no lapsesta pitäen olen jotenki uskonut jumalaan, mutta nyt tulee varoituksen sana.
armeijassa luin kirjan jossa kerrottiin että vain pieni osa ihmisistä pääsee taivaaseen.
jostain syystä rupesin uskomaan jumalaan aivan eri tavalla ja rukoilin että täyttäisin jumalan minulle asettaman tehtävän - jälkeenpäin ajateltuna olin typerä ja naiivi.
no, sitten sairastuin vakavaan masennukseen. minulla oli aina paha olla, ja sitten tapasin erään tytön jonka olin nähnyt lapsena (elkää tässä vaiheessa luulko että se oli jumalan johdatusta tarina jatkuu)..
no tyttö ei tykännyt minusta vaikka pitkään yritin saada tyttöä tykkäämään itsestäni, aloin suggestoimaan omaa mieltäni että olisin oma itseni.
muutin tytön perässä eri paikkakunnalle, olin kai jopa sairaalloisen kiinnostunut, ajattelin että tyttö ratkaisisi ongelmani.
sitten alkoivat todelliset ongelmat.. itsemurha ajatuksia oli tietenki jo aiemmin ja niiden tai masennuksen johdosta isäni vei minut lääkäriin, jossa käytännöllisesti katsoen minut määrättiin suoraan pakko hoittoon. kummallista
diagnoosiksi pärähti tuolloin epämääräinen skitsofrenia.. siis helvetti ei yhtään pahempi olisi voinut sattua? olin useita kuukausia sairaalassa ja minulle alettiin syöttää epämääräisiä ja voimakkaitta pillereitä
parissa viikossa menetin rakkauden tunteeni tyttöön kiitos lääkkeiden lukekaa tuosta lisää http://keskustelu.suomi24.fi/node/10671372
no sitte pääsin kotiin sairaalasta ja minut pakotettiin jatkamaan lääkkeiden syöntiä mm. tekemällä kotikäyntejä joka viikko kotiini. en tietenkään syönyt lääkkeitä koska koko diagnoosi oli minusta naurettava
tässä vaiheessa varmaan jo kuvittelette että olen pelottava hullu tai jotain ja lopetatte lukemisen, mutta vakuutan että kaikki johtuu minun typerästä uskosta jumalaan. ei ole tavanomaista että ihminen hurahtaa jumalaan.
lääkkeiden käytön lopetus huomattiin parin kuukauden jälkeen ja minut pakotettiin uudestaan sairaalaan, jossa minulle määrättiin injektio lääkitys.
se oli kohtalokas virhe seksi elämäni kohdalta, sillä noin kuukauden tai parin jälkeen lääkkeen aloittamisesta masturbointi ei enää tuntunut miltään ja kaikki seksuaaliset halut katosivat lue: http://keskustelu.suomi24.fi/node/2565813
(huom en ole tuon tekstin kirjoittaja mutta minulla on samat oireet lääkkeestä)
no pääsin kotiin uuden lääkityksen tai sanoisinko helvetin aineiden turvin.
tässä vaiheessa on epäselvää miten lääkkeet vaikutti minuun kun olo oli todella sumuinen ja nukuin joka päivä 24h.
sitte lääkitys lopetettiin kun olin yhteensä puoli vuotta käyttänyt lääkettä, sopivasti luin netistä että puolen vuoden käyttä zyprexaa ja zypadheraa aiheuttaa PYSYVIÄ MUUTOKSIA aivoihin.
lääkitys vaihtui tabletteihin, no sitten puoli vuotta meni ja en syönyt hirveänä lääkkeitä, masturbointi kyky ei koskaan palannut takaisin.
TAAS jouduin sairaalaan. tällä kertaa paniikki voitti minut ja minut tulkittiin psykoosissa ja harhoissa olevaksi ihmiseksi.
ja taas aloitettiin kova lääkitys. nyt kun olin sairaalassa niin löysin ekan tyttöystäväni vain 25 vuotiaana (kiitos jumalan, niin varmaan!), kunnes tajusin etten enää pysty seksiin hänen kanssaan kun lääkkeiden käytön jälkeen seksi ei tuntunut miltään. alussa minulla vielä seisoi, mutta lopulta penis veltostui seksissä eikä minulla enää seiso vaikka mitä tekisi.
ja sitten luonnollisesti kun hän oli kyllin katsellut sitä touhua niin hän jätti minut.
armeijassa luin kirjan jossa kerrottiin että vain pieni osa ihmisistä pääsee taivaaseen.
jostain syystä rupesin uskomaan jumalaan aivan eri tavalla ja rukoilin että täyttäisin jumalan minulle asettaman tehtävän - jälkeenpäin ajateltuna olin typerä ja naiivi.
no, sitten sairastuin vakavaan masennukseen. minulla oli aina paha olla, ja sitten tapasin erään tytön jonka olin nähnyt lapsena (elkää tässä vaiheessa luulko että se oli jumalan johdatusta tarina jatkuu)..
no tyttö ei tykännyt minusta vaikka pitkään yritin saada tyttöä tykkäämään itsestäni, aloin suggestoimaan omaa mieltäni että olisin oma itseni.
muutin tytön perässä eri paikkakunnalle, olin kai jopa sairaalloisen kiinnostunut, ajattelin että tyttö ratkaisisi ongelmani.
