Suomalaisten veneensiirtoporukka merihädässä

Jenne näytti eilen olevan menossa kohti bermudaa. Sijainti oli eilen 25N,65W

Ei tuulikartat ole vieläkään kovin lupaavia niinkuin tästäkin näkyy:
http://passageweather.com/

Mistä osoitteesta saisit suomalaisveneen starttipäivän isobaarikartan? Itse olen käyttänyt enimmäkseen metofficen sääkarttoja (ko. merialueella Northwoodin asema HF-radiolla ), mutta käytettävissä on tämän hetkinen analyysi ja ennusteet h 24, h 48, h 72 jne. En tiedä oliko matalapaine kylmä säärintama tiedossa jo silloin, kun suomalaisvene oli valmistelemassa lähtöä. Ei kai pitäisi tuomita poikien lähtöpäätöstä ennenkuin lähtöpäivän isobaarikartta on tiedossa. Jälkikäteen on tietysti helppo viisastella.

Harvemmin kyllä joutuu pahaan keliin, jos malttaa odotella stabiilia "sääikkunaa". Sääpalvelu toimii hyvin ja tietoa saa maissa ennen lähtöä internetistä. Veneessä sääkartat ja grib-filet voi ladata läppäriin HF-radiolla tai sat.puhelimella. Navtex toimii vain muutamien satojen mailien päässä lähetysasemista.

isobaarit,grib-filet kirjoitti:

Ei tuulikartat ole vieläkään kovin lupaavia niinkuin tästäkin näkyy:
http://passageweather.com/

Mistä osoitteesta saisit suomalaisveneen starttipäivän isobaarikartan? Itse olen käyttänyt enimmäkseen metofficen sääkarttoja (ko. merialueella Northwoodin asema HF-radiolla ), mutta käytettävissä on tämän hetkinen analyysi ja ennusteet h 24, h 48, h 72 jne. En tiedä oliko matalapaine kylmä säärintama tiedossa jo silloin, kun suomalaisvene oli valmistelemassa lähtöä. Ei kai pitäisi tuomita poikien lähtöpäätöstä ennenkuin lähtöpäivän isobaarikartta on tiedossa. Jälkikäteen on tietysti helppo viisastella.

Harvemmin kyllä joutuu pahaan keliin, jos malttaa odotella stabiilia "sääikkunaa". Sääpalvelu toimii hyvin ja tietoa saa maissa ennen lähtöä internetistä. Veneessä sääkartat ja grib-filet voi ladata läppäriin HF-radiolla tai sat.puhelimella. Navtex toimii vain muutamien satojen mailien päässä lähetysasemista.

Lue lisää

Tottakai taas on helppo huudella rannalta kun merellä sattuu..

En onnistunut löytämään vanhempia isobaarikarttoja, mutta pientä osviittaa antaa video, jossa mallinnetaan pilvipeitto 7.5. lähtien.

http://www.met.fu-berlin.de/terra3d/video/bmbf2.mpg
Mitä itselle tulee videosta mieleen, niin mitään ei kehittynyt älyttömän nopeasti. Samoin rintamat tuntuivat kulkevan kohtalaisen vakaasti suuntaansa. Tämä kyllä kohtalaista mutua..

Tuli vaan mieleen olisiko lähtiessä otettu kohtalaisen pitkä ennuste ja katsottu sen pitävän paikkansa. Eli toisin sanoen ei osattu, viitsitty, uskottu seurata säätilan kehittymistä matkan kuluessa? Ja/ tai samalla ehkä ollut ongelmia saada uusia säätietoja?

Se mikä pomppaa uutisoinnista silmään "Kurkivuoren saamien tietojen mukaan vene oli pyörähtänyt myrskyssä pari kertaa ympäri, laivaan oli tullut vuoto ja sen masto oli katkennut."

Eli mieten päin ollaan menty ympäri? Masto katkennut ensin ja sitten koneella ruvettu laskettelemaan aaltojen mukana ja lopulta aalto olisi ottanut perästä kiinni, seurauksena alus kyljelleen?Toisaalta tässä puhutaan kuitenkin "LAIVASTA" eli onkohan jossain kohtaa ollut hieman käsitteet hukassa, myös sanan ympäri yhteydessä.

Mielestäni säätiedotuksiin kannattaa kuitenkin suhtautua asiallisesti, mutta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää myös että kyseessä on ennuste.

Sattuuhan näitä? kirjoitti:

Tottakai taas on helppo huudella rannalta kun merellä sattuu..

En onnistunut löytämään vanhempia isobaarikarttoja, mutta pientä osviittaa antaa video, jossa mallinnetaan pilvipeitto 7.5. lähtien.

http://www.met.fu-berlin.de/terra3d/video/bmbf2.mpg
Mitä itselle tulee videosta mieleen, niin mitään ei kehittynyt älyttömän nopeasti. Samoin rintamat tuntuivat kulkevan kohtalaisen vakaasti suuntaansa. Tämä kyllä kohtalaista mutua..

Tuli vaan mieleen olisiko lähtiessä otettu kohtalaisen pitkä ennuste ja katsottu sen pitävän paikkansa. Eli toisin sanoen ei osattu, viitsitty, uskottu seurata säätilan kehittymistä matkan kuluessa? Ja/ tai samalla ehkä ollut ongelmia saada uusia säätietoja?

Se mikä pomppaa uutisoinnista silmään "Kurkivuoren saamien tietojen mukaan vene oli pyörähtänyt myrskyssä pari kertaa ympäri, laivaan oli tullut vuoto ja sen masto oli katkennut."

Eli mieten päin ollaan menty ympäri? Masto katkennut ensin ja sitten koneella ruvettu laskettelemaan aaltojen mukana ja lopulta aalto olisi ottanut perästä kiinni, seurauksena alus kyljelleen?Toisaalta tässä puhutaan kuitenkin "LAIVASTA" eli onkohan jossain kohtaa ollut hieman käsitteet hukassa, myös sanan ympäri yhteydessä.

Mielestäni säätiedotuksiin kannattaa kuitenkin suhtautua asiallisesti, mutta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää myös että kyseessä on ennuste.

Lue lisää

Unohtui muuten vielä laittaa linkki soivasta sivustosta. Kerätty erilaisia ennusteita vähän kaikkialta

http://www.weathercharts.org/

Sattuuhan näitä? kirjoitti:

Tottakai taas on helppo huudella rannalta kun merellä sattuu..

En onnistunut löytämään vanhempia isobaarikarttoja, mutta pientä osviittaa antaa video, jossa mallinnetaan pilvipeitto 7.5. lähtien.

http://www.met.fu-berlin.de/terra3d/video/bmbf2.mpg
Mitä itselle tulee videosta mieleen, niin mitään ei kehittynyt älyttömän nopeasti. Samoin rintamat tuntuivat kulkevan kohtalaisen vakaasti suuntaansa. Tämä kyllä kohtalaista mutua..

Tuli vaan mieleen olisiko lähtiessä otettu kohtalaisen pitkä ennuste ja katsottu sen pitävän paikkansa. Eli toisin sanoen ei osattu, viitsitty, uskottu seurata säätilan kehittymistä matkan kuluessa? Ja/ tai samalla ehkä ollut ongelmia saada uusia säätietoja?

Se mikä pomppaa uutisoinnista silmään "Kurkivuoren saamien tietojen mukaan vene oli pyörähtänyt myrskyssä pari kertaa ympäri, laivaan oli tullut vuoto ja sen masto oli katkennut."

Eli mieten päin ollaan menty ympäri? Masto katkennut ensin ja sitten koneella ruvettu laskettelemaan aaltojen mukana ja lopulta aalto olisi ottanut perästä kiinni, seurauksena alus kyljelleen?Toisaalta tässä puhutaan kuitenkin "LAIVASTA" eli onkohan jossain kohtaa ollut hieman käsitteet hukassa, myös sanan ympäri yhteydessä.

Mielestäni säätiedotuksiin kannattaa kuitenkin suhtautua asiallisesti, mutta on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää myös että kyseessä on ennuste.

