Minulla on nyt melkein 5 kk vanha vauva, joka ei nukahda kuin rinnalle eikä häntä pysty siirtämään omaan sänkyyn herättämättä. Nukkuu päivälläkin maksimissaan noin 15 minuutin päiväunia ja nekin rinnalle nukahtaessaan. Herää joskus mahavaivojen vuoksi eli pierettää niin että itkettää tai joskus muuten vaan. Vaunuissa nukkuu vain liikkeellä vaihtelevalla menestyksellä.
Minkälaisia kokemuksia teillä eli minkä ikäisenä teillä vauva oppi nukahtamaan omaan sänkyyn? 6 kk? 1 v? Millä keinolla on onnistuttu? Meillä jos vauvan jättää yksin nukahtamaan, hän jokeltelee hetken yksikseen ja aina jossain vaiheessa alkaa itkemään. Jos jään silittelemään jne. hän vain seurustelee. Vaikka kuinka väsynyt olisi niin omaan sänkyyn ei nukahda. Tutti ei myöskään kelpaa.
Itseä ei muuten perhepeti hirveästi haittaa MUTTA syksyllä joudun aloittamaan opiskelun ja illalla pitäisi päästä tekemään läksyjä koht rauhassa. Jos mietitte miksi aloitan opiskelun vielä kun vauva on niin pieni: pakon edessä. Jos ilmoittaudun vielä poissaolevaksi syksyn jälkeen, menetän opiskelupaikan. Eikä minua enää todennäköisesti valittaisi pääsykokeissa opiskelijaksi.
Miehellä on oma yritys ja tekee pitkää päivää eikä hänkään siis pysty viihdyttämään vauvaa läksyjen jne. teon aikana. Kotikaupungissani ei ole unikoulua järjestettävissä minkään tahon toimesta.
Oppiiko vauva nukkumaan omaan sänkyyn 1 v. mennessä?
16
1032
Vastaukset
- älä nyt
vielä mieti mitään unikouluja.Anna nukkua viereen niin pitkään kuin hyvältä tuntuu.Ja ei perhepeti sitä tarkoita että sinun itse tarvitsee jäädä nukkumaan kun vauva nukahtaa.
Ja kyllä ne lapset nukahtaa ennemmin tai myöhemmin myös itse vaikka vieressä pitäisit miten pitkään.Pitkään vieressä nukkuneet sopeutuvat itse asiassa erittäin hyvin omaan sänkyyn ja huoneeseen kun aika siihen kypsä.- a.p
Siinäpä se onkin ongelma: vauva nukahtaa kyllä viereeni, mutta kun mun pitää pysyä siinä vieressä rinta hänen suussaan tai maksimissaan 10 cm päässä. Jos edes nousen istumaan tai poistun huoneesta, niin vauva herää viimeistään 5 minuutin sisällä. Siitä syystä näillä näkymin perhepeti läksyt ei tule onnistumaan. Edes isän vieressä ei nuku, joten ns. vuoronvaihto ei auta.
- Ei ole kiire
a.p kirjoitti:
Siinäpä se onkin ongelma: vauva nukahtaa kyllä viereeni, mutta kun mun pitää pysyä siinä vieressä rinta hänen suussaan tai maksimissaan 10 cm päässä. Jos edes nousen istumaan tai poistun huoneesta, niin vauva herää viimeistään 5 minuutin sisällä. Siitä syystä näillä näkymin perhepeti läksyt ei tule onnistumaan. Edes isän vieressä ei nuku, joten ns. vuoronvaihto ei auta.
Unohdat nyt kokonaan, että vauva kasvaa koko ajan. Hänen nukkumisrutiininsa ehtivät muuttumaan vielä moneen kertaan ennen ensi syksyä. Stressaat aivan turhaan, yksivuotias on aivan eri asia kuin viisikuinen. :) Ei meilläkään viisikuisena onnistunut minun irtautumiseni vauvan nukahtamisen jälkeen. Ja nyt on pakko kysyä, oletko sama ap kuin tuo, joka kyselee vauvan itkuisuudesta? Jos olet, niin luonnollisesti vauva haluaa lohduttaa ja tyynnyttää itseään rinnalla, jos hänellä on huono olla. Usko pois, hänen kasvaessaan asiat muuttuvat. Jos vielä kesällä tilanne on sama, niin miettikää sitten uudestaan.
- äiti myös.
