Pitkästä aikaa kirjoittelen tänne. Ajattelin kysellä, että onko muille kirjoittajille tuttu saksalainen filosofi Gottfried Wilhelm Leibniz?
Hän oli aikansa yleisnero, mutta eniten kiinnostaa hänen ajatuksensa Jumalasta ja luomisesta. Hänen ajatuksistaan on tehty ns Leibnizin premissit. Tässä kömpelö suomennos ja englanniksi sama:
1.Kaiken olemassaololle on oltava jokin selitys
(Every existing thing has an explanation of its existence, either in the necessity of its own nature or in an external cause.)
2.Jos maailmankaikkeudelle on oltava selitys, sen on oltava Jumala
(If the universe has an explanation of its existence, that explanation is God.)
3.Maailmankaikkeus on olemassa.
The universe exists.)
Olisi mukava saada aikaan keskustelua aiheesta.
Leibniz on yllättävän tuntematon monelle suomalaiselle. Hänen teologisia ajatuksiaan löytyy kyllä englanniksi ja saksaksi netistä... suomeksi tietoa saa parhaiten yliopistojen kirjastoista.
Heti alkuun totean, että olen Jumalaan uskova ja vastaukseni ja argumentit tulevat kristilliseltä pohjalta.
Kohta 1: Kaiken olemassaololle on oltava jokin selitys
Ateistien vastaväite on yleenäsä, että Jumalan olemassaololle on oltava selitys. Jumalalle ei voi kuitenkaan olla ulkopuolista selitystä, koska silloihan se olisi itse Jumala. Eikö? Jumalan olemassaololle ei voi löytyä ulkopuolista aiheuttajaa, koska tuo ulkopuolinen aiheuttaja olisi silloin Jumala.
Mielestäni on looginen päätelmä, että asioille on selitys. Mittasuhteet eivät poista selityksen tarvetta. Esim. Jos löydät nuppineulan sohvaltasi, niin ajattelet varmasti ettei se ole itsestään sinne päätynyt. Jos nuppineula on 2 metriä pitkä niin selitys tarvitaan silloinkin. Jos nuppineula olisi maapallon tai jopa universumin kokoinen niin selitys pitää olla olemassa.
Kohta 2. Jos maailmankaikkeudelle on oltava selitys, sen on oltava Jumala
Tästä kohdasta Leibniz ajatteli, että todennäköisyys osoittaa tämän todeksi. Maailmankaikkeus sisältää ajan ja tilan sekä koostuu niiden sisällöstä. Siksi sen selitykseksi kelpaa vain Jumala joka on ajan ja tilan ulkopuolella. Leibniz pohti, että vain aineeton ja ajaton kelpaa selitykseksi koska syyn pitää löytyä maailmankaikkeuden ulkopuolelta. Mielestäni nykytiede puhuu tämän puolesta. Maailmankaikkeus laajenee joten myös sillä on alkusyy. Uskon, että tämä alkusyy on Jumala. Universumin luonne ja kysymys, että miksi universumi on juuri tälläinen on myös kiinnostava, mutta tehdään siitä oma keskustelu myöhemmin
Mitään ei synny tyhjästä vaan kaikelle on alkusyy, myös maailmankaikkeudelle
Kohtaa 3 ei varmasti tarvitse käydä läpi? =)
Hän oli aikansa yleisnero, mutta eniten kiinnostaa hänen ajatuksensa Jumalasta ja luomisesta. Hänen ajatuksistaan on tehty ns Leibnizin premissit. Tässä kömpelö suomennos ja englanniksi sama:
1.Kaiken olemassaololle on oltava jokin selitys
(Every existing thing has an explanation of its existence, either in the necessity of its own nature or in an external cause.)
2.Jos maailmankaikkeudelle on oltava selitys, sen on oltava Jumala
(If the universe has an explanation of its existence, that explanation is God.)
3.Maailmankaikkeus on olemassa.
The universe exists.)
Olisi mukava saada aikaan keskustelua aiheesta.
Leibniz on yllättävän tuntematon monelle suomalaiselle. Hänen teologisia ajatuksiaan löytyy kyllä englanniksi ja saksaksi netistä... suomeksi tietoa saa parhaiten yliopistojen kirjastoista.
Heti alkuun totean, että olen Jumalaan uskova ja vastaukseni ja argumentit tulevat kristilliseltä pohjalta.
Kohta 1: Kaiken olemassaololle on oltava jokin selitys
Ateistien vastaväite on yleenäsä, että Jumalan olemassaololle on oltava selitys. Jumalalle ei voi kuitenkaan olla ulkopuolista selitystä, koska silloihan se olisi itse Jumala. Eikö? Jumalan olemassaololle ei voi löytyä ulkopuolista aiheuttajaa, koska tuo ulkopuolinen aiheuttaja olisi silloin Jumala.
Mielestäni on looginen päätelmä, että asioille on selitys. Mittasuhteet eivät poista selityksen tarvetta. Esim. Jos löydät nuppineulan sohvaltasi, niin ajattelet varmasti ettei se ole itsestään sinne päätynyt. Jos nuppineula on 2 metriä pitkä niin selitys tarvitaan silloinkin. Jos nuppineula olisi maapallon tai jopa universumin kokoinen niin selitys pitää olla olemassa.
