Päässäni ehkä joku vamma, kun kertotaulu ei ole jäänyt muistiin. 1970 luvulla kävin kouluni ja ehkä kertotaulu pysyi päässäni, jonkin aikaa, että luokalta toiselle pääsin siirtymään ?
Kiinnostaisi tietää olenko kuinka harvinainen tapaus ja mistä moinen voisi johtua ?
Kiinnostaisi tietää olenko kuinka harvinainen tapaus ja mistä moinen voisi johtua ?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suvussani ei ole mustalaisia
Sen verran opiskelustani, jotta kun piti lukea läksyjä ruuvailin mopoja ja ajelin pitkin ojanpohjia. Arvoitus syvenee. Lisää kysymyksiä !
matematiikka on eka luokan tasoa.
Nykyisin ei kertotaulu eikä juuri mitään muutakaan asiaa tarvitse opetella ulkoa, riittää kun tietää mistä se tieto löytyy. Tietoa on tarjolla niin paljon ettei se kenenkään päähän enää mahdu. Lisäksi tieto vanhenee noeasti, jotkin tiedot ja asiat kuten kertotaulu ei vanhene.
Homma on pian korjattu. Ala harrastamaan puolisosi, ystäviesi tai työkavereidesi kanssa ns. ylläritestejä. Siinä toiselta voi milloin tahansa, vaikka keskellä yötä hypätä kaapista ja kysyä pamauttaa toiselta, että "viisi kertaa kaheksan?" Vastauksen pitää tulla kuin apteekinhyllyltä eikä saa ynnäillä mitään. Muuten on kerrattava mukana olevasta listasta kolme kertaa koko kertotaulu läpi.
Ei se ole vieläkään myöhäistä. Mukavaa aivojumppaa sunnuntaille.
Ala jo pänttäämään.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kertotaulu
Pieni, lompsaan sopiva taskulaskin riittää kertolaskua tarviville. Jos ei omassa päässä sitä ole!
Mielensä virkistämiseksi voi harjotella kertotaulun niin, että sen osaa unissaankin. Itsensä kehittämisestä on aina hyötyä.
Minä olen ihmetellyt samaa. Olisiko 70-luvun "uusi matematiikka" tärvellyt laskutaitoni, kun ei pariin ensimmäiseen vuoteen tarvinnut miettiä muuta kuin unioneita ja funktioita ja banaaneja ja omenoita eli alkioita eri joukoissaan. Kolmannella luokalla oli joka päivä kertotaulutesti, jonka aikana piti pitää kädet pulpetilla, jottei pystynyt käyttämään sormia apunaan. Minä käytin varpaita.
En vieläkään osaa kertotaulua, en osaisi vaikka pyssyllä uhattaisi. Maisteriksi asti olen silti päässyt ja yrittäjänä pystyn tekemään laskutuksen taskulaskimen avulla. Muistan ulkoa aivan hirveät määrät listoja ja sääntöjä, mutta kertotaulu loistaa olemattomuudellaan. Sukulaisetkin osaavat kertotaulun ihan sujuvasti ja matemaattisia erityislahjakkuuksiakin lähisuvussa on. Olenkohan kolauttanut itseäni pienenä laskutikulla juuri oikeaan aivolohkon kolkkaan vai mistä tämä johtuu?
Mukava tietää, että muitakin kertotaulu vammaisia on olemassa. Meidät pitäisi laittaa aivokuvaukseen niin saattaisi löytyä tieteelle mielenkiintoisia poikkeavuuksia aivotoiminnasta ?