Vauva oppii siihen mihin hänet opetetaan, minulla vauva nukkunut alusta saakka omassa kehdossa ja myöhemmin pinniksessä ja vieraillessani vanhempieni luona nukuttiin samassa 140cm leveällä patjalla, eikä kumpikaan saanut kunnon unia.
Se on vanhempien omasta jaksamisesta/viitsimisestä kiinni mihin tapaan nukkua vauva oppii.
Itse olen joka ikinen yö kotiin päästyä palauttanut vauvan omaan sänkyyn tissiltä yölläKIN ja päivällä opettanut nukahtamaan itsekseen sänkyyn, en tissille.- ....................
Kai se vauva oppii, mutta minä en halunnut opettaa lapsilleni että on pakko pärjätä yksin.
Löytyy vauvoja jotka osaavat nukahtaa yksin, ja viihtyvät itsekseen, ja sitten löytyy vauvoja jotka tarvitsevät enemmän lähelläoloa. - Ei laiska vanhempi
Oletpa reippaasti jaksanut opettaa vauvaasi... :) Mutta onko sinulle tullut mieleen, että jotkut valitsevat sen rinnalle ja viereen nukuttamisen siksi, että heistä se on pienelle paras ja luonnollisin vaihtoehto? Että kyseessä ei ole todellakaan jaksamattomuus tai viitsimättömyys, vaan nimenomaan halu tehdä, kuten itsestä tuntuu oikealta? Meillä on nimenomaan näin. Lapsi lopetti ihan itse rinnalle nukahtamisen reilun vuoden iässä. Perhepedissä hän saa (puolitoistavuotias nyt) nukkua edelleen vieressäni. Lapset oppivat asioita myös itsestään sitten kun ovat valmiita. Ja totta on myös tuon edellisen kirjoittajan kommentti: vauvat ovat erilaisia. Sinun vauvasi tyytyi nukkumaan yksin, mutta jos hän olisi alusta asti vain itkenyt lohduttomasti kun hänet laitetaan omaan sänkyyn, olisitko todella huudattanut niin pientä vauvaa kylmästi omassa sängyssään? Ei pidä unohtaa, että oman lapsen ja hänen käytöksensä perusteella ei voi tehdä kovin kummoisia päätelmiä siitä, miten lapset yleensä käyttäytyvät tai vauvat vastaavat tiettyihin asioihin. Moni kyllä niin kuvittelee ja juuri siitä syntyy tilanteita, joissa vanhemmat neuvovat sormi pystyssä tietäväisinä toisiaan, vaikka kokemusta on vain juuri omasta lapsesta tai lapsista. Mitä jos ennemmin hyväksyttäisiin erilaiset tavat tehdä asioita ja myös hyväksyttäisiin ne?
- ...
.................... kirjoitti:
Kai se vauva oppii, mutta minä en halunnut opettaa lapsilleni että on pakko pärjätä yksin.
Löytyy vauvoja jotka osaavat nukahtaa yksin, ja viihtyvät itsekseen, ja sitten löytyy vauvoja jotka tarvitsevät enemmän lähelläoloa.Höpö höpö. Kerro asiat oikeilla nimillä. SINÄ tarvitset enemmän lähelläoloa.
- ...
Ei laiska vanhempi kirjoitti:
Oletpa reippaasti jaksanut opettaa vauvaasi... :) Mutta onko sinulle tullut mieleen, että jotkut valitsevat sen rinnalle ja viereen nukuttamisen siksi, että heistä se on pienelle paras ja luonnollisin vaihtoehto? Että kyseessä ei ole todellakaan jaksamattomuus tai viitsimättömyys, vaan nimenomaan halu tehdä, kuten itsestä tuntuu oikealta? Meillä on nimenomaan näin. Lapsi lopetti ihan itse rinnalle nukahtamisen reilun vuoden iässä. Perhepedissä hän saa (puolitoistavuotias nyt) nukkua edelleen vieressäni. Lapset oppivat asioita myös itsestään sitten kun ovat valmiita. Ja totta on myös tuon edellisen kirjoittajan kommentti: vauvat ovat erilaisia. Sinun vauvasi tyytyi nukkumaan yksin, mutta jos hän olisi alusta asti vain itkenyt lohduttomasti kun hänet laitetaan omaan sänkyyn, olisitko todella huudattanut niin pientä vauvaa kylmästi omassa sängyssään? Ei pidä unohtaa, että oman lapsen ja hänen käytöksensä perusteella ei voi tehdä kovin kummoisia päätelmiä siitä, miten lapset yleensä käyttäytyvät tai vauvat vastaavat tiettyihin asioihin. Moni kyllä niin kuvittelee ja juuri siitä syntyy tilanteita, joissa vanhemmat neuvovat sormi pystyssä tietäväisinä toisiaan, vaikka kokemusta on vain juuri omasta lapsesta tai lapsista. Mitä jos ennemmin hyväksyttäisiin erilaiset tavat tehdä asioita ja myös hyväksyttäisiin ne?
