Olisinpa ollut siellä, vene olisi jo kotitelakalla:
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/26836/?shared=26836-c7966953
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/26836/?shared=26836-c7966953
Atlantin ylitys
Kölipultit kireelle
76778
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 76
Vanhimmat
maalla viisas kun merellä hätä?
Kiinnostava tarina. Aika paljon ihmiset kokee asiakaseen taistella luonnonvoimia vastaan, ja aika usein valtiot käyttävät satojatuhansia pelastusoperaatioon. Tässä ei kuitenkaan mitään reikäpäisiä riskejä ollut otettu - eikä se köli tosiaan itsekseen väänny, avomerellä. Hienoa että pelastaminen onnistui noin komeasti.
Olispa ollut pitkäkölinen traditionaalinen vene.
Ei auta vaikka on 80-luvun pohjnamaalla tehty suomalaisvene, jos konstruktio on väärä.
Eihän tuo vene edes ollut valtamerioloihin suunniteltu. Rakenteet sen mukaisia.
Hyvä että tulivat pelastetuiksi. Sinun kommenttisi oli varmaan sarkasmia?
Hankala tilanne, kun venettä ei saa kovassa kelissä tyhjäksi ja maihin on vielä useamman vuorokauden matka. Vaikka vene ei olisikaan välittömässä uppoamisvaarassa, on päätöksiä avun kutsumisesta käytännössä tehtävä silloin, kun viestivälineet vielä toimivat. Lautassa yksikseen selviämisen mahdollisuudet Pohjois-Atlantilla ovat hyvin pienet. Itämerellä tilanne on täysin toinen, koska missä tahansa saa viimeistään vuorokaudessa yhteyden toiseen alukseen vaikka käsi-VHF:llä.
Minäkin olisin noissa oloissa seilaillut helposti vaikkapa kotisatamaan asti. Toki jutussa jo mainittiinkin, että "kaksikolla ei ollut kokemusta valtameripurjehduksesta". Oli miten oli, hienoa että kaikki lopulta sujui miten sujui.
ööö, minä olin ymmärtävinäni jutusta, että veneessä oli paha vuoto ja se upposi miehistön pelastumisen jälkeen. Noinkohan palstan nettipurjehtijat olisivat oikeasti samassa tilanteessa kyenneet purjehtimaan pahasti vuotavan, kölivaurioisen veneen satamaan? Akut menneet, sähkölaitteet ei toimi, kone ei käynnisty, 5 astetta lämpöä, kaikki märkänä..? Mitenköhän olisi käynyt, jos tuossa tilanteessa olisi nostanut rättejä ylös ja lähtenyt purjehtimaan ja siten kohdistanut lisää vääntäviä voimia jo valmiiksi vaurioituneeseen köliin? kuinka kauan köli olisi enää pysynyt paikallaan ja vene pystyssä? ylösalaisin kaatuneessa, kölinsä kokonaan menettäneessä veneessä pelastuminen - kotisatamaan purjehtimisesta puhumattakaan - olisi ollut huomattavasti hankalampi juttu.
Minä olisin kuollut!
Miksi ei ihmisillä ole vielä yhtä akkua, joka on irrallaan muista?
Siksi ei ole irrallista akkua valtamerellä, että irrallinen painava esine kuten akku tai hella on taitovirhe ja riskitekijä. Kiinnitys tarkistetaan ennen lähtöä.
Monissa veneissä on 3 erillistä akustoa, esimerkiksi ison Oceaniksen erilliset käyttöakusto, starttiakku ja vielä keulassa muita korkeammalla oleva keulapotkurin akusto. Näillä on yhteistä vain 0-johdin, joten vaikea kuvitella veneen uppoamista pienempää ongelmaa , joka tuhoaisi kerralla kaikki akut. Ja jos jostain syystä moottoria ei saisi käymään, aurinkopaneeleista saa riittävästi virtaa viestilaitteille ja muullekin, vaikkapa pilssipumpun tuntikausien käytölle.
Luulisi, että muista erilläänkin olevan akun saisi sidottua. Sitä ei edes tarvitse saada johtoihin kiinni. Aika monessa onnettomuudessa tärkeä osatekijä on ollut akkujen meno oikosulkuun tai tyhjentyminen. Noillakib kavereilla olisi ollut enemmän vaihtoehtoja, jos olisivat vaikka saaneet moottorin käyntiin.
Se on järkevä rakenne. Myeskyn keskellä ja yöllä aurinkopaneelien tuotto on aika rajallinen.