Lue lisää

No noi kuvat ei hirveesti kyllä kerro. Siihen picon ja Hortan väliin kyllä aika helposti lakasee kovaa. Taannoin odoteltiin itsekin ja muutaman kerran tuntui hyvältä jäädä Peterin kuppilaan vielä päiväksi. Kun sitten lähdettiin, niin siinä välissä tuuli aika reippaasti vielä. Samaan aikaan mereltä hinattiin mastottomia veneitä ja ympäri mennyt trimaraani. Meillä oli myös hieman keliä kun parin päivän jälkeen ( 15-20m/s puuskissa) keli reipastui siten että puuskat oli 20-25m/s. Aalto rupeaa murtumaan ja niitä on syytä varoa. Meillä oli vene kaksikertaa nurin kovan puuskan jälkeen. Se vaan lähti lapasesta, kun myöhästyi puuskasta. Ohjaus katosi ja tuli aika kiire potkasta kone käyntiin, jotta saatiin taas ohjaus ja keula alamäkeen. Mutta näistä olisi hyvä oppia ja jos mahdollista, niin olisi kiva tietää mikä meni vikaan. Niinkuin on sanottu täällä on helppo viisastella kun oceanilla tapahtuu. Eli jos faktojs niin mieluusti tietova!

Oceanskipper kirjoitti:

No noi kuvat ei hirveesti kyllä kerro. Siihen picon ja Hortan väliin kyllä aika helposti lakasee kovaa. Taannoin odoteltiin itsekin ja muutaman kerran tuntui hyvältä jäädä Peterin kuppilaan vielä päiväksi. Kun sitten lähdettiin, niin siinä välissä tuuli aika reippaasti vielä. Samaan aikaan mereltä hinattiin mastottomia veneitä ja ympäri mennyt trimaraani. Meillä oli myös hieman keliä kun parin päivän jälkeen ( 15-20m/s puuskissa) keli reipastui siten että puuskat oli 20-25m/s. Aalto rupeaa murtumaan ja niitä on syytä varoa. Meillä oli vene kaksikertaa nurin kovan puuskan jälkeen. Se vaan lähti lapasesta, kun myöhästyi puuskasta. Ohjaus katosi ja tuli aika kiire potkasta kone käyntiin, jotta saatiin taas ohjaus ja keula alamäkeen. Mutta näistä olisi hyvä oppia ja jos mahdollista, niin olisi kiva tietää mikä meni vikaan. Niinkuin on sanottu täällä on helppo viisastella kun oceanilla tapahtuu. Eli jos faktojs niin mieluusti tietova!

Lue lisää

Mitä te oikein uhoatte?

Joko alkaa olla perjantai niin pitkällä ja pullo niin vajaana, että alkaa tulla näitä juttuja. Joku toinen kertoi suunnitelleensa veneen, jota ei tarvitse katsastaa. No eipä niitä suunnitelmia tarvitsekaan, kun ei myytäväksi aio...

perjantai-ilta kirjoitti:

Joko alkaa olla perjantai niin pitkällä ja pullo niin vajaana, että alkaa tulla näitä juttuja. Joku toinen kertoi suunnitelleensa veneen, jota ei tarvitse katsastaa. No eipä niitä suunnitelmia tarvitsekaan, kun ei myytäväksi aio...

Lue lisää

Eikö noissa scandeissa ole niin painava köli ettei pitäis mennä ympäri?

2+12 kirjoitti:

Eikö noissa scandeissa ole niin painava köli ettei pitäis mennä ympäri?

Et sattumalta tyhmyyttäsi tuollaista kysy?

et kai vain kirjoitti:

Et sattumalta tyhmyyttäsi tuollaista kysy?

Eikös tuo ollut ihan hyvä kysymys? Maallikolle on intuitiivisesti selvää, että jokainen vene voi joskus mennä ympäri. Sitten pari "merikarhua" selvittää purjehduksella, että hah hah eihän tämä vene ikinä voi mennä ympäri ja todistelee puheitaan kallistelemalla purkkiaan viimeisen päälle. Vastauksestasi päätellen purjehtijat puhuvat siis paskaa.

tyhymä kirjoitti:

Eikös tuo ollut ihan hyvä kysymys? Maallikolle on intuitiivisesti selvää, että jokainen vene voi joskus mennä ympäri. Sitten pari "merikarhua" selvittää purjehduksella, että hah hah eihän tämä vene ikinä voi mennä ympäri ja todistelee puheitaan kallistelemalla purkkiaan viimeisen päälle. Vastauksestasi päätellen purjehtijat puhuvat siis paskaa.

Lue lisää

Ei nuo kaadu tasaisella merellä = Suomenlahden olosuhteissa.

Omankin veneen IMS-mittakirjan LPS (CALCULATED LIMIT OF POSITIVE STABILITY) on 138 astetta. Purjeiden kallistava vaikutushan loppuu 90 asteen kallistumassa, joten pelivaraa tuntuisi olevan.

Isot ja jyrkät allot voivat kuitenkin heittää veneen ympäri.

tyhymä kirjoitti:

Eikös tuo ollut ihan hyvä kysymys? Maallikolle on intuitiivisesti selvää, että jokainen vene voi joskus mennä ympäri. Sitten pari "merikarhua" selvittää purjehduksella, että hah hah eihän tämä vene ikinä voi mennä ympäri ja todistelee puheitaan kallistelemalla purkkiaan viimeisen päälle. Vastauksestasi päätellen purjehtijat puhuvat siis paskaa.

Lue lisää

Ei ollut hyvä kysymys, taidat oikeasti olla tyhmä. En ole koskaan kenekään kuullut sanovan, ettei vene voisi mennä ympäri. Se on kyllä sanottu, että kääntyy oikein päin, vaikka menisi ympäri. Senhän tämäkin tapaus todisti menemällä parikin kertaa ympäri ja oikenemalla. Pelkän tuulen voimalla ei saa edes ympäri.

" Laskennallisesti omani 32-jalkaisen veneen positiivinen vakavuus menetetään, kun kallistusta on 133 astetta. "
AVS ei ole vakio, vaan muuttuu painon ja sen jakautuman mukana myös sinun veneessäsi.
Sisään vuotanut vesi lisää vakavuutta suurilla kulmilla, ja AVS paranee.
Jos AVS on 132 astetta kuivana, menee se helposti 140 asteeseen saakka kun sisään laskee vettä, vaikka testattaisiin tyynellä merellä.
Hetkellisesti vielä tuotakinkin suuremmasta AVS:stä johtuen kun ollaan aallokossa vene voi vapaan vesipinnan vaikutuksesta oieta vaikka 180 asteen kallistumastakin, kun sisällä vapaasti lainehtiva vesi ei silloin olekaan keskilinjalla, vaan saa oikenemisen alkuun.

Ei kannata välttämättä äyskäröidä siinä pahassa myrskykelissä, vaan vasta sen jälkeen, ellei vene vuoda. Taisi finn35:n porukka mokata tuossa asiassa.

AVS ja vapaavesipint kirjoitti:

" Laskennallisesti omani 32-jalkaisen veneen positiivinen vakavuus menetetään, kun kallistusta on 133 astetta. "
AVS ei ole vakio, vaan muuttuu painon ja sen jakautuman mukana myös sinun veneessäsi.
Sisään vuotanut vesi lisää vakavuutta suurilla kulmilla, ja AVS paranee.
Jos AVS on 132 astetta kuivana, menee se helposti 140 asteeseen saakka kun sisään laskee vettä, vaikka testattaisiin tyynellä merellä.
Hetkellisesti vielä tuotakinkin suuremmasta AVS:stä johtuen kun ollaan aallokossa vene voi vapaan vesipinnan vaikutuksesta oieta vaikka 180 asteen kallistumastakin, kun sisällä vapaasti lainehtiva vesi ei silloin olekaan keskilinjalla, vaan saa oikenemisen alkuun.

Ei kannata välttämättä äyskäröidä siinä pahassa myrskykelissä, vaan vasta sen jälkeen, ellei vene vuoda. Taisi finn35:n porukka mokata tuossa asiassa.