Laiskat valitsevat tuon vaihtoehdon. Eivät he ajattele lastaan, vaan kuinka itse sillä hetkellä lyhytnäköisesti pääsevät helpommalla. Ei se haittaa, mutta sille on turha keksiä ylistäviä selityksiä. :D
Lapselle on turvallisempaa nukkua omassa sängyssä. - Edell.
... kirjoitti:
Laiskat valitsevat tuon vaihtoehdon. Eivät he ajattele lastaan, vaan kuinka itse sillä hetkellä lyhytnäköisesti pääsevät helpommalla. Ei se haittaa, mutta sille on turha keksiä ylistäviä selityksiä. :D
Lapselle on turvallisempaa nukkua omassa sängyssä.Saat olla tuota mieltä, koska vaikka sanoisin mitä, niin tuskin tulet mielipidettäsi muuttamaan. :) Kunhan muistat, että se on sinun mielipiteesi, ei totuus. Perhepeti on turvallisesti toteutettuna lapselle aivan yhtä turvallinen kuin oma sänky. Asiasta tehdyissä tutkimuksissa ei valitettavasti ole otettu kaikkia turvallisuusseikkoja huomioon. Lapselle on biologisesti luonnollisinta olla äidin lähellä, myös öisin. Mutta todellakin, saat pitää minua kuinka laiskana huvittaa, tiedän silti tekeväni oman lapseni kohdalla oikein.
- vuodenäiti
Meillä lapsi nukku 30v asti minun vieressä :3
- 45ufnsd
Voi kyllä varmasti oppii nukahtamaan omaan sänkyyn :D Pienin askelin harjoittelette sitten ½v iän jälkeen. Ja niille viitseliäisyydestä ja opettamisesta saarnaaville... lapsia kun on niin erilaisia. On niitä, jotka viihtyy tuntitolkulla itsekseen lattialla ja niitä jotka kaipaa enemmän viihdytystä ja läheisyyttä. Meidän kumpikin lapsi on kuulunut tuohon jälkimmäiseen sarjaan, tai sitten minä vain olen semmoinen passaaja mamma. Nii, no ehkä se pieni miinus minussa on, että on ollut kätevämpää itkuisia vauvoja syöttää öisin perhepedissä, kuin opettaa omaan petiinssä. Ja noiden 15-30 min päikkäreiden jälkeen sitä oli tyytyväinen yleensäkin jos se lapsi vain suostui nukkumaan jotenkin. Esikoinen kyllä nukkui alusta asti omassaan, ei osannut edes vauvana nukkua vieressä, kuopus siellä viihtyi 9kk asti. Esikoinen taas sitten herätteli 9 kk 30min-1h välein, kuopus on aina nukkunut paremmin vieressä.
Kuopuksen kanssa tuli tuon tissibaarina olon kanssa oma mitta täyteen joskus 4-5kk välillä ja alotettiin homma niin, että eka iltoina otin rinnan pois suusta heti kun näytti torkahtavan -> havahtui -> tissi takas -> nukahti.... ja tätä tein niin kauan, että lopen nukahti ilman tissiä suussa. Parin päivän jälkeen homma meni jo nopsaan ja samalla loppui myös se 5min päästä herääminen, kun tissi on karannut. Joskus ½v vaiheilla aloimme nukuttamaan omaan sänkyyn tassutellen, koska meidän peti ei ollut yksikseen enää turvallinen. Sen homman kanssa meni sitten hermot joskus alta vuoden iässä ja neiti siirtyi siskon kaveriksi omaan huoneeseen ja aloitettiin harjoittelut yksin nukahtamisesta. Aikaa sekin vei parisen kuukautta, mutta ei itketetty ja kaikinpuolin sopuisaa oli. Vähän reilu vuosikkaana tuo mun unikaveri oppi nukkumaan omassa sängyssään yön. Toki yhäkin 2,5v välillä kömpii meidän viekkuun, mutta se ei haittaa enää :D
Unikoulu"teorioita" on monenlaisia, kyllä sinä sieltä viidakosta sen omasi löydät. Tärkeintä on minusta, että lapselle opetetaan turvallinen ja rauhallinen tapa nukahtaa ja nukkua. Siksi en ole itse huudattamisiin ryhtynyt, vaan mieluummin antanut aikaaaaaaa ja pilkkonut hommat pieniin vaiheisiin, niin muksu ehtii tottua muutoksiin. Tämä siis tarkoittaa tätä tassuttelusta metri viikossa kauemmas lapsesta :D- a.p
Olen tosiaan se toisellakin aloituksella kirjoittanut, pari kuukautta sitten. Siitä tuntuu olevan ikuisuus. Tiedän, että vauvani kasvaa koko ajan, mutta en oikein jaksa uskoa että n. 7 kk vauva ehtisi niin paljon itsenäistyä että nykyisestä rinnalle nukahtamisesta päästäisiin nukahtamiseen omaan sänkyyn ilman hirveätä itkukohtausta. Mietin tässä, miten onnistuu nukahtaminen kiinteiden aloituksen jälkeen kun en enää tarjoakaan rintaa ennen nukahtamista?