Aurinkopaneeleilla ladataan akkua päivän aikana, yöllä akkua sitten puretaan pilssipumppuun, valoihin ym.
Aika tavalliset isohkon veneen 200 Wpeak aurinkopaneelit tuottavat aurinkoisena päivänä noin 80-100 Ah akkuihn (12 V). Pilvisinäkin päivinä tulee 30-50 Ah, millä voi käyttää viesti- ja navigointilaitteita koko vuorokauden tarpeen.
Jos akut on pois käytöstä, kuten puheena olevassa tapauksessa, ei virtaa saa säilöttyä mihinkään.
Jos akut on pois käytöstä, kuten puheena olevassa tapauksessa, ei virtaa saa säilöttyä mihinkään.
Juuri sitä varten kunnon valtameriveneessä on usea erillinen akusto eri puolilla venettä, kaikki eivät tuhoudu samanaikaisesti kuin veneen upotessa.
Lue juttua muutama viesti omasi yläpuolelta.
Mistä on apua eskimokäännöksen jälkeen tai pienemmissäkin vedenpaisumuksissa:
Akkujen sijoituspaikka ei ole pilssissä vaikka sellainen olisikin eikä muutoinkaan veneen pohjalla vaan suunnilleen veneen leveimmässä kohdassa vesirajan tuntumassa kummallakin kyljellä ja tukevasti kiinni. Kertaallisessa ympärimenossa toinen puoli saattaa pysyä melko kuivana eikä sisään tullut vesi heti hukuta akkuja kun/jos päästään takaisin köli alaspäin. Paino aluksen keskiviivasta mahdollisimman kaukana lisää myös hitausmomenttia vaikka ei akut nyt niin hirveän raskaita... (Kyllä, olen raahannut 100 Ah akkua) Pääkytkin ja virtapiirien vaihtokytkin myös tarpeeksi ylhäällä. Olkoon käynnistysakku konetilassa/huoneessa lyhyiden kaapelien päässä, mutta ylempänä sekin.
Muista virtapiireistä irrallinen vara-akku voi olla hyvä ajatus, kunhan senkin tilaa sitten muistaa seurata. Kesän olen kuskannut hengetöntä - ainakin loppukesästä... Ja ikäviä lentäviä esineitä ympärimenossa ovat myös isommat irralliset turkkilevyt ja tavarat siellä alla. Saranat ja salvat, toivottavasti kiinni silloin kun
Miltei polvenkorkuinen välikansi kulkuaukkojen edessä antaa aikaa istumalaatikon tyhjentymiseen ja kovassa kelissä luukuthan on kiinni paitsi juuri silloin kun ulos/sisään mennessä Ahti suo antejaan. Luukku siis pieni eikä drive in luokkaa. Koneen mittaritaulu mikäli ollenkaan avotilassa sijainniltaan niin ettei laatikon täyttyminen hukuta sitä.
Käsikäyttöinen tyhjennyspumppu sekä veneen sisällä että istumalaatikossa niin, että toinen käsi ohjaa toinen pumppaa.
Irrallisille luukunosille täytyisi olla sijoituspaikka mistä ne eivät huuhtoudu tiehensä tai parhaimmillaan saranoidut tms ja sisäpuolelta tukevasti suljettavissa.
Mistä se vesi tuli veneeseen? Olivatko yrittäneet tukkia vuotoa? Luulisi että pumpuilla ja ämpäreillä saisi veneen tyhjennettyä, jos vuodon saa tukittua?
Lue se juttu niin ymmärrät syyn, miksei onnistunut. No kerrotaan, eivät löytäneet vuotopaikkaa.
Ehkä tuon Finn 35:n lattian yms. rakenteet ovat niin hankalat purkaa, ettei onnistu avomerellä.
Pystyn maakrapunakin arvaamaan että jos on polviaan myöten jääkylmässä vedessä pari vuorokautta, kumpikaan ei pysty nukkumaan ja toinen/molemmat koko ajan pumppaavat, niin voi olla aloitekyky ja energia ja joka tapauksessa aika vähän kortilla. Ja tosiaan jos valas on vähän köliä tökkäissyt niin hajoaa siinä vähän merikelpoisempikin vene.
Maalta käsin ja jälkikäteen varmaan tarinan päähenkilötkin osaavat keksiä paremmat reitit, paremmat veneet ja paremmat menettelytavat.