Lue lisää

AVS tai LPS kertoo toki jotakin. Ei kuitenkaan totuutta matkavarustetussa veneessa. 133 astetta muuttu helposti 115-120 asteeksi. Perussaantona on etta jokainen vene kaatuu sivuaallossa, jonka korkeus on puolet veneen pituudesta, Joidenkin lahteiden mukaan 0,4. Piihin pano pitaa keulan 30-60 astetta tuulessa, mutta valitettavasti moni nykyvene ei mene piihin, vaan ajelehtii sivuaallossa. Silloin tarvitaan ajoankkuri, laskuvarjoankkuri tai drogue (mika se suomeksi lieneekin) pitamaan joko keula tai pera tuuleen. Moni matkapurjehtija panee piihin 35 solmussa. Puuskista ei kannata puhua. Ne vaikuttavat kovin vahan aallonkorkeuteen. Toki puuskat helposti rikkovat valineita. Siihen pitaa tietysti varautua. Pahimmat kelit, joita olemme kohdanneet ovat olleet noin 75 solmua (vallitseva tuuli) . Emme ole tarvinneet valmiiksi rikattuna olevaa ajoankkuria emmeka myrskyankkuria.
Tata tapausta ei voida analysoida tietamatta onko kaytetty ajoankkuria, onko kohdalle osunut tappaja-aalto vai onko tekniikka pettanyt......
79 Fastnet katastrofin analyysissa on todettu, etta tonni vetta veneessa parantaa stabiliteettia, 2 tonnia viela enemman.
Saaennusteet ovat todella ennusteita. Eurooppaan palatessamme meilla oli 2 USA:n ja yksi englannin saafaxi, GRIB files ja Herb ja lisaksi HAM radion tiedot ja kaikki pieleen. Paatoksen tekee aina kippari ja kantaa myos vastuun.

s/y Sarema kirjoitti:

AVS tai LPS kertoo toki jotakin. Ei kuitenkaan totuutta matkavarustetussa veneessa. 133 astetta muuttu helposti 115-120 asteeksi. Perussaantona on etta jokainen vene kaatuu sivuaallossa, jonka korkeus on puolet veneen pituudesta, Joidenkin lahteiden mukaan 0,4. Piihin pano pitaa keulan 30-60 astetta tuulessa, mutta valitettavasti moni nykyvene ei mene piihin, vaan ajelehtii sivuaallossa. Silloin tarvitaan ajoankkuri, laskuvarjoankkuri tai drogue (mika se suomeksi lieneekin) pitamaan joko keula tai pera tuuleen. Moni matkapurjehtija panee piihin 35 solmussa. Puuskista ei kannata puhua. Ne vaikuttavat kovin vahan aallonkorkeuteen. Toki puuskat helposti rikkovat valineita. Siihen pitaa tietysti varautua. Pahimmat kelit, joita olemme kohdanneet ovat olleet noin 75 solmua (vallitseva tuuli) . Emme ole tarvinneet valmiiksi rikattuna olevaa ajoankkuria emmeka myrskyankkuria.
Tata tapausta ei voida analysoida tietamatta onko kaytetty ajoankkuria, onko kohdalle osunut tappaja-aalto vai onko tekniikka pettanyt......
79 Fastnet katastrofin analyysissa on todettu, etta tonni vetta veneessa parantaa stabiliteettia, 2 tonnia viela enemman.
Saaennusteet ovat todella ennusteita. Eurooppaan palatessamme meilla oli 2 USA:n ja yksi englannin saafaxi, GRIB files ja Herb ja lisaksi HAM radion tiedot ja kaikki pieleen. Paatoksen tekee aina kippari ja kantaa myos vastuun.

Lue lisää

" Tata tapausta ei voida analysoida tietamatta onko kaytetty ajoankkuria, onko kohdalle osunut tappaja-aalto vai onko tekniikka pettanyt "

Suomen kuvalehden artikkelin mukaan "kiimainen" valas iski venettä kaataen sen.
Artikkelissa haastateltu mm suomalaista pelastusoperaatioon tulkkinan osallistunutta meriupseeria, sekä kaatunene veneen kipparia, joista jälkimmäistä nimettömänä.

Laivaan noustessa meinasi tippua köysitikkailta, eikä valjaissa ollut kiinni turvaköyttä laivan kannelle. Eli ei ne merenkulun ammattilaisetkaan aina osaa. Ehkä pelastusammattilaiset olisivat kuitenkin osanneet. Sillä miehistön määrällä miehet olisi voitu vaikka kiskoa laivan kannelle köydellä, jos kohmeiset/väsyneet miehet ei jaksa kiivetä, mutta se köysi pitäisi siis olla ajoissa kiinni laivalta valjaisiin, mitä nyt ei oltu tehty. Artikkelissa myös sotkettiin lee ja luu toisiinsa.
Ei laiva ole leessä, mikäli se on allokon suojana ...

lehden lukija kirjoitti:

" Tata tapausta ei voida analysoida tietamatta onko kaytetty ajoankkuria, onko kohdalle osunut tappaja-aalto vai onko tekniikka pettanyt "

Suomen kuvalehden artikkelin mukaan "kiimainen" valas iski venettä kaataen sen.
Artikkelissa haastateltu mm suomalaista pelastusoperaatioon tulkkinan osallistunutta meriupseeria, sekä kaatunene veneen kipparia, joista jälkimmäistä nimettömänä.

Laivaan noustessa meinasi tippua köysitikkailta, eikä valjaissa ollut kiinni turvaköyttä laivan kannelle. Eli ei ne merenkulun ammattilaisetkaan aina osaa. Ehkä pelastusammattilaiset olisivat kuitenkin osanneet. Sillä miehistön määrällä miehet olisi voitu vaikka kiskoa laivan kannelle köydellä, jos kohmeiset/väsyneet miehet ei jaksa kiivetä, mutta se köysi pitäisi siis olla ajoissa kiinni laivalta valjaisiin, mitä nyt ei oltu tehty. Artikkelissa myös sotkettiin lee ja luu toisiinsa.
Ei laiva ole leessä, mikäli se on allokon suojana ...

Lue lisää

Suomen kuvalehden artikkelin mukaan jäi pelkäksi arvaukseksi tuo valas. Hyvin tehty artikkeli, joka kuvasi suomalaisen pelastustöissä mukana olleen upseerin näkökulmasta tapahtumaa ja minusta ei kovin hyvää kuvaa antanut hänen toiminkyvystään. Kummallista etteivät varsinaiset Vene-lehdet ole kiinnostuneet tällaisista tosielämän tarinoiden purkamisesta ja analysoinnista: asiantuntijoiden avulla voisi oppia jotain tapahtuneista.

SemiPekka kirjoitti:

Suomen kuvalehden artikkelin mukaan jäi pelkäksi arvaukseksi tuo valas. Hyvin tehty artikkeli, joka kuvasi suomalaisen pelastustöissä mukana olleen upseerin näkökulmasta tapahtumaa ja minusta ei kovin hyvää kuvaa antanut hänen toiminkyvystään. Kummallista etteivät varsinaiset Vene-lehdet ole kiinnostuneet tällaisista tosielämän tarinoiden purkamisesta ja analysoinnista: asiantuntijoiden avulla voisi oppia jotain tapahtuneista.

Lue lisää

Olen samaa ihmetellyt, miksei kotimainen (lähinnä) venealan lehdistö todellakaan tee näitä "mitä tästä opitaan"-juttuja, ei edes näistä kotivesillä sattuneista tapauksista joissa olisi monille opittavaa.
Ja ihan vaan niille tiedoksi, että merenkulun alalla 30-vuotias upseeri (vieläpä siis sotilas, ei edes oikea merenkulkija vaikka tod näk omaakin vahtiperämiehen pätevyyden) on aika vihreä mies vielä, ei mikään kokenut osaaja (sen nyt ymmärtää kuka vaan, että pelkän OSC-kurssin jälkeen ei kovin ihmettä kokemusta voi olla, perustiedot tietysti eikä tässä nyt ollut kyseessä mitenkään niin ihmeellinen tapaus sinänsä).
Pienistä puutteistaa huolimatta hyvä juttu ja mikä tärkeintä, kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut tässä tapauksessa (henkisiä vaurioita ei lasketa ;) )

Merta ja elämää kirjoitti:

Olen samaa ihmetellyt, miksei kotimainen (lähinnä) venealan lehdistö todellakaan tee näitä "mitä tästä opitaan"-juttuja, ei edes näistä kotivesillä sattuneista tapauksista joissa olisi monille opittavaa.
Ja ihan vaan niille tiedoksi, että merenkulun alalla 30-vuotias upseeri (vieläpä siis sotilas, ei edes oikea merenkulkija vaikka tod näk omaakin vahtiperämiehen pätevyyden) on aika vihreä mies vielä, ei mikään kokenut osaaja (sen nyt ymmärtää kuka vaan, että pelkän OSC-kurssin jälkeen ei kovin ihmettä kokemusta voi olla, perustiedot tietysti eikä tässä nyt ollut kyseessä mitenkään niin ihmeellinen tapaus sinänsä).
Pienistä puutteistaa huolimatta hyvä juttu ja mikä tärkeintä, kukaan ei kuollut eikä loukkaantunut tässä tapauksessa (henkisiä vaurioita ei lasketa ;) )

Lue lisää

mielestäni oli kirjoitettu enemmänkin tarinamuodossa. Itse olisin kaivannut enemmän faktoihin perustuvaa kirjoitusta.