Pojan temperamentista tiedän sen verran, että hän voi itkeä vaikka päiväkausia jos yrittää saada nukkumaan muualle kuin rinnalle. Meinasin ensin aloittaa kouluni vasta sen jälkeen kun vauvani on 2 vuotta vanha mutta erään uudistuksen vuoksi joudunkin aloittamaan koulutuksen etuajassa. Ja saan sitten stressata tällaisia asioita.
Unikoulu jäisi muutenkin myöhemmälle, koska tiedostan että näin pienille vauvoille se ei ole tehokas. Se fakta, ettei täällä saa ammattilaisten järjestämää unikoulua esim. sairaalassa lisää ahdistusta koska ollaan ihan yksin tässä sopassa.
Ja tosiaan niille jotka väittävät että perhepedin valitsevat ovat aina laiskoja: vauvamme nukkui koliikin alkamiseen asti omassa sängyssä vaikka miten hyvin. Kahden viikon iässä alkoivat ympäri vuorokauden itkemiset. Vauva heräili yöllä pahimmillaan 15 minuutin välein itkemään vatsaansa. Pahimpaan aikaan nukuin varmaan 2 viikossa 4 tuntia. Oltiin hirveän väsyneitä koko perhe. Sitten yhtenä yönä vauva unohtui väliimme imetyksen jälkeen. (koska olin kuoleman väsynyt) ja aamulla herättiin kaikki pirteinä. Pari kertaa yöllä oli vauva murahdellut mahaansa tai nälkäänsä.
Valitettavasti ainakaan tähän mennessä eivät ole tassuttelut, omaan sänkyyn siirtämiset, laulut tai tutit auttaneet. Luulen, että mahanpurut (24/7) vaikeuttavat nukahtamista. Vauvan täytyy nykyään olla täysin loppu ennenkuin nukahtaa muualle kuin rinnalle. Tämä valitettavasti vaatii yleensä tuntikausia itkua mikä sitten johtaa taas siihen että mahassa on ilmaa -> ilmavaivat-> herätään sitten taas 15 minuutin unien päästä itkemään. Että sellainen noidankehä meillä. - Miksi kysyit?
a.p kirjoitti:
Olen tosiaan se toisellakin aloituksella kirjoittanut, pari kuukautta sitten. Siitä tuntuu olevan ikuisuus. Tiedän, että vauvani kasvaa koko ajan, mutta en oikein jaksa uskoa että n. 7 kk vauva ehtisi niin paljon itsenäistyä että nykyisestä rinnalle nukahtamisesta päästäisiin nukahtamiseen omaan sänkyyn ilman hirveätä itkukohtausta. Mietin tässä, miten onnistuu nukahtaminen kiinteiden aloituksen jälkeen kun en enää tarjoakaan rintaa ennen nukahtamista?
Pojan temperamentista tiedän sen verran, että hän voi itkeä vaikka päiväkausia jos yrittää saada nukkumaan muualle kuin rinnalle. Meinasin ensin aloittaa kouluni vasta sen jälkeen kun vauvani on 2 vuotta vanha mutta erään uudistuksen vuoksi joudunkin aloittamaan koulutuksen etuajassa. Ja saan sitten stressata tällaisia asioita.
Unikoulu jäisi muutenkin myöhemmälle, koska tiedostan että näin pienille vauvoille se ei ole tehokas. Se fakta, ettei täällä saa ammattilaisten järjestämää unikoulua esim. sairaalassa lisää ahdistusta koska ollaan ihan yksin tässä sopassa.