Mutta kaiken kaikkiaan, minusta on vaikea nähdä suuria virheitä tuossa toiminnassa. Joskus vaan tulee kaikenlaista epätodennäköistä vastoinkäymistä. Hyvä että taipuivat pyytämään apua.
Ensi tiedot ko veneen uppoamisesta muistaakseni olivat, että meni pari kertaa ympäri kovassa kelissä. Valas ilmastyi myöhemmin kuvaan?
Kannattais ehkä lukea ennenkuin kommentoi. Kippari katseli ennen turmaa veneen vieressä viiden metrin päässä ilmaa puhaltanutta valasta.
"Finnish yacht dep Azores, 7th May in difficulties in heavy weather yt turned over, sails and rigging damaged, cant sail, cant steer, taking water – been bailing for two days before calling MRCC in Finland.
Suomalainen vene lähtenyt Azoreilta, 7. toukokuuta vaikeuksissa kovassa kelissä vene mennyt ympäri, purjeet ja takila vahingoittuneet, ei voi purjehtia, ottaa sisään vettä, äyskäröity kaksi vuorokautta ennen yhteydenottoa Suomen MRCC:een.
Se, että kippari oli nähnyt valaan puoli vrk ennen ympärimenoa ei välttämättä liity ympärimenoon. Jos olisi valas törmännyt niin luulisi sen sisätyvän alkuviestintään eikä pelastumisen jälkeen viimeiselle riville tarinassa. Vakuutusyhtiölle sopiva lisäys?.
Miehistö oli sisällä luukut kiinni kun vene keikahti nopeasti ympäri ja kippari luuli tankkerin törmänneen heihin, meteli kova.
Miksi vene meni yht'äkkiä ympäri? Tarinassa ei mainittu että edes mikään erityisen iso aalto olisi iskenyt, purjeetkin olivat alhaalla. Voiko olla mahdollista että agressiivinen valas työnsi veneen kölistä nurin, selittäisi myös kölin repeämisen?
Sisälukutaito olisi riittänyt. Kunnon Sherlock olisi huomannut, että juuri noinhan siinä jutussa se tankkerin kippari arveli käyneen.
Ilman purjeita menee helpommin ympäri. Ja vielä sitäkin helpommin ilman mastoa.
Ainoa mitä tästä opittiin.
Jos lähdette laailman merille, hankkikaa vene joka kestää siellä maailman merillä.
Tuossa ei ollut mitään tekemistä kokemuksella. En edes ymmärrä miksi mainitaan että ei ollut valtameripurjehduskokemusta???
Ei se purjehtiminen valtamerellä ole sen ihmeellisempää, sinne vaan on pidempi matka minne mennään. Fysiikka on ihan sama.
Usein "maakravuista" valtameripurjehdus on jotenkin vaativampaa, ei se ole. Ainoa ero että kauas on pitkä matka, ja maakrapua pelottaa kun on kaukana kotoa/rannasta. Tosipurjehtija on veneessään aina kotonaan, ihan sama missä se ranta on.
Väärä vene, väärä vene.
Väärä vene väärään ajankohtaan väärässä paikassa... Valtameripurjehduksessa on se ero rannikkopurjehdukseen, että veneen pitäisi kestää paremmin kaikennäköistä kolhimista ja ryskimistä ja ympärimenoja. Toisaalta myöhempi ajankohta ja eteläisempi reitti, tämäkin vene miehistöineen olisi tod.näk. kestänyt sen ongelmitta. Pitkäkölinen, lujatekoinen valtameripursi tietysti kestää kehnommissakin olosuhteissa paremmin. Suomalaisilla purjehtijoilla tuntuu aina olevan kauhea kiire Karibialta jo heti alkukeväästä äkkiä takaisin Suomeen, että varmasti ehtii juhannukseksi viimeistään - miksi moinen hoppu, ehtiihän sitä kotivesiä seilailla koko loppuelämänsäkin jos haluaa? Pohjois-Atlantti voi olla keväällä vielä aika karu ja kylmä paikka!
Mitkä ominaisuudet tarkalleen siitä veneestä tekee väärän tämän Suomen Kuivalehteenkin siteeratun laituriparlamentin mielestä?