Luin just. Pelastustankkerin Kapu epäili, että valas olisi lähennellyt ;)

Sopivasti kuin töytäisee niin eiköhän pultit väänny teräsveneestäkin

Sopivasti kuin töytäisee niin eiköhän pultit väänny teräsveneestäkin

tai kölipultiton pitkäköli ja paksu lasikuitu

valaspultit tai kirjoitti:

tai kölipultiton pitkäköli ja paksu lasikuitu

Tai kirkkaanpunainen pohjamaali. Kiertää valaat kaukaa.

12 kirjoitti:

Tai kirkkaanpunainen pohjamaali. Kiertää valaat kaukaa.

Väri ei näy yöllä tai hämärissä ja tuskin on kovin varma turva muutenkaan.

puna kirjoitti:

Väri ei näy yöllä tai hämärissä ja tuskin on kovin varma turva muutenkaan.

Halailla erittäin hyvä hämäränäkö

12 kirjoitti:

Sopivasti kuin töytäisee niin eiköhän pultit väänny teräsveneestäkin

Kolimme on osa hitsattua runkoa. ei pultin pulttia. Valaskolarit eivat yleensa aiheuta isoja vahinkoja. Vaantyneita perasimia ja potkuriakseleita yleensa. Olisiko sittenkin ollut kyseessa tormays konttiin? Merissa ajelehtii kaiken laista rojua puoliupoksissa paljon.
Alaskassa valaat valttivat venetta aina, kun oli kaiku paalla. Tulivat aivan viereen kun kytkimme kaiun pois, ainakin ryha- ja grey whales.. Siksi pidamme kaikua paalla, vaikka vetta olisi 5 km alla. Vaitetaan, etta punainen myrkkymaali pitaisi valaat loitolla, mutta nukkuva valas ei ehka sita havaitse.

s/y Sarema kirjoitti:

Kolimme on osa hitsattua runkoa. ei pultin pulttia. Valaskolarit eivat yleensa aiheuta isoja vahinkoja. Vaantyneita perasimia ja potkuriakseleita yleensa. Olisiko sittenkin ollut kyseessa tormays konttiin? Merissa ajelehtii kaiken laista rojua puoliupoksissa paljon.
Alaskassa valaat valttivat venetta aina, kun oli kaiku paalla. Tulivat aivan viereen kun kytkimme kaiun pois, ainakin ryha- ja grey whales.. Siksi pidamme kaikua paalla, vaikka vetta olisi 5 km alla. Vaitetaan, etta punainen myrkkymaali pitaisi valaat loitolla, mutta nukkuva valas ei ehka sita havaitse.

Lue lisää

Kaikenlaiset lisääntyvät luonnottomat mekaaniset äänet vedessä kantautuvat satojakin kilometrejä ja tekevät delfiineistä ja valaista sairaita.

sekopäistää kirjoitti:

Kaikenlaiset lisääntyvät luonnottomat mekaaniset äänet vedessä kantautuvat satojakin kilometrejä ja tekevät delfiineistä ja valaista sairaita.

Delfiini on hammasvalas, kuten kaskelottikin, ja hammasvalaat kuuluvat valaisiin siinä missä hetulavalaatkin. Ei siis tarvitse mainita erikseen yhtä kyseisen lahkon lajista.
kts : http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_luokittelu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hammasvalaat
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti

0 + 0 = 0 kirjoitti:

Delfiini on hammasvalas, kuten kaskelottikin, ja hammasvalaat kuuluvat valaisiin siinä missä hetulavalaatkin. Ei siis tarvitse mainita erikseen yhtä kyseisen lahkon lajista.
kts : http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_luokittelu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hammasvalaat
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti

Lue lisää

Kyllä saa mainita jos haluaa. Olisiko sitten pitänyt kutsua niitä vaan nisäkkäiksi, vai eläimiksi? Pilkunviilaaja olisitko valittamatta.

s/y Sarema kirjoitti:

Kolimme on osa hitsattua runkoa. ei pultin pulttia. Valaskolarit eivat yleensa aiheuta isoja vahinkoja. Vaantyneita perasimia ja potkuriakseleita yleensa. Olisiko sittenkin ollut kyseessa tormays konttiin? Merissa ajelehtii kaiken laista rojua puoliupoksissa paljon.
Alaskassa valaat valttivat venetta aina, kun oli kaiku paalla. Tulivat aivan viereen kun kytkimme kaiun pois, ainakin ryha- ja grey whales.. Siksi pidamme kaikua paalla, vaikka vetta olisi 5 km alla. Vaitetaan, etta punainen myrkkymaali pitaisi valaat loitolla, mutta nukkuva valas ei ehka sita havaitse.

Lue lisää

"Vaantyneita perasimia ja potkuriakseleita yleensa."
Pitkäkölisessä potkuriakseli ja peräsin ovat parhaiten suojassa.

s/y Sarema kirjoitti:

Kolimme on osa hitsattua runkoa. ei pultin pulttia. Valaskolarit eivat yleensa aiheuta isoja vahinkoja. Vaantyneita perasimia ja potkuriakseleita yleensa. Olisiko sittenkin ollut kyseessa tormays konttiin? Merissa ajelehtii kaiken laista rojua puoliupoksissa paljon.
Alaskassa valaat valttivat venetta aina, kun oli kaiku paalla. Tulivat aivan viereen kun kytkimme kaiun pois, ainakin ryha- ja grey whales.. Siksi pidamme kaikua paalla, vaikka vetta olisi 5 km alla. Vaitetaan, etta punainen myrkkymaali pitaisi valaat loitolla, mutta nukkuva valas ei ehka sita havaitse.

Lue lisää

Kaikuluotaimen ja valaiden välinen yhteys on vähintäänkin kyseenalainen. Delfiinit, jotka käyttävä vinkunoita ja naksutuksia ääntelyynsä viihtyvät hyvin veneen vieressä vaikka kaiku on päällä. Hetulavalailla ei ole delfiinien kaltaista kaikuluotaussysteemiä mutta ne käyttävät kommunikointiin matalajaksoista "laulua". Paras hetulavalashavaintoni on Hawaijilta, missä tusinan verran isoja ryhävalaita (?) viihtyi puolisen tuntia aivan veneen vieressä esittäen omituisia temppujaan, mitkä tulkitsin kosiomenoiksi. Kaiku oli koko ajan päällä.
Kaikuluotaimet toimivat aivan eri jaksoalueella esim 200kHz, matalan veden kalakaiut ehkä puolet. Olisi kovin yllättävää jos valaat ylipäänsä kuulisivat mitään syvyyskaiun lähetyksestä koska se olisi biologisesti niin epätarkoituksenmukaista verrattuna valaiden ääntelyyn. Valaiden kuulokäyrää en tosin tunne joten arvailusta on kyse.

Valaita on kahta tyyppiä, hetulavalaita ja hammasvalaita.
Edellisillä ei edes ole hampaita, joten eivät hammastikkua kaipaa yhtään mihinkään.
Jälkimmäiset on sen verran pieniä, etteivät mitenkään voi käyttää lapioperäsintä hammastikkuna tai edes viitsi moista hölmöyttä yrittää.

puppua puhut kirjoitti:

Valaita on kahta tyyppiä, hetulavalaita ja hammasvalaita.
Edellisillä ei edes ole hampaita, joten eivät hammastikkua kaipaa yhtään mihinkään.
Jälkimmäiset on sen verran pieniä, etteivät mitenkään voi käyttää lapioperäsintä hammastikkuna tai edes viitsi moista hölmöyttä yrittää.

Lue lisää

lapioperäsin sopiikin sen hetuloiden kaiveluun, syökin 40 miljoonaa krilliä päivässä

Finn 35 on rannikkopursi. Ei mikään ihme, jos menee Atlantilla nurin.

Olen samaa mieltä sääasioista kuin wellamainen. Sääkarttoja voi ladata läppäriin HF radiolla (SSB tai HAM) vaikka useita kertoja vrk:ssa, samoin grib-filejä. Atlantin ylittäjille on myös erinomainen venekohtainen sääpalvelu Herbin säänetissä SSB:llä (en tosin ole tarkistanut, toimiiko Herbin palvelu edelleen). Herb antoi tarkat tiedot ja toimintaohjeet (=päivittäiset venekohtaiset waypoint-suositukset) myrskymatalan lähestyessä.Jos Herb´s nettiin ilmoittautui, oli myös velvollisuus päivittäiseen sijaintiraporttiin. Ellei mitään kuulu muutamaan vrk:een, etsintä käynnistetään.
Myös muilla valtamerillä on vastaavia sää-/turvallisuusnettejä sekä SSB- että Ham-taajuuksilla.

Luokitukset ei turhi kirjoitti:

Finn 35 on rannikkopursi. Ei mikään ihme, jos menee Atlantilla nurin.

