia on kummallinen tauti,
tai jos hän käyttää huumeita, huumeet aiheuttaa samoja oireita ja harhanäkyjä,

Hyvä Susmorsian oivan aiheet heitit kehiin oletko kyylä testeineen. Tein testin ja tulos oli jonkinasteinen kyylääjä olen. Mutta lantin toinen puoli, jos ei huomioi ympäristön tapahtumia vaan makaa suu selällään sängyn pohjalla, päässä joutavan päiväiset asiat, pian sitä ollaan terveysterroristien seurannassa. Yleisen tiedon mukaan ympäristön tapahtumien seuraaminen vaikka vain istuisi pöydän ääressä ja katselisi ulkona tapahtuvaa liikehdintää.

Viimeisen virkkeen loppuosa on omaa elämääni joka alkaa aamukahvilla. Katselen kahvia siemaillessa ulos lintujen syöttölaudalle, miten notkeasti orava pariskunta pörröhäntineen, harmaa karvaisena kisailee vuorosta päästä lintujen ateria paikalle. Siinä tulee monen sorttisia kiepsahduksia, yhtäkkiä kiivetään salaman nopeasti viereisen puun runkoa pitkin peräkanaa ylöspäin ja salaman nopeasti alas kurkistelemaan lintulaudan antimia. Pörröiset tiaiset katselevat lähistöllä haikeina oravien leikkejä, tyytyvät talipallosien nokkimiseen.
Näköala keittiöstäni rajoittuu vain tähän osaan pihamaata, ei ole toivoakaan kyylätä asukkaiden kulkuja pihamaalla, ei muuten kiinnostakaan.

Tapahtumien seuraaminen kuulemma on hyväksi aivotoiminnalle, joten ei pidetä pahana jos ikääntyneet henkilöt katselevat ulos ikkunoista. Pitkän ajan päälle katselu on virkistävää pitkien päivien ilona myönteisellä tavalla.

Voi jestas Loreena,sinulla on sana hallussa, mutta vaikka en olekaan kyylääjä en silti makaa suu auki sängyn pohjall :) loppujen lopuksi harvinaisen vähän aikaa sängyssä aikaa vietän ja oikeastaan olen aika utelias ja pidän itseni ajan tasalla arjessani.
Tuo esimerkki tietenkin oli ihan sen lantin toiselta puolelta ja ääritapauksesta, luoja tuollaiselta varjelkoon. Jos sairaus kohtaa noin voi kyllä käydä kellle vaan.

Mutta kyyläyksen taidamme tajuta eri tavoin. Kiinnostus muihin ihmisiin ja olemalla ajan tasalla mitä omassa elinympäristön arjessa tapahtuu on tervettä ja normaalia mielestäni, kyyläämisessä on jotain vinoa ja ilkeääkin.

Kyyläämisellä ei aina ole niin miellyttävät seuraukset, tulee turhia valituksia ja juoruiluja. Kesällä pihaistunnoissa tuttua kuultavaa kuinka tarkkaan mummelit seuraavat ihmisten elämää. Ja huomioita kyllä löytyy, riippuu vain kertojasta.

Sitä en katso kyyläämiseksi, jos puututaan esim. kerrostalossa häiriön tuottamiseen ja antaa asioiden hoito niille kenelle se kuuluu.
Rajan veto kyyläyksen ja itsensä ulkopuolisen maailman ja kanssaeläjien normaalin seuraamisen välille taitaa olla liukuva.
Sitäkään en pidä kyyläämisenä jos ulko-oven eteen tulee ambulanssi. Kyllä olen sen verran kiinnostunut omista naapureistani, että katson kuka lähtee.
Se on myös välittämistä.

Minulla on vähän erilainen näkemys kyyläyksestä kuin testissä , esimerkiksi voin huomauttaa, jos joku aikoo kävellä päin punaisia. Tilanteesta näkee, onko se tarkoituksellista vai onko huomio herpaantunut. Samoin koiran irrallaan olosta saatan muistuttaa. Suomi-filmien sentraalisantrat olivat oikein ammattikyyliä. Joku mietti kyylä-sanan alkuperää, ja minäkin sitä hetken pähkäilin. Ei tule mieleen muuta kuin ruotsin kyl ja saksan kÿhl, viileää ja kylmää tarkoittavat sanat. Eikös kyyläys olekin aika kylmäkiskoista hommaa, jopa kylmäveristä rikollispiireissä. Varjostuksestakin puhutaan.