Lukemani perusteella vene osoitti olevansa aika kestävä, takilakin oli vielä pystyssä ja valmiina teilaamaan laivaan kiipeävän miehistön. Varustelussa oli puutteensa, kun pilssipumppu oli vain käsikäyttöinen ja sähköt eivät kestäneet ympärimenoa, mutta nuo ovat venemallista riippumattomia puutteita. On mahdollista, että miehistö ei tuntenut myöskään venettä kuten jos olisivat sitä itse vuosikausia tuunailleet, eivätkä ehkä siksi keksineet mistä se voisi vuotaa. Muuten tuo tarina oli huonojen neuvojen ja huonon tuurin yhteensattuma, mutta pelastuminen oli onnekas. Sattuuhan sitä, kun seikkaillaan. Pitääkin sattua, mistäs muuten hienoja survivaltarinoita syntyisi?
Oletetaan laivan kapteenin veikkaus todeksi, että kuvattu meteli ja ympärimenoon johtanut liike johtui valaan kovasta iskusta veneeseen. Tilanne vaikuttaa juuri sellaiselta, johon veneitä ei suunnitella. En näkisi, että mikään venemalli olisi sellaiseen satunnaisesta suunnasta suurella voimalla tulevaan hyökkäykseen valmistettu. Toki, matalampi ja pidempi köli voi olla varmempi, mutta en menisi laittamaan päätäni pantiksi, ettei huonolla tuurilla valas pysty tuhoamaan ihan mitä tahansa venettä. Tuo sentään pysyi pari päivää pinnalla ja mahdollisti pelastautumisen. Olisi voinut pysyä pidempäänkin, jos olisi ollut (poltto)moottorikäyttöinen pilssipumppu.
"tarina oli huonojen neuvojen ja huonon tuurin yhteensattuma". En nyt puhuisi edes huonoista neuvoista, ainahan purjehtijat vaihtavat ajatuksia ja kokemuksia, puhuvat reiteistä yms, ja opaskirjoissa suositellaan yleisesti ottaen tiettyjä reittejä, joilla tyypillisesti (tai tiettyyn aikaan) vallitsee tietynlaiset olosuhteet. Kyllä jokaisen kipparin vastuulla on fundeerata nämä asiat itse omassa päässään, hankkia riittävästi tietoa ja ymmärrystä, ja miettiä sopiiko tietty reitti tiettynä aikana juuri hänelle, miehistölleen ja veneelleen. Huonoja neuvoja turha syytellä.
Ei kestänyt Hallberg rassykaan serena. Tai miehistö. Yleensä asia on monen tekijän summa. Harvemmin pelkkä vene pettää.
Väärin, venehän kesti, miehistö ei.
Taisikin olla malö, mutta kuitenkin.
Juu, Serena oli vanha Malö, ja itse venehän kesti vallan mainiosti, taitaa edelleenkin ajelehtia hylättynä siellä jossakin. Serenan tarina oli ihan eri kuin tämän Amigon, jossa ainakin kertomusten perusteella oli vakava vuoto ja kölivaurio yms, tilanne huomattavasti pahempi, ja Amigo tosiaan upposi jonkin aikaa evakuoinnin jälkeen, kun Serena mennä porskuttaa edelleen, tosin ilman miehistöä.
Malö:
http://www.ostsee-segelerlebnis.de/files/schiff05.jpg
JEP! Tosipurjehtia on aina maissa.
On melko ärsyttävää lukea näiden "besserwissereiden" kommentointia tapauksesta joista heillä ei ole oikeasti muuta tietoa kuin joku yksittäinen nettiteksti. Kiivaasti arvostellaan toisten tekemisiä ja tartutaan edellisten kirjoittajien sanavalintoihin, sekä todistellaan omaa paremmuuttaan. Ollaan niin kovia merikarhuja että! Merellä tapahtuu joskus arvaamattomia asioita ja ne aiheuttavat ongelmia ihan kokeneillekkin merenkulkijoille. On aika halpamaista arvostella turvalliselta kotisohvalta jälkeenpäin kun joillekkin on sattunut onnettomuus merellä. Useimmat täällä kommentoivat purjehtivat korkeintaan kerran heinäkuussa saaristomerelle ja lisäksi muutamat viikonloppupurjehdukset hyvällä säällä kesällä. Jos sitäkään.
Toki jokaisesta merellä sattuneesta onnettomuudesta ja ongelmasta olisi hyvä yrittää ottaa opiksi, pohtia tilanteeseen johtaneita syitä ja sitä, miten vastaavan onnettomuuden voisi välttää, tai miten selviytyä vastaavassa tilanteessa. Sitähän tämä "jälkiviisastelu" ainakin osittain on. Pelkkä turhanaikainen ilkkuminen ja typerät toteamukset, että itse olisi osannut toimia paremmin (antamatta varsinaisesti mitään parempaa toimintaohjetta) ovat sitten eri asia.
