On meinaan

Toisaalta HS:n pääkirjoituksessa mainitaan joitain perusteitakin, arvoisa HV:ksi haluava.

mielipidepankki kirjoitti:

Kuopion torilta saa varmaan maailman parhaat kalakukot ja kyllähän Ilomantsikin voi olla erakoille ja torakoille paratiisi.

Helsinki on talouden suuri veturi ja jos sitä puolta arvostaa, niin silloin stadin seutu on maan napa kuten kirjoituksessa kerrotuista luvuista käy hyvin ilmi.

Ei sillä ole paljon merkitystä, jos savolainen saapasmies pitää omaa pihapiiriään maailman napana. Ei siihen pihapiiriin investoi kuin savolainen omistajansa.

mielipidepankki kirjoitti:

Kuopion torilta saa varmaan maailman parhaat kalakukot ja kyllähän Ilomantsikin voi olla erakoille ja torakoille paratiisi.

Helsinki on talouden suuri veturi ja jos sitä puolta arvostaa, niin silloin stadin seutu on maan napa kuten kirjoituksessa kerrotuista luvuista käy hyvin ilmi.

Ilomantsi voi olla erakoiden ja torakoiden paratiisi, mutta Helsinki on tollakoiden paratiisi. Kirjoittipa kummankin paikallislehdet mitä tahansa.

Helsinki voi halutessaan olla maan napa, mutta siitä ei pääse mihinkään, että Kuopion tori on Mualiman Napa. Siinä on melkoinen ero

veit sanat suustani kirjoitti:

Ei sillä ole paljon merkitystä, jos savolainen saapasmies pitää omaa pihapiiriään maailman napana. Ei siihen pihapiiriin investoi kuin savolainen omistajansa.

Ei silläkään ole paljon merkitystä, jos helsinkiläinen nappaskenkätollo pitää omaa kadunpätkäänsä maan napana. Ei siihen kadunpätkään investoida kuin veronmaksajien rahoja.

Iso ero kirjoitti:

Ilomantsi voi olla erakoiden ja torakoiden paratiisi, mutta Helsinki on tollakoiden paratiisi. Kirjoittipa kummankin paikallislehdet mitä tahansa.

Helsinki voi halutessaan olla maan napa, mutta siitä ei pääse mihinkään, että Kuopion tori on Mualiman Napa. Siinä on melkoinen ero

Kuopion kannattaisi panostaa nimenomaan tuohon "mualiman napa" teemaan ja yrittää tulla toimeen omin innovaatioin.

Juuri noin kirjoitti:

Ei silläkään ole paljon merkitystä, jos helsinkiläinen nappaskenkätollo pitää omaa kadunpätkäänsä maan napana. Ei siihen kadunpätkään investoida kuin veronmaksajien rahoja.

OLetko koskaan käynyt Merijärven nettisivuilla? Merijärvikin on ihan ekaks maailman paras paikka asua ja elää.

"Eniten verotulojen tasauksesta nauttii 1 200 asukkaan Merijärvi Oulun alapuolella. Kunta saa tasausta ensi vuonna 1 247 euroa asukasta kohti."

Iso ero kirjoitti:

Ilomantsi voi olla erakoiden ja torakoiden paratiisi, mutta Helsinki on tollakoiden paratiisi. Kirjoittipa kummankin paikallislehdet mitä tahansa.

Helsinki voi halutessaan olla maan napa, mutta siitä ei pääse mihinkään, että Kuopion tori on Mualiman Napa. Siinä on melkoinen ero

"Helsinki on tollakoiden paratiisi."


Onko maalta Helsinkiin (pääkaupunkiseudulle) muuttavat tollakkoja, vai muuttuvatko he tollakoiksi vasta muutettuaan? Jos he eivät ole tollakkoja jo muuttaessaan, miksi he muuttavat? Jos taas ovat tollakkoja jo muuttaessaan, eipä taida maaseudullakaan sitten geeniperimä tuottaa pelkkiä neroja? Ja onhan olemassa myös se fakta, ettei sitä yhtä kepulaisen suvun perintötilaa voi kaikki vaikkapa kahdeksan lasta jäädä ylläpitämään. Jos osa muuttaa kaupunkiin, ovatko he tollakoita?

Eihän tuossa ole muuta, kuin että Helsingin paikallislehti kehuu kaupunkiaan.

Oikea valinta on muu. Kirjoituksessa kerrotaan yritysten päätöksenteosta eli siitä, minkälaiset kriteerit ratkaisevat sijoittumisen. Olennaista on alueen houkuttelevuus ja siihen liittyvät tekijät. Johtopäätös tästä on se, että aluepolitiikassa pitäisi tukea tätä kehitystä, jos mielitään menestyä taloudellisesti ja pitää elintasosta kiinni. Jos nämä seikat eivät ole tärkeitä, silloin voidaan puolustaa Kepun hajasijoittavaa aluepolitiikkaa.

HS: "Hel­sin­gin seu­tu on yri­tys­maail­man nä­kö­kul­mas­ta Suo­men ai­noa na­pa, ei­kä tä­tä to­si­asiaa voi muut­taa po­liit­ti­sil­la tai hal­lin­nol­li­sil­la pää­tök­sil­lä. Me­nes­tys ruok­kii me­nes­tys­tä ja kas­vu kas­vua.

Vil­kas yri­tys­toi­min­ta ja hy­vät lii­ken­ne­yh­tey­det hou­kut­te­le­vat alueel­le li­sää yri­tyk­siä ja työn­te­ki­jöi­tä. Tu­lok­se­na on ka­sau­tu­mi­se­tu­ja, sil­lä tie­don­vaih­dos­ta ja kes­ki­näi­ses­tä kau­pan­käyn­nis­tä tu­lee en­tis­tä hel­pom­paa. Mi­tä run­saam­paa yri­tys­toi­min­ta on, si­tä enem­män kan­nat­taa pe­rus­taa myös pit­käl­le eri­kois­tu­nei­ta yri­tyk­siä.

Hel­sin­gin seu­dun yri­tys­ten toi­mi­pai­kois­ta noin 80 pro­sent­tia on enin­tään nel­jän työn­te­ki­jän mik­roy­ri­tyk­siä. Mik­ro­yri­tys­ten hen­ki­lö­mää­rä­kin on noin 15 pro­sent­tia kaik­kien yri­tys­ten hen­ki­lös­tös­tä. Tä­mä ei ole mi­kään pie­ni osuus.

Läh­tö­koh­ta on yk­sin­ker­tai­nen. Yri­tys­elä­män nä­kö­kul­mas­ta olen­nai­sia ei­vät ole kun­ta­ra­jat vaan alueen hou­kut­te­le­vuus pe­rus­tuu mui­hin asioi­hin: si­jain­tiin, lii­ken­ne­yh­teyk­siin muual­le Suo­meen ja ul­ko­mail­le, kou­lu­tet­tuun ja osaa­vaan työ­voi­maan se­kä ole­mas­sa ole­vaan yri­tys­ver­kos­toon. Hel­sin­gin, Es­poon ja Van­taan kes­ki­näi­nen kil­pai­lu ei edis­tä Hel­sin­gin seu­dun hou­kut­te­le­vuu­den ke­hit­tä­mis­tä."