Kielilaki määrää ?

Vuonna 2004 voimaan astunut kielilaki takaa kaikille suomen ja ruotsinkielisille yhtäläiset oikeudet omankieliseen palveluun kaikkialla Suomessa ( paitsi Ahvenmaalla).
Ruotsinkielinen voi siis marssia esim. Kesälahden kunnantalolle ja vaatia omankielistä palvelua lupapalveluissa ym.
On outoa kuinka tämä rasite yritetään kiistää keskusteluissa.
Kielilaki:
" Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse, mutta niiden on turvattava kielilain vaatimusten täyttyminen: kaksikielisessä kunnassa on jokaisella oikeus saada palvelua valitsemallaan kansalliskielellä. Yksikielisessä kunnassa tämä on tarpeen vain tiettyjen viranomaisen aloitteesta vireille tulevien."

Merkittävä on tuo viimeinen lause, koska se on ristiriidassa toisen lain kanssa, nimittäin
kielitaitolain, eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) on Suomen lainsäädännön laki, joka sisältää määräykset julkisyhteisöjen (mm. valtio, kunnat) henkilöstön suomen ja ruotsin kielitaidosta. Luonteeltaan laki on yleislaki, jota noudatetaan, mikäli muut lait eivät sisällä tarkempia määräyksiä.

Jos kerran virkavaatimuksena on ruotsinkielen osaaminen, olisi erikoista jos tätä taitoa ei sitten käytettäisi yksikielisessä kunnassa. ( Toki tämä olisi protestina suositeltavaa tätä ruotsalaistamista kohtaan).

Mikä on se ruotsin osaamisen tason vaatimus suomenkielisessä kunnassa ja keneltä sitä vaaditaan ?
Korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito.
Perusperiaatteena on, että erinomaisen kielitaidon osoittamiseen vaaditaan kyseisellä kielellä saatu koulusivistys ja samalla kielellä suoritettu korkeakoulututkinto tai magna cum laude approbatur ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa. Hyvän tai tyydyttävän kielitaidon osoittamiseen vaaditaan vähintään arvosanalla hyvä tai tyydyttävä suoritetut korkeakoulututkinnon pakolliset kieliopinnot, mutta myös tietyillä yo-tutkinnon arvosanoilla on mahdollista osoittaa vastaava kielitaito. Myös yleisillä kielitutkinnoilla on mahdollista osoittaa erinomainen, tyydyttävä tai hyvä kielitaito.

Kielilain kummallisuuksia on se että nykyisin on osa-aikainen lumityöntekijäkin on lukenut kolme vuotta peruskoulussa ruotsia ja päälle vielä ammatillisessa koulussa olevat kurssit.
Kaikkien suomenkielisten pitäisi siis osata puhua ruotsia, ei vain yliopistotason koulutuksen saaneiden.
Eivät osaa.
Kielilainsäädäntömme on siis epäonnistunut ja tehoton. Miksi ruotsia luetaan pakollisena ollenkaan ? Laki virkamiesruotsista aiheuttaa vain epäluuloa kieliryhmien välille. Ratkaisu olisi karsia ruotsinkielisten kielellisiä oikeuksia suomenkielisissä kunnissa.