Tässä oli nyt lähteenä lähinnä Suomen Kuvalehden toimittajan laatima juttu tapauksesta, joka puolestaan perustui pelastustoimiin osallistuneen upseerin sekä onnettomuuteen joutuneen aluksen kipparin haastatteluihin. Ei siis mikä tahansa "yksittäinen nettiteksti".
Tapausten puinti tälläkin palstalla voi olla myös hyödyksi, noin niin kuin oppimismielessä. Kukaan meistä ei ole niin ylivertainen, että pärjäisi (minkäänlaisella aluksella) luonnonvoimille, jos ne oikein näyttävät mahtinsa.
"Toki jokaisesta merellä sattuneesta onnettomuudesta ja ongelmasta olisi hyvä yrittää ottaa opiksi, pohtia tilanteeseen johtaneita syitä ja sitä, miten vastaavan onnettomuuden voisi välttää, tai miten selviytyä vastaavassa tilanteessa."
Toisaalta sellaista venettä ei olekaan, joka ei jossain tilanteessa hajoaisi.
Onnettomuustyypit voi jakaa karkeasti seuraaviin.
-Huono tietämys osaaminen
-Huono tietämys osaaminen huono tuuri
-Huono tuuri
Tämä kuuluu mielestäni viimeiseen.
"Toisaalta sellaista venettä ei olekaan, joka ei jossain tilanteessa hajoaisi."
Toiset vaan hajoaa helpommin.
SK:n juttu ei ole haverianalyysi, mutta esitän muutaman näkökohdan.
-Mainittiin “ajoankkurista”, joka ei toiminut vaan käänsi veneen kyljittäin aaltoihin. Tämän perusteella epäilen, että kyseessä oli laahusankkuri eli drogue. Sitä ei pitäisi koskaan laskea keulasta juuri tästä syystä! Kirjoituksessa ei selvinnyt, jäikö vene ajelehtimaan poikittain aallokkoon keulasta lasketun laahusankkurin takia– jolloin kaatumisriski lisääntyi.
- Kirjoituksesta ei selvinnyt mitä myrskytaktiikoita yritettiin käyttää. Luulisi olleen tilaa kääntyä ajamaan myötätuuleen myrskyfokalla/pelkällä rikillä (laahusankkuri perässä jarruttamassa vauhtia ja estämässä kyljittäin tuuleen kääntymistä). Yritettiinkö ajaa koneella vastatuuleen? Kokeiltiinko piihin jäämistä? Ilmeisesti kaatumisvaiheessa oltiin“lying-a-hull”, mutta oliko keulasta lasketusta laahuksesta jo vapauduttu?
- Saatiinko kone käyntiin jossain vaiheessa? Kun veneessä on runsaasti vettä, sähköjärjestelmässä on vedestä johtuvia oikosulkuja ja virrankulutusta.
-AIS:sta ei ollut mainintaa. Se olisi hyvä apu VHF:n kuuluvuusalueella mahdollisesti olevien laivojen havaitsemiseen ja yhteyden ottamiseen. Kannattaa lukea opettavainen haveriselostus tuoreesta PBO:n tammikuun nrosta! Siinä kerrotaan myös veden aiheuttamista sähköongelmista, sekä epirbin ja raketin käytöstä pelastusvaiheessa.
-SK:n jutussa kerrottiin veneen menneen ympäri. Olisiko sittenkin ollut knock-down, koska turkkilevyt olivat pysyneet paikoillaan eikä mastoa menetetty?
Vesilastia voi tulla/tulee pelkästä kaatumisesta. Kölivaurio-valas-juttu on osin epälooginen.
-Kielitaidon puuttuminen oli riskitekijä!
-Kipparilla ei ilmeisesti ollut myrskykokemusta ennestään ko veneellä. Joitakin veneitä on melko mahdoton saada pysymään piissä, joillakin se on yksinkertaista (oma vene pitäisi kokeilla jo ennen tosipaikkaa!).
Oli maininta AIS:sta: "VHF-puhelin ja sen AIS-paikanmäärityslaite eivät toimineet."
"Vesilastia voi tulla/tulee pelkästä kaatumisesta."
Kaatuessa vesilasti tulee kerralla, ei vettä vuoda sisään kaksi vuorokautta.
Laahusankkuria ei saatu laskettua oikein, vaan se jäi jumiin jonnekin. Juttu on enemmänkin viitteellinen, eikä sen perusteella voi oikein tietää, mitä kaikkea on tehty. Sitkeitä kavereita olivat, kun kuitenkin pari päivää jaksoivat äyskäröidä.