Ja tosiaan niille jotka väittävät että perhepedin valitsevat ovat aina laiskoja: vauvamme nukkui koliikin alkamiseen asti omassa sängyssä vaikka miten hyvin. Kahden viikon iässä alkoivat ympäri vuorokauden itkemiset. Vauva heräili yöllä pahimmillaan 15 minuutin välein itkemään vatsaansa. Pahimpaan aikaan nukuin varmaan 2 viikossa 4 tuntia. Oltiin hirveän väsyneitä koko perhe. Sitten yhtenä yönä vauva unohtui väliimme imetyksen jälkeen. (koska olin kuoleman väsynyt) ja aamulla herättiin kaikki pirteinä. Pari kertaa yöllä oli vauva murahdellut mahaansa tai nälkäänsä.
Valitettavasti ainakaan tähän mennessä eivät ole tassuttelut, omaan sänkyyn siirtämiset, laulut tai tutit auttaneet. Luulen, että mahanpurut (24/7) vaikeuttavat nukahtamista. Vauvan täytyy nykyään olla täysin loppu ennenkuin nukahtaa muualle kuin rinnalle. Tämä valitettavasti vaatii yleensä tuntikausia itkua mikä sitten johtaa taas siihen että mahassa on ilmaa -> ilmavaivat-> herätään sitten taas 15 minuutin unien päästä itkemään. Että sellainen noidankehä meillä.Siis milloin nyt sen koulun aloitat? Kun teillä on nyt viisikuinen ja sitten puhut seitsenkuisesta, jonka et usko oppivan... Syksyllähän se koulu piti alkaa ja silloin vauva on paljon isompi! Onko teillä tutkittu tuota itkuisuutta lääkärissä? Kun jos vieläkin on jatkuvasti mahanpuruja, niin voi olla vaikka allergiaa tms.. Yleensä vauvan suolisto on tuossa vaiheessa jo niin kehittynyt, että pahimmat mahanpurut alkavat olla jo ohi.
Jos et usko, että vauva syksyyn mennessä ei opi muuttamaan nukahtamisrutiinejaan, niin eihän sille sitten mitään mahda. Täällä nyt vain aika monikin on sanonut, että varmasti oppii, mutta miksi kysyit, jos et sitten usko vastauksia? On myös helliä tapoja opettaa vauva irtautumaan rinnalta ennen nukahtamista. Lueskele vaikka Pantleyn kirjaa "Pehmeä matka höyhensaarille".Ja miksi heti kiinteiden aloittamisen jälkeen et enää antaisi iltamaitoa? Sitä kohtaa en ihan tajunnut. - a.p
Miksi kysyit? kirjoitti:
Siis milloin nyt sen koulun aloitat? Kun teillä on nyt viisikuinen ja sitten puhut seitsenkuisesta, jonka et usko oppivan... Syksyllähän se koulu piti alkaa ja silloin vauva on paljon isompi! Onko teillä tutkittu tuota itkuisuutta lääkärissä? Kun jos vieläkin on jatkuvasti mahanpuruja, niin voi olla vaikka allergiaa tms.. Yleensä vauvan suolisto on tuossa vaiheessa jo niin kehittynyt, että pahimmat mahanpurut alkavat olla jo ohi.
Jos et usko, että vauva syksyyn mennessä ei opi muuttamaan nukahtamisrutiinejaan, niin eihän sille sitten mitään mahda. Täällä nyt vain aika monikin on sanonut, että varmasti oppii, mutta miksi kysyit, jos et sitten usko vastauksia? On myös helliä tapoja opettaa vauva irtautumaan rinnalta ennen nukahtamista. Lueskele vaikka Pantleyn kirjaa "Pehmeä matka höyhensaarille".Ja miksi heti kiinteiden aloittamisen jälkeen et enää antaisi iltamaitoa? Sitä kohtaa en ihan tajunnut.Koulu alkaa syksyllä. Kirjoitin tuossa vähän huonosti, tarkoitin että en usko vauvan oppivan seuraavan 7-8 kk sisällä yksin nukkumista.
- a.p
a.p kirjoitti:
Koulu alkaa syksyllä. Kirjoitin tuossa vähän huonosti, tarkoitin että en usko vauvan oppivan seuraavan 7-8 kk sisällä yksin nukkumista.