Kyllä se saisi luokitukseksi avomeriluokituksen. Totta kyllä että valtamerille olisi parempi lyhempi matonhuipputakila.

Amppa3 kirjoitti:

Kyllä se saisi luokitukseksi avomeriluokituksen. Totta kyllä että valtamerille olisi parempi lyhempi matonhuipputakila.

No ehkä saisi avomeriluokkaan, mutta valtameriluokitus (CE A) on eri asia.

Herb´s net Atlantill kirjoitti:

Olen samaa mieltä sääasioista kuin wellamainen. Sääkarttoja voi ladata läppäriin HF radiolla (SSB tai HAM) vaikka useita kertoja vrk:ssa, samoin grib-filejä. Atlantin ylittäjille on myös erinomainen venekohtainen sääpalvelu Herbin säänetissä SSB:llä (en tosin ole tarkistanut, toimiiko Herbin palvelu edelleen). Herb antoi tarkat tiedot ja toimintaohjeet (=päivittäiset venekohtaiset waypoint-suositukset) myrskymatalan lähestyessä.Jos Herb´s nettiin ilmoittautui, oli myös velvollisuus päivittäiseen sijaintiraporttiin. Ellei mitään kuulu muutamaan vrk:een, etsintä käynnistetään.
Myös muilla valtamerillä on vastaavia sää-/turvallisuusnettejä sekä SSB- että Ham-taajuuksilla.

Lue lisää

Herb toimi ainakin pari kuukautta sitten. Keroi pitavansa kuukauden loman naihin aikoihin. Otimme osaa Herbin nettiin, otimme saafaxit Bostonista ja Lontoosta, grib files ja saimme tietoja Maritime mobile ham netista. Kaikki olivat vaarassa silla kertaa. Mutta ainakin yritimme. Englannin viranomaiset analysoivat kaikki tammoiset onnettomuudet, joiden pelastustoimiin ovat osallistuneet. Raportti julkaistaan aikanaan. Ehka se valaisee tapahtuman syita. Englannin ympariston saa vaihtelee varsin rajusti ja arvaamattomasti.

s/y Sarema kirjoitti:

Herb toimi ainakin pari kuukautta sitten. Keroi pitavansa kuukauden loman naihin aikoihin. Otimme osaa Herbin nettiin, otimme saafaxit Bostonista ja Lontoosta, grib files ja saimme tietoja Maritime mobile ham netista. Kaikki olivat vaarassa silla kertaa. Mutta ainakin yritimme. Englannin viranomaiset analysoivat kaikki tammoiset onnettomuudet, joiden pelastustoimiin ovat osallistuneet. Raportti julkaistaan aikanaan. Ehka se valaisee tapahtuman syita. Englannin ympariston saa vaihtelee varsin rajusti ja arvaamattomasti.

Lue lisää

Pieni oikaisu Sareman kommenttiin, jonka mukaan "kaikki olivat väärässä"! Sääfax, joka kuvaa havaittua tilannetta tiettynä kelloaikana (vaikkapa Bostonin tai Northwoodin lähettämä säätilan analyysi isobaarikäyrineen), tuskin on kovin "väärässä". Ennuste T 24 on yleensä vielä melko luotettava, mutta kahden tai useamman vrk:n ennusteet (sääfaksissa merkintä "prognosis T 48, T 72, T 96, T 120" tuntia) sisältävät aina epävarmuustekijöitä niinkuin pitäaikaisennusteet yleensäkin. Tietysti paikallinen sääilmiö voi yllättää, mutta yleistilannetta kannattaa seurata sääfakseja lataamalla. Veneen ilmapuntari on edelleenkin hyvä instrumentti!
Oman kokemukseni mukaan havaintoihin perustuvia analyysifakseja ei voi pitää epäluotettavina.

Melko luotettavaa säätietoa Atlantilla on myös muiden veneiden ilmoittamat säähavainnot. Herbin nettiin ilmoittautuneet veneet kukin vuorollaan kertovat sijaintinsa, tuulen suunnan ja voiman, pilvipeitteen sekä oman veneensä suunnan ja nopeuden. Niistäkin voi päätellä aika paljon, kun samalla katsoo veneiden sijainteja isobaarikarttalla.

Gribfile-ennusteet ovat tietääkseni puhtaita tietokoneohjelmien tuotteita, joihin sisältyy virhemahdollisuuksia. Näin ainakin selitti uusiseelantilainen metereologi-"guru" Bob McDavitt.

barometri tärkeä! kirjoitti:

Pieni oikaisu Sareman kommenttiin, jonka mukaan "kaikki olivat väärässä"! Sääfax, joka kuvaa havaittua tilannetta tiettynä kelloaikana (vaikkapa Bostonin tai Northwoodin lähettämä säätilan analyysi isobaarikäyrineen), tuskin on kovin "väärässä". Ennuste T 24 on yleensä vielä melko luotettava, mutta kahden tai useamman vrk:n ennusteet (sääfaksissa merkintä "prognosis T 48, T 72, T 96, T 120" tuntia) sisältävät aina epävarmuustekijöitä niinkuin pitäaikaisennusteet yleensäkin. Tietysti paikallinen sääilmiö voi yllättää, mutta yleistilannetta kannattaa seurata sääfakseja lataamalla. Veneen ilmapuntari on edelleenkin hyvä instrumentti!
Oman kokemukseni mukaan havaintoihin perustuvia analyysifakseja ei voi pitää epäluotettavina.

Melko luotettavaa säätietoa Atlantilla on myös muiden veneiden ilmoittamat säähavainnot. Herbin nettiin ilmoittautuneet veneet kukin vuorollaan kertovat sijaintinsa, tuulen suunnan ja voiman, pilvipeitteen sekä oman veneensä suunnan ja nopeuden. Niistäkin voi päätellä aika paljon, kun samalla katsoo veneiden sijainteja isobaarikarttalla.

Gribfile-ennusteet ovat tietääkseni puhtaita tietokoneohjelmien tuotteita, joihin sisältyy virhemahdollisuuksia. Näin ainakin selitti uusiseelantilainen metereologi-"guru" Bob McDavitt.

Lue lisää

Barometristä olen samaa mieltä, yksinkertainen, luotettava ja tärkeä eikä kannata unohtaa mutta ennustaa lähituntien säätä eikä vuorokausien päähän.
Gribeistä olen sikäli eri mieltä, että toistaiseksi (=13 kk kokemus vasta) ovat olleet hämmästyttävän tosia. Tuulen suunnan ja voimakkuuden muutokset ovat toteutuneet muutaman tunnin tarkkuudella. Toki kerran tahallaan 25-30 kts myötäiseen hakeutuessa tuulikin 45-50 kts eli saatiin enemmän kuin mihin pyrittiin.

seppomartti kirjoitti:

Barometristä olen samaa mieltä, yksinkertainen, luotettava ja tärkeä eikä kannata unohtaa mutta ennustaa lähituntien säätä eikä vuorokausien päähän.
Gribeistä olen sikäli eri mieltä, että toistaiseksi (=13 kk kokemus vasta) ovat olleet hämmästyttävän tosia. Tuulen suunnan ja voimakkuuden muutokset ovat toteutuneet muutaman tunnin tarkkuudella. Toki kerran tahallaan 25-30 kts myötäiseen hakeutuessa tuulikin 45-50 kts eli saatiin enemmän kuin mihin pyrittiin.

Lue lisää

Barometrin hyöty lisääntyy vielä, jos samanaikaisesti seurailee sääkarttojen isobaareja. Barometri pitää tietysti kalibroida, jos sitä vertaa sääkarttoihin. Kalibroimattomallakin voi tietysti seurata paineen muutoksia; muutosnopeudella on merkitystä.

Oma kokemukseni gribfileista on yli 10 v ajalta monelta mereltä. En ole pitänyt kirjaa gribfilen tuulinuolista ja toteutuneista tuulista, mutta oman tuntuman mukaan useammin on käynyt niin, että toteutunut tuuli on ollut heikompi kuin gribfile-ennuste. Aina tuulen suuntakaan ei ole täsmännyt. Mielestäni McDavitt oli luennossaan aivan oikeassa, olen taipuvainen uskomaan hänen asiantuntemukseensa (joka tosin ei koskenut meidän kotivesiämme).
Täällä kotivesillä netistä katsotut Ilmatieteen lait. ja Forecan tuulikartat ovat mielestäni osuneet aika hyvin.

barometri+isobaarit kirjoitti:

Barometrin hyöty lisääntyy vielä, jos samanaikaisesti seurailee sääkarttojen isobaareja. Barometri pitää tietysti kalibroida, jos sitä vertaa sääkarttoihin. Kalibroimattomallakin voi tietysti seurata paineen muutoksia; muutosnopeudella on merkitystä.