No, omat myrskykokemukseni isoilta vesiltä ovat toiset. Omiin veneisiini on tullut vettä joka kerran, kun aallot ovat tunnista toiseen jatkuvasti huuhtoneet kannen yli. Vettä on lorissut tuuletusventtiileistä, sisäänkäyntiluukun rakosista, sitä on tullut myös ketjuboksin kautta, istuinlaatikon luukkujen tiivisteiden välistä jne. Edellisessä veneessäni sisäänkäyntiluukussa oli tuuletusritilä, jota ei saanut tiiviiksi. Sen kautta vettä tuli roiski karttapöydälle ja bunkille saakka (seuraavaa valtameren ylitystäni varten rakensin paksusta vanerista yhtenäisen myrskyluukun, johon asennettiin tukevat sisältä ja ulkoa toimivat lukitussalvat).
Jos sähköiset pilssipumput eivät toimi eikä käsipumpuilla pidetä pilssiä koko ajan tyhjänä, vesi todennäköisesti nousee aika pian turkkilevyjen päälle - vaikka veneessä ei olisikaan rakenteiden pettämisestä johtuvaa vuotoa. Kun vesi loiskuu pilssissä, mahdollista vuotopaikkaa on vaikea todeta. Ymmärrän kyllä, että veneen kaatuessa tai mennessä kokonaan ympäri, vettä voi hyvinkin tulla kerralla tuhat litraa. Tässä tilanteessa kuvittelisin turkkilevyjen olevan poissa paikoiltaan toisin kuin SK:n jutussa.
Kurja tilanne SK:n raportoimassa tapauksessa tietysti oli, jos veneen paikanmäärityslaite (gps) oli mykistynyt eikä veneessä ollut paristokäyttöistä varagepsiä eikä akkuvirta enää riittänyt vhf:lle, AIS:lle eikä pilssipumpuille. Kumma muuten, ettei akuista riippumatonta epirbiä käytetty, vaikka sekin kai kuului veneen varustukseen? (Epirb ei vaadi kielitaitoa).
PBO:n haverijutussa yksinpurjehtijakippari oli käynnistänyt moottorin asjoissa, jotta sähkö ei loppuisi kokonaan akkujen kastuessa.
AIS on hyvä muistaa, vaikka nyt kerrotussa casessa sitä ei voitukaan hyödyntää.
Pääasia oppimisen kannalta on silti se, että laahusankkuri eli drogue lasketaan veneen perästä!
Oma laahusakkurini on alle 2 m läpimittainen oranssin värinen varjo, jota varten on 100m köyttä. Se on ollut mukanani isoilla vesillä yli 50.000 nm, mutta en ole kertaakaan tarvinnut. Minun on vaikea käsittää, miten kovassa myötätuulessa laskettava jarrulaahus voisi kulkeutua veneen sivulle tai "jäädä jumiin jonnekin".
Ajoankkureista on käyty keskustelua aikaisemmin ja niistä löytyy myös opetusvideoita netistä.
Skip Novak on hiljattain kirjoittanut myrskytaktiikoista artikkelisarjaa YW:iin.
Jäin pohtimaan sitäkin, miten "äyskäröinti" toteutettiin. Ilmeisesti luukku oli pakko pitää auki, jos vettä tyhjennettiin ämpäreillä kajuuttasta istuinlaatikkoon. Pumppaaminen onnistuu, vaikka luukku on kiinni. Olikohan roina tukkinut pumput?
Eikö sinulla ollut veneessä pitään milla tukkia esim luukun ilmareikiä, jottei vesi olisi roiskunut pitkin venettä.
Ei edes jesaria?
Oisko äyskäröity pentterin lavuaariin?
Tämä oli novellimuotoinen sepustus ei tutkintaraportti!
Useita asiavirheita ja virheellisiä sanamuotoja, epätarkkuuksia. Ja vielä tungettu valasjuttu samaan soppaan. Ei voi tälläisen tekstin pohjalta paljon kommentoida. Tai näköjään tällä palstalla voi. Osc kurssin itsekin käyneenä vaivautuneena luin jutun.
Miten nopeasti ämpärillinen vettä tyhjenee ko venemallin lavuaarista? Pitääkö odottaa ennenkuin heittää seuraavan ämpärillisen? Monissa veneissä lavuaarin tyhjennysputki on aika pieni. Joissakin veneissä tyhjennysputken hana on suljettava, ettei lavuaarin kautta tuli vettä veneeseen. Näin varmaankin voi käydä varsinkin, jos vene ui poikkeukselisen syvällä vesilastin takia.