Kohta 2. Jos maailmankaikkeudelle on oltava selitys, sen on oltava Jumala
Tästä kohdasta Leibniz ajatteli, että todennäköisyys osoittaa tämän todeksi. Maailmankaikkeus sisältää ajan ja tilan sekä koostuu niiden sisällöstä. Siksi sen selitykseksi kelpaa vain Jumala joka on ajan ja tilan ulkopuolella. Leibniz pohti, että vain aineeton ja ajaton kelpaa selitykseksi koska syyn pitää löytyä maailmankaikkeuden ulkopuolelta. Mielestäni nykytiede puhuu tämän puolesta. Maailmankaikkeus laajenee joten myös sillä on alkusyy. Uskon, että tämä alkusyy on Jumala. Universumin luonne ja kysymys, että miksi universumi on juuri tälläinen on myös kiinnostava, mutta tehdään siitä oma keskustelu myöhemmin
Mitään ei synny tyhjästä vaan kaikelle on alkusyy, myös maailmankaikkeudelle
Kohtaa 3 ei varmasti tarvitse käydä läpi? =)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Harmittaa, että nuorempana en ollut kiinnostunut tieteellisestä filosofiasta. Pidin sitä ajanhukkana. Kun uskoni Jumalaan heräsi aloin heti etsimään vastauksia kysymyksiini ja hakeminen alkoi tieteestä Raamatun ohella. Makroevoluutio ja solubiologia saavat aikaan hyviä keskusteluita jotka päättyvät yleensä lentävään spagettihirviöön ja olkinukke-heittoihin. Onneksi ystäväpiiristä löytyy kavereita jotka pystyvät keskustelemaan myös evoluutioteoriasta ilman kiihkoa. Nyt kiinnostus on enemmän avaruudessa ja maailmankaikkeudessa. Mielestäni maailmankaikkeuden selitys on monesti selitys ihmisen elämänkatsomukselle. Kun sitä ymmärtää jotain suuresta kokonaisuudesta niin pienet yksityiskohdat tuntuvat avautuvan helpommin.
Leibnizin ajatuksiin törmäsin ensin matematiikassa, mutta vasta vähän aikaa sitten huomasin miehen olleen myös hyvä kristillinen filosofi.
Leibniz on tuttu algoritmisesta informaatioteoriasta. Ei-algoritminen informaatio voisi liittyä avauksen aiheeseen.
"Leibniz on tuttu algoritmisesta informaatioteoriasta."
Väitätkö, että Leibniz kehitti algoritmisen informaatioteorian? ;) Ethän?
"Ei-algoritminen informaatio voisi liittyä avauksen aiheeseen."
Kertoisiko lisää miten? Vai oliko tuo näennäisälykäs heitto?
Bitte auf Deutsch. Leibniz ei kirjoittanut englanniksi eikä varsinkaan suomeksi, jota paitsi suomennoksesta on jätetty olennaista pois. Palataan asiaan kun esität alkuperäisen tekstin etkä itse raiskaamaasi.
Nuo tekstit ovat englanninkielisestä wikipediasta, ja saksaksi ei suurin osa palstalaisista varmastikaan osaa keskustella.
Keskustelun voi käydä suomeksikin. Palataan asiaan jne.
Suomiwikin mukaan Leibnizille ei muuten tiettävästi myönnetty aatelisarvoa.
Jatketaan vaikka tällä:
http://paholaisen-asianajaja.blogspot.fi/2013/06/valveilla-miksi-mitaan-on-olemassa.html
Njäh njäh.
Tuossahan se Kalam-argumentti käsiteltiinkin Craigin kuorruttamana. Palstalta löytyy tästäkin perusteellisia keskusteluja.
Ja pannaan pussin ja pussin suu kiinni:
http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?p=5146175
Auf Wiedersehen.
Väärillä premisseillä saadaan aikaan valhellisia todistuksia. Tässä väittämässä se on kohta 1.
1.Kaiken olemassaololle on oltava jokin selitys
Minä voisin väärällä premissillä todistaa hammaspeikot näin:
1) Hammaspeikot saavat aikaan reikiä hampaissa
2) Hampaat reikiintyvät
3) ==> Hammaspeikkoja on olemassa.
"Pitkästä aikaa kirjoittelen tänne."
Ihanko tosi?
Taidatkin olla oikein Paroni von Münchhausen, oletan?
>>1.Kaiken olemassaololle on oltava jokin selitys
(Every existing thing has an explanation of its existence, either in the necessity of its own nature or in an external cause.)
2.Jos maailmankaikkeudelle on oltava selitys, sen on oltava Jumala
(If the universe has an explanation of its existence, that explanation is God.)
3.Maailmankaikkeus on olemassa.
The universe exists.)
Avaksesi järkeily näyttää tiivistetyltä Kalam-argumentilta, joka on merkittävän paljon Leibnitziä aikaisempi. Haulla löydät palstalta useampia sen perusteellisia pohdiskeluja. Kasvatustietellijä Puolimatka myös käsittelee sitä kirjoissaan melko laajasti
Filosofiapohjaiset jumalatodistukset eivät kestä kunnollista logiikka-analyysiä, ja avauksessa esittämäsi on merkittävästi heikompaa tekoa kuin Kalam. Leibnitzin järkeilyn ytimen voi tiivistää edelleen muotoon: "Jos maailmankaikkeus on olemassa (eikä vain ihmisten hallusinaatio) sekä todella tarvitsee selityksen (tuo on osoitettava), tämän on välttämättä oltava maailmankaikkeuden selitys (eikä muuta)."
Leibnizin mylly
http://filosofia.fi/node/2413
"”Oletetaanpa, että olisi kone, jolle sen rakenne mahdollistaisi ajattelun, tuntemisen ja perseptiokyvyn. Kuvitellaan, että se sen suhteiden pysyessä entisellään suurennettaisiin niin, että sinne voisi käydä sisälle niin kuin voi mennä myllyyn. Ja tällä tavoin sisällä vierailija ei löytäisi muuta kuin osia, jotka työntävät toinen toistaan, eikä mitään millä selittää perseptiota.” (Leibniz 1995, 38.)"