sitten alkoivat todelliset ongelmat.. itsemurha ajatuksia oli tietenki jo aiemmin ja niiden tai masennuksen johdosta isäni vei minut lääkäriin, jossa käytännöllisesti katsoen minut määrättiin suoraan pakko hoittoon. kummallista
diagnoosiksi pärähti tuolloin epämääräinen skitsofrenia.. siis helvetti ei yhtään pahempi olisi voinut sattua? olin useita kuukausia sairaalassa ja minulle alettiin syöttää epämääräisiä ja voimakkaitta pillereitä
parissa viikossa menetin rakkauden tunteeni tyttöön kiitos lääkkeiden lukekaa tuosta lisää http://keskustelu.suomi24.fi/node/10671372
no sitte pääsin kotiin sairaalasta ja minut pakotettiin jatkamaan lääkkeiden syöntiä mm. tekemällä kotikäyntejä joka viikko kotiini. en tietenkään syönyt lääkkeitä koska koko diagnoosi oli minusta naurettava
tässä vaiheessa varmaan jo kuvittelette että olen pelottava hullu tai jotain ja lopetatte lukemisen, mutta vakuutan että kaikki johtuu minun typerästä uskosta jumalaan. ei ole tavanomaista että ihminen hurahtaa jumalaan.
lääkkeiden käytön lopetus huomattiin parin kuukauden jälkeen ja minut pakotettiin uudestaan sairaalaan, jossa minulle määrättiin injektio lääkitys.
se oli kohtalokas virhe seksi elämäni kohdalta, sillä noin kuukauden tai parin jälkeen lääkkeen aloittamisesta masturbointi ei enää tuntunut miltään ja kaikki seksuaaliset halut katosivat lue: http://keskustelu.suomi24.fi/node/2565813
(huom en ole tuon tekstin kirjoittaja mutta minulla on samat oireet lääkkeestä)
no pääsin kotiin uuden lääkityksen tai sanoisinko helvetin aineiden turvin.
tässä vaiheessa on epäselvää miten lääkkeet vaikutti minuun kun olo oli todella sumuinen ja nukuin joka päivä 24h.
sitte lääkitys lopetettiin kun olin yhteensä puoli vuotta käyttänyt lääkettä, sopivasti luin netistä että puolen vuoden käyttä zyprexaa ja zypadheraa aiheuttaa PYSYVIÄ MUUTOKSIA aivoihin.
lääkitys vaihtui tabletteihin, no sitten puoli vuotta meni ja en syönyt hirveänä lääkkeitä, masturbointi kyky ei koskaan palannut takaisin.
TAAS jouduin sairaalaan. tällä kertaa paniikki voitti minut ja minut tulkittiin psykoosissa ja harhoissa olevaksi ihmiseksi.
ja taas aloitettiin kova lääkitys. nyt kun olin sairaalassa niin löysin ekan tyttöystäväni vain 25 vuotiaana (kiitos jumalan, niin varmaan!), kunnes tajusin etten enää pysty seksiin hänen kanssaan kun lääkkeiden käytön jälkeen seksi ei tuntunut miltään. alussa minulla vielä seisoi, mutta lopulta penis veltostui seksissä eikä minulla enää seiso vaikka mitä tekisi.
ja sitten luonnollisesti kun hän oli kyllin katsellut sitä touhua niin hän jätti minut.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Joo-o, kovaa on elämä. Sinä olet kestänyt paljon enemmän kuin moni muu. En tiedä mutta voisiko siitä olla apua jos hakisit johonkin terapiaan jossa noita kokemuksia voisi työstää puhumalla? Ehkä sukupuolielämäkin voisi parantua jos joku lukko päästä aukeaa? Se ainakin on varma että rukoilu ei auta :-)
Ikävä juttu, jos kertomasi on totta. kertoo aika paljon siitä, onko lääkkeet oikeasti pelastus vai kirous.
"jostain syystä rupesin uskomaan jumalaan aivan eri tavalla ja rukoilin että täyttäisin jumalan minulle asettaman tehtävän - jälkeenpäin ajateltuna olin typerä ja naiivi."
Miksi ajattelet, että olit typerä ja naiivi?
Minkä oletat tehtäväsi olleen?
Mitä jos tehtäväsi oli kertoa tämä tarina opetukseksi?
Jos pitää ajatella, että Jumala on antanut kaikille tehtävän, minun mielestäni se tehtävä on rakastaa lähimmäisiä niin kuin itseä.
en pysty enää rakastamaan, olen vihainen ja rauhaton. läheisilleni aiheutan vain pahaa oloa. enkä pysty muuttumaan
"en pysty enää rakastamaan, olen vihainen ja rauhaton."
Ikävä kuulla. Uskon, että Jumalan voimalla ihminen voi muuttua. Mutta Jumalan antama muutos on ennen kaikkea hengellistä ja se johtaa moniin hyviin asioihin. Jos on keskittynyt liikaa maalliseen, voi olla vaikea vastaan ottaa sitä mikä on hengellistä.
KEhoittaisin sinua etsimään Jumalan valtakuntaa.
Uskoit kumminkin nuorena jumalaan ja se pilasi elämäsi. Usko turmeli aivosi ja nyt olet impotentti. Voit syyttää ongelmistasi uskovaisia jotka tuputtivat sinulle jumalala ja jesse satuja totena. He aivopesivät sinusta sairaan ihmisen.
Noi totta se on ettei elämä muuttunut 6 v uskomisen aikana parempaa, vaan huonompaan.