Mitä muuta voi odottaa sensaatiohakuiselta lehtijutulta?
Siitä huolimatta kaikista haaksirikoista on hyvä keskustella ajatusten herättämiseksi! Ehkä keskusteluissa tulee esille hyödyllistä tietoa.
Arvoisa dfgwe3456, tietenkin tukin luukun ritilän. En tehnyt sitä pimeäsä vaan vasta aamun valjettua. Vasta silloin selvisi sitä kautta tulevien roiskeiden määrä. Veneeseen tuli tietenkin vettä myös joka kerta luukkua avatessa, kun yöllä oli käyty ulkona vilkaisemassa tilannetta.
Ero Itämeren alueen avomerikisoihin tai reissupurjehduksiin on siinä, että isommilla vesillä seilatessa rankassa kelissä voi joutua olemaan vuorokausia yhteen pötköön ja merikin voi olla korkeampi. Siksi vene alkaa kastua sisältä paljon enemmän kuin täällä seilatessa on osannut arvata.
Ei kai kukaan ole niin uuno, ettei yrittäisi tilkitä kaikkia havaitsemiaan vuotokohtia. Ilmastointiteippi ei ole erityisen hyvä tarttumaan märkiin pintoihin. Ensiapuna on parempi sulloa jotain vaatekappaleita tai rättejä ruuvimeisselillä tai puukolla rakosiin.
Itsellänikin on kokemusta veden kertymisestä veneeseen myrskypurjehduksessa ja samanaikaisesta pilssipumpun pettämisestä. Eivät sellaiset normaalivuodot kuitenkaan valvota miehistöä kaksi vuorokautta ämpärillä vettä äyskäröiden..
Varmaankin valvomiseen ja väsymiseen oli monta syytä. Muistelepa nukuitko itse sikeästi omina myrskypurjehdusöinäsi! Nukuitko silloinkin, kun vettä kertyi veneeseesi eikä pilssipumppu enää toiminut?
Kuvalehden toimittajan versio ei välttämättä ole tapahtumien analyysi ja voi olla väritetty. Taidettiin mainita 15 litran ämpäristä jotain.
Jos vene todella oli ollut ylösalaisin, vettä oli varmasti ja paljon - äyskäri on soutuveneen väline.. Eikö veneen ympärimenossa tullut vesilastikin ole "normaalivuotoa"? Lehtijutun perusteella en ymmärtänyt, miten vuoto liittyi köliin. Ainakin köli oli kiinni ja oikaisi veneen.
"Kippari lähti kannelle katsomaan kahta asiaa. Oliko keula vaurioitunut? Oliko pelastuslautta tallella?"
"veneessä oli mekaaninen pilssipumppu, jota pumpataan käsin istuinkaukalosta."
"Tuulen nopeus ei kipparia enää kiinnostanut, sillä köli oli todennäköisesti murtunut ja sen pultit vääntyneet. Vettä alkoi tulla veneeseen sisään."
Ympärimenossa tulleen veden saa tyhjenettyä istuinkaukalon mekaanisella pilssipumpullakin kun he kerran muutenkin kävivät ulkona, mutta "vettä alkoi tulla veneeseen sisään".
Ei ehjään veneeseen tule vettä niin että se aiheuttaisi merihädän ja jatkuvan ämpärityön.
Suomen Kuvalehti on ehkä vähiten sensaatiohakuinen lehti.
Sitä paitsi vene tosiaan upposi jokin aika evakuoinnin jälkeen, eli siellä ei ainoastaan ollut keikauksessa sisään päässyttä vettä, vaan oikea vuoto. Mielestäni tällainen aidosti vakava tilanne ja paha vuoto, oikea uppoamisvaara, on asiallinen syy evakuointiin. miehistö tsemppasi jo voimiensa äärirajoilla (kylmyys, väsymys, vatsatauti...), ei paniikissa hätiköinyt heti kun vähän alkoi pelottaa.
No varmaan pieniä virheitä oli, mutta olisi sen voinut huonommin kirjoittaa. En ole käynyt OSC-kurssia, joten ehkä tältä kantilta tiedät paremmin nuo asiavirheet. Mutta veneen nimi oli "kekseliäästi" muunnettu "tunnistamisen vaikeuttamiseksi". Amigo = Kamu?