Kotikasvatuksessa aina teroitettiin, että nuoremman pitää ensin tervehtiä vanhempaa, niiaussäännöt ja silmiin katsominen opetettiin. Hyvää ryhtiä painotettiin niin, että se on kuin selkäytimessä .Täällä omakotialueella tunnetaan toisemme nimiltä , aina tervehditään ja vaihdetaan useimmiten jokunen sana, lasten kanssa myös.

Joskus aloitin ketjun tervehdyssanoista, ja kyllähän terveyden toivottaminen onkin tässä pohjana. Olen huomannut, että Kuopion puolessa kaupassakin sanotaan kaikenikäisille "terve", täällä yleisimmin "hei". Olisihan se mukavaa, kun hyvää päivää toivotettaisiin yleisemmin. Mielestäni "moi" on harvinaistunut, vai onkohan se paikkakuntakohtaista. Minulla aina ailahtaa lämpimästi eteläsaksalainen yleisesti käytetty Grüssgott, meillähän "Jumalan terve" liittyy uskontokuntaan.

Kuulemiin, sanottiin ennen aina puhelun lopuksi, näkemiin tapaamisen päätteeksi. Toivotaanhan me toki , että näemme ja kuulemme vielä toisemme. Nyt ovat nämäkin sanonnat yksipuolistuneet, heipalla ja moikalla kuitataan tapaamiset ja eroamiset.

Nyt en kerkii muuta kuin että nykysin on ainakin nuorilla tavallisin tervehdyssana kännykässä..." missä oot?" Oletteko huomanneet. Kyyläillään tänään ahkerasti, ni voip sitten illemmalla tuloksii kertoo.

Ihmeellinen on tämä nykyaika. Pienen pieni lappunen pienen talon ilmoitustaululla saa aikaan henkien taistelun hammasmukissa.
Oli ihmisten elo helpompaa ennen, kun sanottavansa sanottiin suusta suuhun.
Itse iloitsen tervehdyksistä, puolin ja toisin.

Jos joku ei, eikö hänelle tänä yksilöllisyyden korostamisen aikakautena voisi antaa siivo rauhan?
Minua ei naurata, tiedä mitä lappusen kirjoittaja on saanut kokea. Inhimillisessti ajateltaisiin kaikkia ihmisiä.
Minua ei ihmetytä lappusen laittaja, tämä mediamekkala enemmänkin.

Hänhän kertoi iltaisin työskennelleensä lakkinsa eteen!
Se on täysin mahdollista heti kun lapset muuttavat omilleen.

Minäkin skyttäsin läpi otsikot kiireessäni mitäkö ois, hauskin nää kyylääjäjutut :)))
Jälkipovea pukkaa tupaan tunnin kuluttua, illalla piipahdanvissiin vilkuilemaan,... pitää kattaa pöytä, venäläistä

teejuttua edustaa nyt samovaari täynnänsä tulipaaneja!,... muu tarjoilu vaatimattomammin kuin itänaapureilla.

näkemiin

Ihan aina ahdistusta tuottaa näin välillisestikin, kun en ymmärrä, että joku on aina noin negatiivinen toisten ihmisten suhteen. Luulisi olevan rankkaa ja epäterveellistäkin ajatella kateellisuutta ja ilkeyttä aina vaan löytyvän ihmisistä. Tuolla ylempänä pari esimerkkiä. Siis sanon vain, etten ymmärrä.

Oletko psyykkisesti sairas?
. unihäiriöt
. ahdistuneisuus
. hyökkääminen
. aggressiivisuus
. epälluulo
. ikä

On luultavasti monia jotka jopa kuuntelevat ennen kotinsa oven avaamista, että käytävältä ei kuulu liikettä ja saavat lähteä rauhassa.
Ymmärrettävää on, että käytävät ja eteiset kuuluvat myös kotirauhan piiriin ja säännöt kieltävät metelin niissä. Ilmeisesti pelätään metelin aiheuttamista ja, jos naapurille ei riitäkään pelkkä moi vaan alkaa kyselemään siitä sun tästä, rikkoo samalla talon sääntöjä, että muutkin saattaa kuunnella oviensa läpi.
Joissain kerrostaloissa alimmaiset kerrokset ovat myös asuinkäytössä, ja siksi taloissa on nämä kotirauhasäännökset myös rappuihin, jopa piha-alueillekin asti. Talvi tosin paljastaa Suomessakin, ketkä naapureista on näitä kauppakeskusfasisteja, siis näitä jotka tervehtivät taloja kuramatoilla kopistellen.. ;-)