Oma kokemukseni gribfileista on yli 10 v ajalta monelta mereltä. En ole pitänyt kirjaa gribfilen tuulinuolista ja toteutuneista tuulista, mutta oman tuntuman mukaan useammin on käynyt niin, että toteutunut tuuli on ollut heikompi kuin gribfile-ennuste. Aina tuulen suuntakaan ei ole täsmännyt. Mielestäni McDavitt oli luennossaan aivan oikeassa, olen taipuvainen uskomaan hänen asiantuntemukseensa (joka tosin ei koskenut meidän kotivesiämme).
Täällä kotivesillä netistä katsotut Ilmatieteen lait. ja Forecan tuulikartat ovat mielestäni osuneet aika hyvin.

Lue lisää

Mulla taas päinvastaisia kokemuksia forecan ennusteista. Amerikkalaiset ennustavat paremmin sään Suomenlahdelle kuin suomalaiset kaupalliset meteorologit

barometri tärkeä! kirjoitti:

Pieni oikaisu Sareman kommenttiin, jonka mukaan "kaikki olivat väärässä"! Sääfax, joka kuvaa havaittua tilannetta tiettynä kelloaikana (vaikkapa Bostonin tai Northwoodin lähettämä säätilan analyysi isobaarikäyrineen), tuskin on kovin "väärässä". Ennuste T 24 on yleensä vielä melko luotettava, mutta kahden tai useamman vrk:n ennusteet (sääfaksissa merkintä "prognosis T 48, T 72, T 96, T 120" tuntia) sisältävät aina epävarmuustekijöitä niinkuin pitäaikaisennusteet yleensäkin. Tietysti paikallinen sääilmiö voi yllättää, mutta yleistilannetta kannattaa seurata sääfakseja lataamalla. Veneen ilmapuntari on edelleenkin hyvä instrumentti!
Oman kokemukseni mukaan havaintoihin perustuvia analyysifakseja ei voi pitää epäluotettavina.

Melko luotettavaa säätietoa Atlantilla on myös muiden veneiden ilmoittamat säähavainnot. Herbin nettiin ilmoittautuneet veneet kukin vuorollaan kertovat sijaintinsa, tuulen suunnan ja voiman, pilvipeitteen sekä oman veneensä suunnan ja nopeuden. Niistäkin voi päätellä aika paljon, kun samalla katsoo veneiden sijainteja isobaarikarttalla.

Gribfile-ennusteet ovat tietääkseni puhtaita tietokoneohjelmien tuotteita, joihin sisältyy virhemahdollisuuksia. Näin ainakin selitti uusiseelantilainen metereologi-"guru" Bob McDavitt.

Lue lisää

Tyhmiiähän te olette:barometri. Mitä hyödyttää katsoa barometriä, kun on ennustaa säätä kolmen viikpn päähän? Merellä sitä pitääkin seurata, mutta kun rantaan on viikko, niin voi vain todeta että voi voi.

03 kirjoitti:

No ehkä saisi avomeriluokkaan, mutta valtameriluokitus (CE A) on eri asia.

Kun noissa luokituksissa arvioidaan lähinnä rungon (ei rikin) osia niin en usko, että on mitään mikä estäisi rakenteessa Finn 35 hyväksymistä CE A luokkaan. Sen siihen laittaminen ei vain vastaa tarkoitustaan.

eVENtually kirjoitti:

Kun noissa luokituksissa arvioidaan lähinnä rungon (ei rikin) osia niin en usko, että on mitään mikä estäisi rakenteessa Finn 35 hyväksymistä CE A luokkaan. Sen siihen laittaminen ei vain vastaa tarkoitustaan.

Lue lisää

Ilmeisesti et tiedä, miten CE-luokitukset lasketaan. Tuo Finn 35 ei sovi CE A kategoriaan hyvin monesta syystä, avotilan ja luukkujen rakenne, STIX, kaiteet, ilmeisesti peräsinkin...

Tuo EU:n määrittämä huviveneiden valtamerikelpoisuus eli CE Cat A alaraja on laskettu siten, että STIX pitää olla vähintäin 32 ja AVS pienillä veneillä vähintäin 124 ja isoilla 100 astetta.

Toisaalta CE A olosuhteet on määritelty niin, että veneen pitää selvitä valtamerioloissa 7 metrin aallokosta ja 10 Bf myrskystä (24.5 - 28.4 m/s keskituuli).

Tuo 7 m aalto ja 10 Bf voi valtamerillä ylittyäkin ja siksi varsinkin STIX olisi hyvä olla normin alarajaa selvästi korkeampi (AVS sisältyy STIX-laskentaan). Tämänkin vuoksi iso vene on yleensä pientä turvallisempi, koska saman tyyppisillä veneillä isommalla on suurempi STIX ja isompi sietää korkeamman murtuvan aallon.

Näistä asioista tälläkin palstalla on moneen kertaan puhuttu, jutut löytyvät haulla.

CE-luokituksen normeja:
ISO 12215-6:2008
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 6: Structural arrangements and details
ISO 10239:2008
Small craft -- Liquefied petroleum gas (LPG) systems
ISO 12215-5:2008
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 5: Design pressures for monohulls, design stresses, scantlings determination
ISO 12216:2002
Small craft -- Windows, portlights, hatches, deadlights and doors -- Strength and watertightness requirements
ISO/DIS 12215-8
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 8: Rudders
ISO 12217-2:2002
Small craft -- Stability and buoyancy assessment and categorization -- Part 2: Sailing boats of hull length greater than or equal to 6 m


ISO 12215 PARTS OF STANDARD:
ISO 12215-1 Materials – Thermosetting resin, glass-fibre reinforcement, reference laminate
ISO 12215-2 Materials – Core materials for sandwich construction
ISO 12215-3 Materials – Steel, aluminium, wood and other materials
ISO 12215-4 Workshop and construction
ISO 12215-5 Design pressures for mono-hulls, design stresses, scantlings determination
ISO 12215-6 Structural arrangements and details
ISO 12215-7 Multi-hulls
ISO 12215-8 Rudders
ISO 12215-9 Sailing craft attachments

CE on asiaa kirjoitti:

Ilmeisesti et tiedä, miten CE-luokitukset lasketaan. Tuo Finn 35 ei sovi CE A kategoriaan hyvin monesta syystä, avotilan ja luukkujen rakenne, STIX, kaiteet, ilmeisesti peräsinkin...

Tuo EU:n määrittämä huviveneiden valtamerikelpoisuus eli CE Cat A alaraja on laskettu siten, että STIX pitää olla vähintäin 32 ja AVS pienillä veneillä vähintäin 124 ja isoilla 100 astetta.

Toisaalta CE A olosuhteet on määritelty niin, että veneen pitää selvitä valtamerioloissa 7 metrin aallokosta ja 10 Bf myrskystä (24.5 - 28.4 m/s keskituuli).

Tuo 7 m aalto ja 10 Bf voi valtamerillä ylittyäkin ja siksi varsinkin STIX olisi hyvä olla normin alarajaa selvästi korkeampi (AVS sisältyy STIX-laskentaan). Tämänkin vuoksi iso vene on yleensä pientä turvallisempi, koska saman tyyppisillä veneillä isommalla on suurempi STIX ja isompi sietää korkeamman murtuvan aallon.

Näistä asioista tälläkin palstalla on moneen kertaan puhuttu, jutut löytyvät haulla.

CE-luokituksen normeja:
ISO 12215-6:2008
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 6: Structural arrangements and details
ISO 10239:2008
Small craft -- Liquefied petroleum gas (LPG) systems
ISO 12215-5:2008
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 5: Design pressures for monohulls, design stresses, scantlings determination
ISO 12216:2002
Small craft -- Windows, portlights, hatches, deadlights and doors -- Strength and watertightness requirements
ISO/DIS 12215-8
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 8: Rudders
ISO 12217-2:2002
Small craft -- Stability and buoyancy assessment and categorization -- Part 2: Sailing boats of hull length greater than or equal to 6 m


ISO 12215 PARTS OF STANDARD:
ISO 12215-1 Materials – Thermosetting resin, glass-fibre reinforcement, reference laminate
ISO 12215-2 Materials – Core materials for sandwich construction
ISO 12215-3 Materials – Steel, aluminium, wood and other materials
ISO 12215-4 Workshop and construction
ISO 12215-5 Design pressures for mono-hulls, design stresses, scantlings determination
ISO 12215-6 Structural arrangements and details
ISO 12215-7 Multi-hulls
ISO 12215-8 Rudders
ISO 12215-9 Sailing craft attachments

Lue lisää

tarkenna kommenttejasi: miksi ei sovi A-luokkaan? Mikä luukun rakenteessa on sellaista, mikä peräsimessä, mikä kaiteissa, mikä on kyseisen veneen AVS ja stix? Eikö nykyisetkin kaikki rimpulat 35 feet veneet ole CE A luokassa?