Juuri näin. Toinkin esille sen näkökohdan, että lehtiartikkelin kirjoittaja on todennäköisesti merenkulun suhteen täysi maallikko. Hän luultavasti kirjoittaa kauhistuneena maakrapuna. N. 10-15 v sitten SK julkaisi pitkän artikkelin suomalaisveneen tuhoutumisesta Punaisella merellä. Kun juttelin ko veneen kipparin kanssa, sain haverista hieman erilaisen käsityksen.
Jos asialliset artikkelit purjeveneiden havereista kiinnostavat, englantilaiset purjehduslehdet ovat opettavaisempaa luettavaa kuin suurelle lukijakunnalle tarkoitetut sanoma- tai kuvalehdet.
Olisin selviytynyt tuosta, jos olisi oltu Saaristomerellä. Sen takia en lähde juuri pidemmälle. Nuo kaverukset oli aivan väärässä paikassa, siinä syy haveriin.
Vaikea kommentoida mitään, kun en ole ollut merellä 32 m/s myrskyssä. Laiturit uhkasivat kyllä lähteä liikkeelle Hout Bayssa Etelä-Afrikassa, kun tuuli 75 kn eikä voinut liikkua kuin konttaamalla. www.snoopy.fi
Tässä pari videota vuotavasta veneestä. Jälkimmäisessä vähän iloisempi tunnelma, kun keli oli kevyt ja pelastajat jo paikalla.
http://www.youtube.com/watch?v=lzgUFB4KrSM
http://www.youtube.com/watch?v=Cn-mEs6-dCE
Valasjuttu menee kyllä sadun puolelle...Oliskohan vene ollut huonosti hoidettu tai muuten laho?
Oma köli ojassa. Ei auta vaikka minkälaisten silmälasien läpi yrittää katsoa.
Täähän on ikivanha juttu SK:n arkistosta, keskusteltu täälläkin puhki moneen kertaan http://keskustelu.suomi24.fi/node/10645558
Osoitit tällä sen, että kesäsaaristossa lomillaan purjehtivat haluavat keskustella valtamerireissuista ja ottaa kantaa valaskolareihin ym. eksottisilta kuulostaviin tarinoihin. Taitaa olla vähemmän kuin yksi sadasta purjeveneen omistajasta, joka koskaan purjehtii Itämeren ulkopuolelle. Loput haaveilee tai esittää kritiikkiä toisten tekemisistä.
Ihmettelin meripelastuksen päätöstä kysellä ja keskustella pitkään haaksirikkoisten kanssa. Toki rauhoittaa mutta puhelimen paristoja vaikea ladata ilman toimivaa sähkölaitteistoa. Puhelimessa myös paikannus. Olisi tullut tosi hankalaa, jos puhelin olisi mennyt pimeäksi.
Mielestäni meripelastuksen arvostelukykyä ei pidä kyseenalaistaa lehtiartikkelin perusteella. Kuka meistä tietää mitä todellisuudessa tapahtui ja kuka esim. ylläpiti pitkiä puhelinyhteyksiä tai mikä oli sat.puhelimen akun varaustila jne.?
Taas viisaat pätee.
Sijainti oli jo tiedossa, apu oli jo tulossa.
Hienoa että pelastusmiehellä oli aikaa myös henkiseen palstukseen.
Yleensä suurimmat vauriot on juuri henkisellä puolella, veneet on vaan muovia ja terästä, sitä puskee tehtaat kokoaika lisää.
Mutta kun mieli särkyy, sitä ei voi ostaa uutta,
Hyvä artikkeli, mutta pientä epätarkkuutta, tai sitten en ymmärtänyt asiaa. Todettiin, että leen puoli on veneen suojan puoli, ihan oikein. Sitten sanotaan, että tankkeri tulee veneen leen puolelle. Edelleen todetaan että tankkeri tekee leen jolloin aallot eivät ole niin korkeat. Kummallista. Jos tankkeri on veneen leen puolella, silloinhan tankkerin suojan puoli, eli tankkerin lee on toisella puolella kuin missä vene on. Vaikea kuvitella,. että tilanteessa, jossa vene on siis tankkerin luuvartin- eli tuulen – puolella aallot olisivat veneelle pienemmät kuin jos vene on tankkerin leen puolella. Olenkos ihan väärässä?
voiko tuo asia olla muulla kuin yhdellä tavalla
Joo, semmoisia ne on muoviveneet. Osta teräsvene. Ei ole kölipultteja. www.snoopy.fi