Ja lisäyksenä: haluaisin lopettaa iltamaidon antamisen mieluummin kuin muut imetykset sillä nykyään vauva nukahtaa rinnalle eli hän yhdistää ruokailun nukkumiseen. Eli voi sen takia olla myöskin hellemmät unikoulut haasteellisia jos ei osaa nukahtaa ilman yötissiä.
Tosiaan poika tuntuu saavan vatsaoireita minun syömisistäni riippumatta. Suvussa on kyllä monenlaista ruoka-allergiaa. Poikani myös saa paljon ilmaa syödessä ja sitä on mahdotonta saada kokonaan pois. Luultavasti kiinteiden aloitus auttaa tähän. Kiinteiden aikana löytyy varmaan helpommin mahdollinen allergiaa aiheuttava ruoka-aine.
Tässä tulee todella synkälle mielelle vaan kun aika kuluu, mahavaivat jatkuvat eikä uni pojalle maistu yksin muualla kuin vaunuissa. Ehkä siksi tulee välillä uskonpuute. Viime päivä ja yö oltiin vierailulla tuttavien luona. Vauva nukkui pari tuntia hyvin minun vieressä ja sitten taas alkoi huuto joka jatkui 24-06. Tämän jälkeen nukahti isänsä syliin ja sitten vasta pääsi itkuiltaan syömään. Viime aikoina on käynyt monesti niin että aloittaa imemisen, syö ehkä 30 sek ja sitten joko menee hermo ettei maitoa tule heti/ilmaa menee mahaan. Sitten häntä joutuu rauhoittelemaan noin puoli tuntia. Yleensä tätä tapahtuu vain öisin. - Miksi kysyt?
a.p kirjoitti:
Ja lisäyksenä: haluaisin lopettaa iltamaidon antamisen mieluummin kuin muut imetykset sillä nykyään vauva nukahtaa rinnalle eli hän yhdistää ruokailun nukkumiseen. Eli voi sen takia olla myöskin hellemmät unikoulut haasteellisia jos ei osaa nukahtaa ilman yötissiä.
Tosiaan poika tuntuu saavan vatsaoireita minun syömisistäni riippumatta. Suvussa on kyllä monenlaista ruoka-allergiaa. Poikani myös saa paljon ilmaa syödessä ja sitä on mahdotonta saada kokonaan pois. Luultavasti kiinteiden aloitus auttaa tähän. Kiinteiden aikana löytyy varmaan helpommin mahdollinen allergiaa aiheuttava ruoka-aine.
Tässä tulee todella synkälle mielelle vaan kun aika kuluu, mahavaivat jatkuvat eikä uni pojalle maistu yksin muualla kuin vaunuissa. Ehkä siksi tulee välillä uskonpuute. Viime päivä ja yö oltiin vierailulla tuttavien luona. Vauva nukkui pari tuntia hyvin minun vieressä ja sitten taas alkoi huuto joka jatkui 24-06. Tämän jälkeen nukahti isänsä syliin ja sitten vasta pääsi itkuiltaan syömään. Viime aikoina on käynyt monesti niin että aloittaa imemisen, syö ehkä 30 sek ja sitten joko menee hermo ettei maitoa tule heti/ilmaa menee mahaan. Sitten häntä joutuu rauhoittelemaan noin puoli tuntia. Yleensä tätä tapahtuu vain öisin.Menkää hyvä ihme lääkäriin vauvan kanssa, jos hän huutaa noin paljon! Kerrotte lääkärille rehellisesti, missä mättää. Se rinta tuo todennäköisesti vauvalle lohtua vaivoihin, sen takia hän sitä niin paljon kaipaa. Ja lue se Pantleyn opas, siinä lähdetään liikkeelle juuri siitä, että varovasti aletaan muuttaa vauvan assosiaatiota rinnan ja nukahtamisen välillä. Eli ei lähdetä huudattamaan lasta kieltämällä rintaa yhtäkkiä kokonaan, vaan lempeämmin. Ja ajattele nyt vielä: 7-8 kk on pidempi aika kuin mitä vauva on tähän asti elänyt! Ei hän sitten ole enää edes vauva, vaan taapero! Ja se on ihan eri asia. Tiedän kyllä tuon, että tuntuu kuin se vauva-aika jatkuisi ikuisesti, mutta ei se jatku. Usko nyt pois vaan. Menette nyt selvittämään noita vatsavaivoja lääkärin pakeille ja sen jälkeen mietitte vasta uudelleen uniasioita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p632013Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,551731- 591634
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51557Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61535Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61455Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81326Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121291Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41183Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41158