Radisti77 kirjoitti:

Tyhmiiähän te olette:barometri. Mitä hyödyttää katsoa barometriä, kun on ennustaa säätä kolmen viikpn päähän? Merellä sitä pitääkin seurata, mutta kun rantaan on viikko, niin voi vain todeta että voi voi.

Lue lisää

Vähän hoono soomi yllä mutta aion jatkossakin olla niin hölmö, että vahtivuoron alkaessa ja päättyessä vilkaisen millibaarit. Jos nopeasti putoaa niin valmistaudun syömällä, pahoinvointipillerillä, wc vierailulla, suunnittelemalla purjevalintaa, tarkistamalla gribeistä mitä on odotettavissa ja minne suuntaan pyritään, nukkumalla lisää varastoon on on mahdollisuus jne.
Jos tarkoitit kolmen viikon päähän sääennusteita niin tuskin niillä on muuta kuin viihdearvoa. Viikonkin päähän alkaa merisää olla aika hataraa ennustamista

perustele. kirjoitti:

tarkenna kommenttejasi: miksi ei sovi A-luokkaan? Mikä luukun rakenteessa on sellaista, mikä peräsimessä, mikä kaiteissa, mikä on kyseisen veneen AVS ja stix? Eikö nykyisetkin kaikki rimpulat 35 feet veneet ole CE A luokassa?

Lue lisää

Jätitkö kysymästä avotilaa kun itsekin ymmärsit, että ei ole lähelläkään CE A tasoa.

22 kirjoitti:

Jätitkö kysymästä avotilaa kun itsekin ymmärsit, että ei ole lähelläkään CE A tasoa.

No kerro ihmeessä mikä avotilassa on sellainen kohta mikä ei täytä vaatimuksia? En itse suunnittelukriteereistä tiedä, mutta silmämääräisesti en keksi? Itsetyhjentyvä pieni tilavuuksinen avotila, reilut poistoletkut 2 tuumaa, normaali varalaitakorkeus, sisäänmenoluukulle reilu varakorkeus... valaise nyt ihmeessä miksi ei sovi CE kategoriaan, mielellään joka kohdalta kiinnostaisi. Vaiko oliko vain mutu...

Säätä kirjoitti:

Mulla taas päinvastaisia kokemuksia forecan ennusteista. Amerikkalaiset ennustavat paremmin sään Suomenlahdelle kuin suomalaiset kaupalliset meteorologit

Annapa se säälinkki, jota kehuit! Mistä amerikkalaisesta lähteestä olet seurannut Suomenlahden tuulia? Olisi kiva itse vertailla paljonko ne oikeasti poikkeavat suomalaisten metereologien ennusteista ja toteutuneesta säätilasta.

Mitä ovat "kaupalliset metereologit"? Tarkoitatko niitä, joilla on koulutus metereologiaan ja saavat ammatistaan palkkaa? Vai tarkoitatko jotain maksullisia sääpalveluita?

CE on asiaa kirjoitti:

Ilmeisesti et tiedä, miten CE-luokitukset lasketaan. Tuo Finn 35 ei sovi CE A kategoriaan hyvin monesta syystä, avotilan ja luukkujen rakenne, STIX, kaiteet, ilmeisesti peräsinkin...

Tuo EU:n määrittämä huviveneiden valtamerikelpoisuus eli CE Cat A alaraja on laskettu siten, että STIX pitää olla vähintäin 32 ja AVS pienillä veneillä vähintäin 124 ja isoilla 100 astetta.

Toisaalta CE A olosuhteet on määritelty niin, että veneen pitää selvitä valtamerioloissa 7 metrin aallokosta ja 10 Bf myrskystä (24.5 - 28.4 m/s keskituuli).

Tuo 7 m aalto ja 10 Bf voi valtamerillä ylittyäkin ja siksi varsinkin STIX olisi hyvä olla normin alarajaa selvästi korkeampi (AVS sisältyy STIX-laskentaan). Tämänkin vuoksi iso vene on yleensä pientä turvallisempi, koska saman tyyppisillä veneillä isommalla on suurempi STIX ja isompi sietää korkeamman murtuvan aallon.

Näistä asioista tälläkin palstalla on moneen kertaan puhuttu, jutut löytyvät haulla.

CE-luokituksen normeja:
ISO 12215-6:2008
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 6: Structural arrangements and details
ISO 10239:2008
Small craft -- Liquefied petroleum gas (LPG) systems
ISO 12215-5:2008
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 5: Design pressures for monohulls, design stresses, scantlings determination
ISO 12216:2002
Small craft -- Windows, portlights, hatches, deadlights and doors -- Strength and watertightness requirements
ISO/DIS 12215-8
Small craft -- Hull construction and scantlings -- Part 8: Rudders
ISO 12217-2:2002
Small craft -- Stability and buoyancy assessment and categorization -- Part 2: Sailing boats of hull length greater than or equal to 6 m


ISO 12215 PARTS OF STANDARD:
ISO 12215-1 Materials – Thermosetting resin, glass-fibre reinforcement, reference laminate
ISO 12215-2 Materials – Core materials for sandwich construction
ISO 12215-3 Materials – Steel, aluminium, wood and other materials
ISO 12215-4 Workshop and construction
ISO 12215-5 Design pressures for mono-hulls, design stresses, scantlings determination
ISO 12215-6 Structural arrangements and details
ISO 12215-7 Multi-hulls
ISO 12215-8 Rudders
ISO 12215-9 Sailing craft attachments

Lue lisää

Nuo asiat joista mainitsit on Finn 35:ssä kaikki kunnossa lukuunottamatta luukkujen rakennetta (standardimallissa): siihen pitäisi laittaa luukut, jotka ovat kiinni naruilla tms. systeemillä sisäänkulkuaukossa, jotta murtuva aalto ei vie niitä mukanaan. Avotilassa ja peräsimessä ei ole mitään, joka ei täyttäisi valtamerisääntöjä. Vakavuus on laskennallisesti riittävä. Ikkunat ok. En usko että mikään muukaan CE A-kategorian muovivene kestää juurikaan paremmin aallon murtumista kuin H35.

Niin, eihän se ole miehistöstä kiinni, jos matka katkeaa...kuinka paljon vettä myllyyn saivatkaan uppotukiveneilijät, koska tyttösen maailmanympäripurjehdus nonstoppina modernilla raaserilla meni puihin. Veneen syytä tietenkin, koska ei kestä aloittelijoita.

ppll3423 kirjoitti:

Niin, eihän se ole miehistöstä kiinni, jos matka katkeaa...kuinka paljon vettä myllyyn saivatkaan uppotukiveneilijät, koska tyttösen maailmanympäripurjehdus nonstoppina modernilla raaserilla meni puihin. Veneen syytä tietenkin, koska ei kestä aloittelijoita.

Lue lisää

Mitähän tämäkin ppII3423 kommentti heijastelee? Olisiko kirjoittaja turhautuneisuuttaan purkava ja purkkareista haaveileva luuseri?? Tuskin kukaan meriä purjehtinut kirjoittelee tuollaista soopaa. Keitä muuten ovat "uppotukiveneijöitä"? Onko Finn35 "uppotuki", vai S&S 34 vai mikä?

Vanha totuus muuten on, että kokenut purjehtija pärjää veneellä kuin veneellä, mutta ei lähde (valtamerelle) millä veneellä tahansa.
Se asia, oliko haveristiveneessä jotain rakenteellisia ongelmia, ei selviä omia asenteita ja tuntoja purkamalla. ARC:n DNF heijastelee tietysti jotain harmeja tai yllätyksiä joko veneessä, miehistössä tai kipparissa.

DNF=merkki jostain kirjoitti:

Mitähän tämäkin ppII3423 kommentti heijastelee? Olisiko kirjoittaja turhautuneisuuttaan purkava ja purkkareista haaveileva luuseri?? Tuskin kukaan meriä purjehtinut kirjoittelee tuollaista soopaa. Keitä muuten ovat "uppotukiveneijöitä"? Onko Finn35 "uppotuki", vai S&S 34 vai mikä?

