Minulla on ihana ja rehellinen ja ehdottomasti luotettava miesystävä, ollut jo kaksi vuotta. Emme asu yhdessä, meilä on molemmilla lapsia. Ongelmani on se, että en vaan meinaa oppia luottamaan siihen että mieheni haluaa minut ja rakastaa minua. Kuulostaa hullulta! Mutta en vaan meinaa siihen asia luottaa. Ongelmani taitaa siis olla mustasukkaisuus. Olen perehtynyt aiheeseen pitemmän aikaa ja saanut vähän apuakin siihen, sekä ammattiauttajalta, kirjallisuudesta että miesystävältäni joka on pääsääntöisesti ymmärtäväinen. Ymmärrän kuitenkin sen, että hän haluaa tutustua ihmisiin, jutella naistenkin kanssa ilman sen kummempaa tarkoitusta mihinkään muuhun. Minua pelottaa asia ja nykyään pelkään jo valmiiksi tilanteita joissa hän saattaa kohdata muita ihmisiä. Lisäksi pahaa olo minussa aiheuttaa hänen exä jonka kanssa hän on todella hyvissä väleissä ja ovat ystäviä. Keskustelevat asioista ja järjestävät mm lasten syntteritä yhdessä sekä ovat muutenkin joskus tekemisissä. Onko tosiaan niin että minun on luovuttava miehestäni sen takia että vaan osa elää rennosti omaa elämääni kun päällimmäisenä pohdin näitä asioita. Kun olemme yhdessä ja kahdestaan, en voisi kuvitella menevän paremmin. En vaan meinaa kestää tätä. Ja miten tulevaisuuteni? Jos jätän mieheni niin toistuuko sama mahdollisen seuraavan kanssa? Osaisiko joku auttaa miten opin luottamaan ja ymmärtämään, että en menetä miesti sillä että hän on tekemisissä muiden kanssa. Päin vastoin; menetän hänet jos aiheutan tällä ristiriitoja. Ja menetän hänet kohta jo omasta tahdostani kun tuntuu liian vaikealta kestää tätä. Mutta oikeasti jos ajattelen niin hän olisi minulle täydellinen jos vaan tämä ongelma poistuisi!
Miten opin luottamaan ja rakastamaan oikein?
apua tarvitaan pian
1143
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ehkä pelkäät sitä, jos olet sielultasi sellainen muiden perään haikailija. Sun pitää saada aina toisen oma. Kateus? Tunnistatko näitä tunteita itsessäsi?
Tai sitten menettämisen pelko? Et uskalla kiintyä? Millainen lapsuutesi oli?
Et voi kuin luottaa. Jos jättää sinut niin jättää ja sydämesi kokee kolauksen. Seiso omilla jaloillasi. Voit silloin tuntea, kuinka tuuli hengittää raikasta ilmaa keuhkoihisi ja jokainen solmimasi ihmissuhde kiinnittää sinut elämään entistä vankemmin ja olet aina vain sädehtivämpi ja varmempi. Elämäsi ei rakennu toisten varaan, vaan elämä itsessään loistaa elinvoimaisena sinussa.
Käsittele tunteitasi vaikka ystävän kanssa ja tutustu kirjallisuuteen tai mene terapiaan.