kriisityöntekijänä:Kritiikkiä Suomen kehitysavulle

Kritiikkiä Suomen kehitysavulle

Pitkän linjan kansainvälisenä kriisityöntekijänä Suvanto hieman ihmettelee Suomen kehitysapulinjauksia.

- Mielestäni minkään valtion ei pitäisi antaa suoraa budjettitukea kehitysmaille. Avun menemistä perille on tämän jälkeen vaikea varmistaa. Ainakin Suomen pitäisi vaatia kunnon suunnitelmat ja läpinäkyvä seuranta, jotta jälkikäteen voidaan tarkistaa rahan ohjautuminen haluttuihin kohteisiin, Suvanto sanoo.

Suvannon mielestä Suomi on myös tukenut liian pieniä ja toisinaan myös poliittista agendaa ajavia avustusjärjestöjä.

- Voisimme tukea kehitysrahoilla koulutuksen antamista, lähettää asiantuntijoita ja ylipäätään käyttää enemmän suomalaista asiantuntemusta kehitysaputyössä, vähän samalla periaatteella kuin rauhanturvaajat toimivat.

- Esimerkiksi Ruotsi tuo kehityskohteisiin paljon enemmän ruotsalaisia tuotteita ja osaamista kuin Suomi. He lähettävät hätäasumiseen soveltuvia mökkejä ja teknologiaa. Suomikin voisi hieman rohkeammin käyttää omaa teknologiaosaamistaan ja tuotteitaan, Suvanto sanoo.
Hyväuskoiset hyväntekijät

WFP:n Haitin varamaajohtajan mielestä monien yksityisten hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta ei aina kestä päivänvaloa.

Pahimmassa tapauksessa hyväuskoisella hyvän tekemisellä voi myös olla karut seuraukset.

- Jouluaattona yksityinen järjestö jakoi ruokaa 600 000 köyhän Carrefourin lähiössä. Lopputulos oli se, että kahdeksan ihmistä tallaantui jakelun yhteydessä kuoliaaksi, Suvanto kertoo.

- Moni ei tule ajatelleeksi sitä, että esimerkiksi ruoanjakelun logistiikka täytyy organisoida niin hyvin, että tällaisia joukkojen aiheuttamia vaaratilanteita ei pääse syntymään, Suvanto sanoo.
KREETA KARVALA
[email protected]