Vanha totuus muuten on, että kokenut purjehtija pärjää veneellä kuin veneellä, mutta ei lähde (valtamerelle) millä veneellä tahansa.
Se asia, oliko haveristiveneessä jotain rakenteellisia ongelmia, ei selviä omia asenteita ja tuntoja purkamalla. ARC:n DNF heijastelee tietysti jotain harmeja tai yllätyksiä joko veneessä, miehistössä tai kipparissa.

Lue lisää

ppII3423 on vain jodlari, mitään sen sanomaa ei maksa vaivaa kommentoida.

DNF=merkki jostain kirjoitti:

Mitähän tämäkin ppII3423 kommentti heijastelee? Olisiko kirjoittaja turhautuneisuuttaan purkava ja purkkareista haaveileva luuseri?? Tuskin kukaan meriä purjehtinut kirjoittelee tuollaista soopaa. Keitä muuten ovat "uppotukiveneijöitä"? Onko Finn35 "uppotuki", vai S&S 34 vai mikä?

Vanha totuus muuten on, että kokenut purjehtija pärjää veneellä kuin veneellä, mutta ei lähde (valtamerelle) millä veneellä tahansa.
Se asia, oliko haveristiveneessä jotain rakenteellisia ongelmia, ei selviä omia asenteita ja tuntoja purkamalla. ARC:n DNF heijastelee tietysti jotain harmeja tai yllätyksiä joko veneessä, miehistössä tai kipparissa.

Lue lisää

"Vanha totuus muuten on, että kokenut purjehtija pärjää veneellä kuin veneellä, mutta ei lähde (valtamerelle) millä veneellä tahansa."

Totuus on, että teikäläiset pelkäävät uusia veneitä kuten Class 40, Sunfast 3200 ja Elan 350. Tuskin osaisitte edes niillä purjehtia.

???!!! kirjoitti:

"Vanha totuus muuten on, että kokenut purjehtija pärjää veneellä kuin veneellä, mutta ei lähde (valtamerelle) millä veneellä tahansa."

Totuus on, että teikäläiset pelkäävät uusia veneitä kuten Class 40, Sunfast 3200 ja Elan 350. Tuskin osaisitte edes niillä purjehtia.

Lue lisää

Keitä ovat teikäläiset? Ja mitenkäs sun oma osaaminen, paljonko mahtaa olla kokemusta kertynyt noilla veneillä? Eipä taida olla kukaan edes päästänyt ihan läheltä katsomaan, kunhan youtubessa ihastelet isojen poikien tekemisiä.

???!!! kirjoitti:

"Vanha totuus muuten on, että kokenut purjehtija pärjää veneellä kuin veneellä, mutta ei lähde (valtamerelle) millä veneellä tahansa."

Totuus on, että teikäläiset pelkäävät uusia veneitä kuten Class 40, Sunfast 3200 ja Elan 350. Tuskin osaisitte edes niillä purjehtia.

Lue lisää

"teikäläiset"? Ilmeisesti viittaat sitaattisi kokeneisiin purjehtijoihin. Mitä siis tarkoitat sillä, että kokeneet purjehtijat "pelkäävät uusia veneitä" eivätkä "osaa purjehtia" jollain sinun ihailemillasi sarjatuotantomalleilla?

Ymmärränkö viestisi sanoman, että itse et ole purjehtijana kokenut, mutta silti uskot menestyväsi avomerikisoissa uusilla veneillä tai olet lähdössä Atlantille jollain noista esimerkkiveneistäsi. Nythän oli kysymys suomalaisveneen haaksirikosta.

???!!! kirjoitti:

"Vanha totuus muuten on, että kokenut purjehtija pärjää veneellä kuin veneellä, mutta ei lähde (valtamerelle) millä veneellä tahansa."

Totuus on, että teikäläiset pelkäävät uusia veneitä kuten Class 40, Sunfast 3200 ja Elan 350. Tuskin osaisitte edes niillä purjehtia.

Lue lisää

"Totuus on, että teikäläiset pelkäävät uusia veneitä kuten Class 40, Sunfast 3200 ja Elan 350. Tuskin osaisitte edes niillä purjehtia. "

Henk.koht. en pelkää noita veneitä sinänsä, mutta ihan avoimesti voin myöntää, että kyllä pelkäisin olla keskellä valtamerta kovassa kelissä tuollaisessa veneessä. Hyvänsään rantakisailuun lähtisin kyllä, mutta en valtameren ylitykselle. Pelko kumpuaa kunnioituksesta luonnonvoimia kohtaan, enkä osaa edes hävetä moista pelkuruuttani. Mukana myös ripaus mukavuudenhalua - haluan veneen, jossa voin (kovemmassakin kelissä) myös rentoutua ja levätä.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että erilaiset - sinänsä ihan yhtä hyvät omalla tavallaan - veneet on tarkoitettu ja soveltuvat eri tarkoituksiin. Kevyt kilpapursi on mainio peli iltakisoihin yms, mutta esim. pienellä perhemiehistöllä suoritettuun valtameren ylitykseen tai ylipäänsä pitkän matkan matkapurjehdukseen se ei tietenkään ole paras vaihtoehto. Raskas, perinteinen matkavene taas jäisi kisoissa auttamatta hännille, mutta soveltuu yleisesti ottaen pidempiin purjehduksiin. Kun pienellä perhemiehistöllä lähdetään ylittämään valtamerta, on ihan päivänselvää, että veneen täytyy olla helposti hallittava ja vakaa menijä, joka antaa anteeksi väsyneen purjehtijan virheetkin.

jepajepa kirjoitti:

"Totuus on, että teikäläiset pelkäävät uusia veneitä kuten Class 40, Sunfast 3200 ja Elan 350. Tuskin osaisitte edes niillä purjehtia. "

Henk.koht. en pelkää noita veneitä sinänsä, mutta ihan avoimesti voin myöntää, että kyllä pelkäisin olla keskellä valtamerta kovassa kelissä tuollaisessa veneessä. Hyvänsään rantakisailuun lähtisin kyllä, mutta en valtameren ylitykselle. Pelko kumpuaa kunnioituksesta luonnonvoimia kohtaan, enkä osaa edes hävetä moista pelkuruuttani. Mukana myös ripaus mukavuudenhalua - haluan veneen, jossa voin (kovemmassakin kelissä) myös rentoutua ja levätä.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että erilaiset - sinänsä ihan yhtä hyvät omalla tavallaan - veneet on tarkoitettu ja soveltuvat eri tarkoituksiin. Kevyt kilpapursi on mainio peli iltakisoihin yms, mutta esim. pienellä perhemiehistöllä suoritettuun valtameren ylitykseen tai ylipäänsä pitkän matkan matkapurjehdukseen se ei tietenkään ole paras vaihtoehto. Raskas, perinteinen matkavene taas jäisi kisoissa auttamatta hännille, mutta soveltuu yleisesti ottaen pidempiin purjehduksiin. Kun pienellä perhemiehistöllä lähdetään ylittämään valtamerta, on ihan päivänselvää, että veneen täytyy olla helposti hallittava ja vakaa menijä, joka antaa anteeksi väsyneen purjehtijan virheetkin.

Lue lisää

Clas 40 on nimenomaan suunniteltu pienelle miehistölle ja valtamerille. Siellä niitä käytetäänkin eikä rannan lähellä iltakisoissa.
Mutta oma ajatukseni on yhtälailla jakomielitautinen. Kumpi olisi parempi valtamerelle Class 40 vai vanha iso Swan?. Molempia käytettynä löytyy hyvin varustein alle 200ke ja molemmilla on puolensa. Toisessa katsellaan kevyttä muovipintaa veneen rytistellessä plaanissa. Toisessa istutaan plyyshillä ja katsellaan antiikkitiikkiä ja tyydytään runkonepeuteen. Ei ole helppo valinta.

seppomartti kirjoitti:

Clas 40 on nimenomaan suunniteltu pienelle miehistölle ja valtamerille. Siellä niitä käytetäänkin eikä rannan lähellä iltakisoissa.
Mutta oma ajatukseni on yhtälailla jakomielitautinen. Kumpi olisi parempi valtamerelle Class 40 vai vanha iso Swan?. Molempia käytettynä löytyy hyvin varustein alle 200ke ja molemmilla on puolensa. Toisessa katsellaan kevyttä muovipintaa veneen rytistellessä plaanissa. Toisessa istutaan plyyshillä ja katsellaan antiikkitiikkiä ja tyydytään runkonepeuteen. Ei ole helppo valinta.

Lue lisää

Mä istun mieluummin plyyshillä kuin haistelen styreenin hajuja.

mukavuudenhaluinenko kirjoitti:

Mä istun mieluummin plyyshillä kuin haistelen styreenin hajuja.

Parempia veneitä ei laminoida polyesterillä. Enkä minä ole jodlari.